|
Post by Mila on Apr 24, 2013 15:12:34 GMT 2
Vuonisorin Hewronin omistaa Katriina. Katriina myös hoitaa Joria.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Apr 24, 2013 18:45:46 GMT 2
Tänään eli 24.4.2013 oma vuonikseni Hewron muutti vaahterapolkuun. -Jeee,huudahadin Kathreenille joka oli taluttamassa Sessaa tarhasta. -No mitä nyt? Kat kysyi -Mun vuonis muutti vaahtikseen! iloisesti juosten huusin Kathreenille. Kathreen tuli pian perässäni katsomaan millainen vaahtiksen uusi tulokas on. Kathreen auttoi minua hoitamaan karsinassaan seisovaan ruunaa. Meillä ei kestänyt kovin kauaa koska ruuna ei ollut tarhaillut tänään vielä kertaakaan joten se ei ollut kovin likainen.
Teimme sillä tavalla että; Kathreen putsasi vasemmalta puolelta ja minä oikealta. En tiedä miten Kathreenilla meni mutta minulle sitten vuonis päätti olla nostamatta jalkaansa ja siinä sitä sitten molemmat (minä ja Kat) koetettiin saada ruunan jalka ylös... Tovihan siinä meni, mutta saatiinhan sekin jalka nousemaan.
Kun suurin osa Hewronista oli putsattu Kat lähti hoitamaan Tinttiä ja Sessaa. (en tiedä kumpaa) Hain varuste huoneesta suitset ja satulan sekä este suojat. Karsinalla nostin varovasti satulan ruunan selkään ja aloin kiristämään satula vyötä. Hewron pullisti itsestään melkoisen pallon eikä olisi millään antanut laittaa vyötä kiinni, lopulta huikkasin: -Kat tuu auttaan mua, -Ok, Kathreen sanoi ja astui rauhallisesti Hewronin karsinaan. Kat sai satula vyön helposti ja nopeasti kiinni ja suitset Kat halusi myös laittaa Hewronille. Suojat minä laitoin ja takasuojat Kat löysi hoitopakista. Hän laittoi ne takajalkoihin. -Teistä tais tulla kaverit, hymyilin Kathreenille. Hän katsoi minua ja hymyili takaisin.
Talutimme hewronin maneesiin ja Kathreen kantoi heti verkkaesteet paikoilleen, silläaikaa minä nousin vuonikseni selkään. Kat asettui katsomoon ja jäi katsomaan tuntiani. Kävelin vähä aikaa ja nostin sitten kevyenravin. ravasin hetken aikaa ja istuin harjoitus istuntaan, tein puolipidätteen ja nurkassa nosti oikean laukan. Laukkasin hetken ja kaarsin sitten uransisä puolelle ja hyppäsin pikkuruisen ristikon yli. Hewron laukkasi aika lujaa jos ottaan siitä että Hewron oli hypännyt vain pienen noin 30cm esteen. Ristikot sujuivat ongelmitta ja laskin takaisin harjoitusraviin uralle. Kat nosti esteitä, nyt ne olivat 50cm ja kaksi estettä oli 60cm. Laukkasin jälleen ja hyppäsin nopeasti tämänkin hetkiset esteet.
Ei mennyt enää kauakaan kunnes oli kulunut 30min. Pyysin Kathreenia keräämään esteet pois koska nyt treenaisin koulua. Pian Kat sai esteet pois ja tulin laukassa pääty-ympyrän, sitten tein kymmenen askeleen välein laukanvaihtoja ja lopulta laskin ravin kautta käynnin ja pienen pätkän menin pohkeenväistöä. Oli kulunut 15min koulu ajastani eli vielä toiset 15min aikaa oli jäljellä. Päätin että voisimme vaikka kokeilla miten ilmansatulaa meneminen sujuisi loppuajalla. Kaarsin kaartoon ja Kat riisui satulan pois Hewronin selästä ja vei sen katsomon reunalle. Nousin takaisin Hewronin selkään ja nosti ravin. Ravissa pompin aika paljon ja mietin miten laukka pomputtaisi minua? Kathreen sanoi pian: -Tee puolipidäte ja nosta laukka. -ok, sanoin hieman epävarmasti. Seuraavassa kulmassa nostin sitten laukan ja onnekseni totuin Hewronin laukkaaan pian. Itse asiassa laukassa oli mukava istua. mutta yhtäkkiä Hewron säikähti jotain ja hypähti villisti keskelle, menetin tasapainoni ja hetken istuin maassa Hewronin ohjat kädessäni. Kathreen juoksi katsomaan oliko minuun sattunut? -Sattuko? hän kysyi säikähtäneesti -ei, vastasin hämmentyneesti ja vein Hewronin kaartoon taluttamalla.
Kat nosti jalustimet satulasta jonka kat vei varustehuoneeseen, minä puolestani talutin Hewronin karsinaan ja riisuin siltä suitset. Pesin WC:ssä kuolaimet ja vein suitset varuste huoneeseen. Palasin takaisin Hewronin karsinaan jonne oli tunnin aikana tuotu heinät. Laitoin Hewronille riimun ja talutin Hewronin pesu-boxille ja suihkutin hiet (Hewron oli läpimärkä hiestä) pois Hewronin päältä. Kuivasin Hewronin kahden kädenhikiviilalla. Lopulta hewron oli taas puhdas ja jätin sen karsinaansa kun itse lähdin kotiin pyörälläni hyvillä mielin.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Apr 27, 2013 14:35:23 GMT 2
Hoidan sen Hewronin nyt ihan nopeesti. Päätin kotonani ja pyöräilin tallille. Hewron odotti tarhassaan Jorin ja Amadorin kanssa. Otin Hewronin riimunnaruun ja lähdin taluttamaan sitä sisälle. Hewronilla oli tänään hidas päivä ja tuntui kuin olisin vetänyt pölyn imuria mukanani. Sain Hewronin karsinaan ja sidoin ruunani kiinni. Harjaaminen ei kestänyt kauaa sillä Hewron ei ollut kovinkaan likainen. Kaviot olivat kuraiset, mutta nekin saatiin lopulta puhtaaksi.
Varuste huoneessa oli hiukan sotkuista, joten päätin siivota siellä. Rasvasin joidenkin vaahtiksen tuntsareiden varusteita, esim. Moonan, Ynnin, ja -häh, kuka on fred? Yhtäkkiä joku uusi henkilö ilmestyi. -hei kuka sä oot? Kysyin varovasti. -sussu, ja mä omistan Shirenhevosen jonka nimi on daksu. Hän sanoi. -joo, mullakin on yksityinen, Hewron.
Juttelin Sussun kanssa hetken ja otin varusteet jotka kuuluivat Hewronille. Kävelin varusteet käsissäni Hewronin karsinalle ja satuloin hevoseni. Suitset oli hankala saada Hewronille, sillä vuonis ei olisi tahtonut aukaista suutaan. Saatiinpahan varusteet päälle ja tänään päätin kokeilla lännenratsastusta. Talutin Hewronin kentälle ja laskin jalustimet alas. Nousin ratsuni selkään ja hoputin sen käyntiin. Kävelimme hetken ja sitten huomasin että joku muu oli myös tulossa Jollain hevosella. Huomasin että ratsastaja olikin vanha tuttu Mila, mutta hevosesta minulla ei ollut mitään tietoa. Kun Mila ohitti minua kysyin häneltä rauhallisesti: -hei, kuka tää hevonen on? -no sehän on frosted freedom eli fred. Mila sanoi ystävällisesti -jaa, en olekaan tiennyt sellaisesta. Sanoin ja jatkoin matkaa.
Hetken kuluttua nostin harjoitus ravin ja kaarsin voltille. Nostin voltin lopussa laukan ja pyöritin kättäni samaan aikaan ilmassa. Laukkasin hetken sillätavalla ja laskin ihan hitaan ravin ja nostin molemmat käteni ilmaan sivuille. Totesin että tämä lajihan oli todella mukavaa. Sitten Sussu ilmaantui kentän aitojen taakse. -hei taas sussu, voitko tuoda pari tai kolme puomia tähän kentälle? -ilman muuta:) Sussu hymyili ja nopeasti puomit olivatkin jo kentällä. -voitko pitää kiinni Hewronista kun mä laitan ne puomit? -joo, Sussu sanoi ja laskeuduin vuonis ruunan selästä.
Kun puomit oli laitettu nousin taas Hewronin selkään ja nostin harjoitusravin, tein puolipidätteen ja nostin laukan. Laukka nousi pukittelun kautta, mutta nousipahan kuitenkin. Laukkasin puomien yli ja tunsin miten ruunani laukkasi rauhallisesti ja kevyesti. Tunti loppui nopeasti ja olin pian kaarrossa. Laskeuduin pois Hewronin selästä ja nostin jalustimet. Talutin Hewronin karsinaan ja riisuin varusteet pois sen päältä. Pesin kuolaimet ja vein varusteet varustehuoneeseen. Hain talikon Hewronin karsinan eteen, ja otin Hewronin riimunnaruun. Talutin sen takaisin tarhaan ja itse menin siivoamaan vuonikseni karsinaa. Sekin oli nopeasti hoidettu ja hain Hewronin taas karsinaansa. Onneksi se ei ollut piehtaroinut ja sitä ei tarvinnut pestä.
Seuraavaksi hain harjannut ja kihvelin ja aloinnlakaista tallin käytävää. Tallin käytävä oli pian siisti koska pinjakin lakaisi sitä. Saimme yhteis tuumin tallin siistiksi. Kaikki jotka olivat siivonneet tallia olivat: Pinja, Petra, Kathreen, Sussu, Mila, Sari, minä, Markus, Joonas, Verna ja suffe. Kiitos kaikille auttajille:) Kun talli oli lopullisesti siisti, lähdin pyöräilemään kotiin.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Apr 28, 2013 18:26:10 GMT 2
Olin ollut koulussa nyt Jo minusta vaikka kuinka Kauan kunnes opettaja sanoi että nyt voimme lähteä. Kaikki juoksivat pois koulusta ja minä pyöräilin mahdollisimman pian tallille. Sitten hain vuoron perään ensin Jorin sitten Hewronin. Tallissa otin juuriharjan käteeni ja aloin harjata Joria. Jori oli aivan kurainen joten vein sen pesarille ja suihkukin sen. Jorin ollessa läpimärkä, kuivasin sitä hikiviilalla. Jätin Jorin kuivumaan sen karsinaan, ja itse menin yksityistenpuolelle siistimään Hewronia. Tautiin Hewroninkin pesuboxille ja se olikin nopeasti puhdas.
Vuonikset olivat molemmat nyt karsinoissaan ja minä odotin että ne kuivuisivat olin juuri Rinon karsinan kohdalla ja kuulin takanani Arin hirnahduksen. -no voi että, kukas se siellä? Lässytin korviaan luimistavalle Rinolle. Kävelin katsomaan olivatko söpöt vuonis ruunat jo kuivuneet mutta Eivätpä tietenkään olleet. Palasin takaisin Rinon karsinan eteen ja kun ruuna oli turpansa tukenut ulos karsinasta rapsutin herraa varovasti sen harjanalta.
Jori ja Hewron olivat kuivuneet jo ja menin hakemaan Jorin varusteet. Varustin kiltin vuonis pojan ja siinä ei kestänyt kovin kauaa. Talutin Jorin käytävälle ja sanoin: -hei, voisiko joku tulla pitään kii Jorista... Silloin Iida tuli ja hymyili minulle ja otti Jorin ohjat käsiinsä. Menin nopeasti takaisin yksityisten puolelle, siellä tempaisin Hewronin karsinan oven auki ja liitin Hewronin kiinni riimun-naruun. Talutin Hewronin Jorin luo ja kiitin Iidaa. Talutin yhtä aikaa molemmat vuonikset kentälle. Nousin Jorin selkään ja Talutin mukanamme myös Hewronia. Lähdimme pian maastoon kävelemään mutta hetken kuluttua huomasin että jos jossain kohdassa nostaisin ravin niin jos Hewron ei nostakkaan ravia...vilkaisin Hewronia joka kaula pitkällä laahusti perässämme.
Hetken kuluttua nostin sitten jorille ravin ja hyvin Hewron nosti mukanamme ravin. Ravasimme kaikki kolme vähän aikaa ja sitten sanoin: -no kyllä se varmaan Hewron nostaa laukan... Ja hoputin joria hiukan tein puolipidätteen ja annoin pohkeet. Laukka nousi hyvin ja hewronkin nosti hyvin laukan. Lopulta oli jo tutut maisemat edessämme ja olimme pian taas vaahterapolussa. Ratsastin Jorin ja Talutin Hewronin kentälle ja menin loppu käynnit. Vein vuonikset kaartoon, ja nousin pois Jorin selästä. Nostin jalustimet ylös ja huomasin yhtäkkiä: -voi ei! Tänään olisi ollut hevosten vapaa päivä! Mitä nyt jos Mila suuttuu? Olin järkyttyneen näköinen ja Talutin molemmat vuonikset talliin omiin karsinoihinsa ja riisuin Jorilta varusteet Pesin sitten kuolaimet ja vein varusteet varustehuoneeseen. Silitin vielä joria ja Hewronia. Sitten lähdin pyöräilemään kotiini.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on May 2, 2013 14:47:41 GMT 2
Koulusta tullessani tulin tallille ja siellä tiesin että Jori ja Hewron olivat tarhassa ja nyt olisi tilaisuus siivota niiden karsinat. Hain Heinä ladosta Talikon, ja kävelin yksityisten puolelle karsinalle nro7 Jossa Hewron asustaa. Aloin nostella p*skaa kottareihin ja Kärryt täytyivät nopeasti. Kuskasin lastin lantalaan ja kaadoin Hewronin jätökset sinne. Palasin Heinät kourassani takaisin Hewronin karsinalle ja viskasin heinät karsinan nurkkaan. Riimunnaru mukanani kävelin aurinkoisessa ilmassa kohti tarhassa ravaten pukittelevaa vuonistani. Heti kun herra huomasi minut se hidasti vauhtiaan ja tuli luokseni. Nappasin sen kiinni ja talutin sen sisään yksityistenpuolelle karsinaansa. Päästin riimunnarussa tempoilevan hevosen vapaaksi karsinaan ja hoitopakista otin pehmeän pölyharjan jolla aloin hitaasti sukia Hewronia. Hewron venytti kaulansa pitkälle kauniissa kaaressa, ja taputin hellästi herraa kaulaan.
Harjaus kesti aika kauan ja ei ruuna kokonaan puhtaaksi edes tullut. Suljin karsinan oven ja otin Jorin karsinan ovessa olevan riimunnarun ja kävelin jälleen kohti tarhoja. Ja Jori piehtaroi juuri ja vaikka kutsuin sitä se ei tullut. Ei auttanut muu kuin mennä tarhaan pysäyttämään herran piehtarointi hetket. Jori makasi tarhassaan ja juuri silloin kuulin takaani ystävällisen huudon: -Moi, Katriina! Onko Jori vähän piehtaroinut? Pinja virnisti portilta ja Amador käveli häntä vastaan. -Joo, suakaan ei oo nyt näkyny... -Nii ei oo tullu nähtyy suakaa. Tyttö sanoi silittäessään Amadoria. -No minäpäs tässä yritän saaha Jorin ylös, nii meehän sä hoitaan Amadoria:) hymyilin Pinjalle joka juuri lähti taluttamaan Hevostaan sisälle. -Heippa, huusin vielä Pinjalle mutta hän ei tainnut kuulla koska oli jo aika kaukana. Minä puolestani hoputin Joria nousemaan ylös mutta herra vain hörisi korvat hörössä. Kiinnitin riimunnarun Herran Vaaleansinisiin päitsiin ja nykäisin pari kertaa varovasti Joria, ja hetken päästä likainen hoitsuni nousi. Lähdin taluttamaan sitäkin yksityisten puolelle mutta yhtäkkiä joku karkkipaperi tai joku sellainen lensi edestä ja Jori hirnahti peloissaan. (huokaus) Jori luimisti korvansa ja jähmettyi kuin patsas, ja kun sama paperin pala lennähti Jorin kavoiden edestä, Jori säikähti ja hypähti lennokkaasti taakse päin. Horjahdin hiukan mutta pysyin silti pystyssä.
Sain ruunan joskus karsinaan ja sitten joku tuli Jorin karsinan luo jälleen. Sehän oli tuttu Sussu, joka oli justiinsa hakenut sekä hoitanut Daksun. Minusta ja Sussusta oli tullut jo todella hyvät ystävät:) -Moi Sussu! sanoin tytölle joka nojasi Jorin karsinan eteen. -Moikka vaan:) Hän hymyili minulle. -Mitäs Daksulle kuuluu? kysyin iloisesti harjatessani Joria. -Mitäpäs sille, tuolla se rouskuttaa heiniään, Sussu vastasi. -Joo totanoin, otko sä nähnyt milaa nyt? -öö.. (Sussu mietti hetken) se pitää vissiin tuntia tuolla aikuisille, He C, hän sanoi hetken päästä. -okei, kato ku mä lähtisin käymään maastossa Hewronilla ja jos haluut nii saat lähtee mukaan.. Sanoin kysyvästi mutta Sussu oli jo häipynyt tiehensä.
Suljin Jorin karsinan ja kävelin pikakävelyä yksityistenpuolelle Hewronin karsinalle. Laitoin sille sade-loimen päälle ja lähdin kävelemään Maneesille, mutta siellä ei ollut ketään. -Missä kaikki on? kysyin itsekseni ja samassa kuulin kentältä äkkinäisen huudon: -Nosta nyt se laukka! Mila karjui. -Niinpä tietysti, tuntihan on kentällä. Kävelin Kentälle. Siellä huikkasin hiljaa Milalle: -Hei Mila, mä meen maastoon Hewronilla. -joo, mene, Mila sanoi.
Tallissa kävelin varustehuoneeseen ja etsin Hewronin suitset. Nostin ne käteeni ja kävelin yksityistenpuolelle karsinan 7 kohdalle. Avasin karsinan oven ja siellä maiskutin Hewronille "maisk, maisk" Hewron nosti vain korkeammalle päänsä, koska ei ruuna antanut periksi läimäytin sitä lapaan ja silloin suu aukesi. Sain kuolaimet Hewronin suuhun ja kiinnitin remmit ilman turhaa mukisemista. Suitset olivat nyt päällä Hewronilla ja aion nyt mennä loimella eli ilman satulaa. (en vaivaudu satuloimaan Hewronia) Tallutin Hewronin kentälle ja sanoin: -Mila, mä nousen selkään tässä mut lähen sitte sinne maastoon. -Joo ei haittaa, Hei, piti olla harjoitusravissa! Mila jatkoi tuntilaisten opettamista, ja minä nousin Hewronin selkään. Käveli hetken ja sitten lähdimme käveleskelemään maastoon. Olimme pian maastopolulla ja siellä tapasin esim. Petran hukkiksella, Rousan Suvilla, Kicsin Killellä ja jopa Pinja oli varustanut Amadori ja kiivennyt hevosensa selkän ja lähtenyt maastoon.
Hetkisen kuluttua nosti harjoitusravin. Ravasin hetken ja edessäni tuli pari maastoestettä. Nostin pian laukan ja liidimme ensimmäisen esteen yli. Toinenkin este meni hyvin ja ajattelin että Hewron on kyllä kehittynyt esteillä huomattavasti. Laukkasin vielä jonkin aikaa ja laskin ravin kautta käynnin. Silitin hieman Hewronin kaulaa ja Hewron hörisi tyytyväisenä koska oli saanut laukata niin pitkään.
Olimme taas Vaahterapolun pihassa ja ratsastin Hewronin kentälle. Siellä ei ollut enää menossa tuntia joten nyt saan vielä semmoisen 20min tässä kentällä olla. Kokeilin pohkeenväistöä ja se olikin Hewronille hankala juttu, mutta kuitenkin onneksi Hewron on nopea oppinen ja se taipuikin hienosti tähän liikkeeseen. Oli yllättävän hyvä saada nähdä mitä muut sanovat kun näkevät. Sussu istuikin kentän aidan päällä ja kun olin hänen kohdallaan hän sanoi: -Hewronhan taipuu hyvin:D -Joo kerrankin se malttaa tehdä koulujuttuja;) virnistin tytölle, ja hän lähti talliin hoitamaan Daksua. Minäkin toin Hewronin kaartoon ja laskeuduin pois sen selästä. Vein Hewronin talliin.
Karsinassa Varusteet sain helposti pois sen päältä ja suitsista kuolaimetkävin pesemässä. hewronille oli tullut hiki, joten kahdenkädenhikiviilalla hankaamalla sain hien pois Hewronn silkinpehmeältä karvalta. Taputin Hewronia ja menin tuntsareiden puolelle, jossa Jori odotteli minua innoissaan. Hoidin vielä molemmat vuonikset ja lähdin sitten kotiini.
Ensi kerralla Wenla lähtee mukaan:) (Wenla on mun koira) Wenlahan on siis haettu kaikkien kaverin Wiennan perheestä. -Katriina-
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on May 4, 2013 13:17:25 GMT 2
2.5.-13 Olin Sussun kanssa maastossa ja voisin nyt kirjoittaa siitä. Eli, soitin Sussulle joka tuli nopeasti veljensä Mikan kyydillä tallille. Haimme heti minä Jorin ja Sussu Daksun tarhoilta ja Sussu talutti Daksun karsinaan ja minä toin Jorin yksityistenpuolelle käytävälle. Hoidimme yhdessä ystäväni kanssa hevoset, ja Sussu haki Daksun suitset varustehuoneesta ja minä tulin perässä. Varusteet olivat pian päällä Daksulla ja Jorilla, talutimme pian hevoset kentälle ja nousimme ratsujen selkään. -Mee sä vaan eka, Sussu virnisti minulle ja minä hoputin Joria reippaampaan käyntiin. Olimme maastopolulla, ja minä kysyin: -Kokeillanks nyt ravii? -Ok, Sussu sanoi ja nostimme harjoitusravin. Ravasimme hetken ja laskimme käynnin. Ratsastus maastossa oli mielestäni todella hauskaa ja varsinkin kun maasto kaverinani oli tosi kiva Sussu! Noin 500m Käynti pätkän jälkeen, nostin taas ravin ja yhtäkkiä muistin: -Voi sori mä olin nii ajatuksissani etten muistanu et teki olitte siellä! posket punaisena sanoin vaimeasti Sussulle. -Ei mitää, voiaan me ravata vielä Tyttö hymyili ja molemmat nostimme ravin. laskimme pian käynnin ja olimmekin jo vaahterapolun pihassa. Veimme hevosetkentälle ja minä nostin vielä harjoitusravin kautta hitaan laukan. Sussukin teki perässä. Saimme ratsumme kuitenkin pian taas käyntiin, ja toimme ne kaartoon. Sussu ja minä veimme hevosemme talliin ja sitten karsinaan. Varusteet lähtivät ainakin Jorilta helposti, En tiedä miten Daksulta suitset lähtivät mutta yhtä aikaa olimme tuntsareidenpuolen WC:ssä pesemässä kuolaimia. Varusteet roikkuivat pian varustehuoneen nauloista. Sussu soitti veljelleen että hän tulisi hakemaan hänet kotiin, ja nopeasti Mika kurvasikin vaahtiksenpihaan. Sussu lähti ja minä jäin hetkeksi seisomaan tallipihaan. Hain talikon heinäladosta ja menin yksäreidenpuolelle putsaamaan Hewronin karsinaa. Se oli nopeasti hoidettu ja kävelin tarhoille hakemaan Hewronia. Hewronin, Amadorin ja Jorin tarhan edessä Hewron olikin jo odottamassa hakijaa portilla. Avasin portin, ja nappasin ruunan kiinni ja talutin vuoniksen karsinaan. Hewron oli ehtinyt piehtaroida tarhassaan ja siksi se olikin aivan mutainen. Vein sen pesarille ja suihkutin ruunan nopeasti mutta huolellisesti. Pesu projekti oli nopeasti ohi, ja talutin Hewronin taas karsinaan. Kuivasin Hewronin kahdenkädenhikiviilalla ja Hewronista tulikin todella puhdas ruuna. Harjailin vielä yksityiseni ja kaivioiden kanssa ei ollut pahempia ongelmia. Kävelin tuntsareidenpuolelle, siellä Jorin luo ja Hoidin senkin vuonis ruunan. Molemmat ruunat olivat pian puhtaat ja minäkin lähdin kotiini. // Kiva että olette ystävystyneet Sussun kanssa Tympeähän se olisi vain yksikseen puuhailla tallissa.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on May 5, 2013 8:17:46 GMT 2
No siis, inspis riitti tällaiseen pikku runoon: Vuonisten sydämessä tilaa on, vuonisten elämä on verraton.. vuonikseet anteeksi antavat, sekä ratsastajaa selässään kantavat. Se niille tylsää ole ei -Voi ei, ratsastaja minut karsinaan vei! sanoi vuonis ruuna pieni, ja tallin edessä kasvaa sieni. Tää runo oli lähinnä Jorille ja Hewronille, mutta saahan toki muutkin vuonikset ja niiden omistajat tästä osan;) Sitten päivän hoitotarina. Aamulla oli lämmin, ja päätin mennä hoitamaan vuonikset. Pyöräilin tallille ja Wienna juoksi hirveää vauhtia tänne koska minulla oli minun koirani Wenla mukana. Koirat nuuskivat hetken toisiaan kunnes alkoivat leikkimään. Siinä ne sitten kaverukset leikkivät hetken, ja olivathan ne söpöjä mutta vuonikset oli haettava tarhasta. Kutsuin Wenlan luokseni ja mustavalkoinen koira jolkutteli vieressäni Wienna kintereillään. Hewronin, Amadorin ja Jorin tarhan portin kohdalla, otin riimunnarn käteeni ja nappasin Hewronin kiinni. Talutin sen yksityistenpuolelle karsinaan nro7. Palasin taas tarhoille saman tarhan eteen ja toinenkin riimunnaru kädessäni, otin Jorin kiinni. -No mitä mun pikku kaveli, lässytin rapsuttaen sitä otsa harjan alta. Jorikin oli pian karsinassaan ja Etsin sen harjapakista juuriharjan ja aloin sukimaan vuonis ruunaa. Harjaus oli ohi hyvin nopeasti, koska Jori oli hyvin puhdas jo muutenkin. Kavikoukku oli hyvin kivasti päälimäisenä pakissa ja ensiksi ei herra olisi halunnut nostaa kavioaan. Sain kaviot ystävälliseltä sydäntensärkijältä pian puhtaaksi ja suljin karsinan oven mennesäni ja kävellessäni huomasin että Sussu oli hoitamassa söpöä oria Daksua, -Moi Sussu ja moikka sullekin Daksu, muutin hieman äänen sävyäni ja jatkoin matkaa Hewronin karsinalle. Ruuna odottelikin jo hoitajaa likaisine turkkeineen, ja koska oli herra piehtaroinut hirveästi, talutin sen pesuBoxille, suihkutin sen ja aloin kuivata kahdenkädenhikiviilaa sain ruunani nopeasti taas kuivaksi. Talutus Hewronin karsinaan oli nopea sillä ruunan karsinassa oli heinät. Sain sen kuitenkin karsinaan, ja harjasin sitä vielä puhtaammaksi. Hoitaminen oli pian ohi. Muistin että tänään on sunnuntai ja hevosilla on vapaa päivä, eli niillä ei ratsasteta. En siis ratsasta Jorilla tai Hewronilla. Joten otin liinatus riimunnarun käsiini ja nappasin Hewronin kiinni jälleen. Kieputin riimunnarun ranteeseeni, ja talutin Hewronin kentälle. Kentällä olikin pitkäraippa ja uskoisin että se riittäisi. Liinatin hevostani vähän aikaa ja vein sen takaisin talliin, pistin sen käytävälle kiinni, koska putsaisin sen karsinaa. Hain talikon ja kottikärryt. Putsasin noin 10min ruunani karsinaa ja lopetin vasta kun kaikki sontaläjät olivat lantalassa ja purut oli vaihdettu. Kuitenkin jossain vaiheessa molempien vuonisten karsinat olivat puhtaat. Jori ja Hewron olivat nyt karsinassa ja kävelin taukohuoneeseen jossa olivat Kics, Sussu ja Petra. -Moi, sanoin kaikille ystävilleni. -Moi, Sussu hihkaisi ensimmäisenä. -Kato, mulla on nyt se meiän koira mukana, -Voi ku sulone, tytöt lässyttivät koiralleni. -Vähä söde! Kics hihkui. -Nii ihana, Petra vinkui -Mäkin haluun tällaisen, Sussu silitti samalla koiraa. -Oottehan te kuullu että se on Wiennan perheestä... lauseeni jäi kesken kun Mila tuli. -Tytöt tulisitteko auttamaan talli töissä? hän kysyi ja kaikki lähtivät kohti tallia. Minä varasin harjan ja kihvelin ja lakaisin käytävää hetken kunnes äitini kutsui minut kotiin puhelimitse. -No mun pitää nyt lähtee, heippa. -heippa, kaikki sanoivat ja minä pistin pyöräilykypärän päähäni ja lähdin pyöräilemään kotiin. // Kiitos runosta. Mukava että olette niitäkin innostuneet kirjoittelemaan. Tuovat aina mukavaa vaihtelua tarinoihin No oleppa hyvä, voinhan mä toki lisää runoja kirjoittaa jos inspis riittää...
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on May 7, 2013 18:16:38 GMT 2
Tänään minun olisi pitänyt mennä hoitamaan ja ratsastamaan Hewronilla ja jos kerkeen niin Joriilakin olisi voinut ratsastaa. Makasin sohvalla katsoen tallennuksesta vanhoja Salkkareita. "Mikä riivatun akka sä oot?" joku huusi telkkarissa. En enää välittänyt ohjelmasta vaan puin talli kamppeet pääleni ja lähdin pyöräilemään kohti vaahterapolkua. Onneksi en asu kaukana tallista joten voin vain hurauttaa pihaan. olin melkein heti tallin pihassa. Siellä hyppäsin pois pyörän selästä ja juoksin vain vähän matkaa, sillä en halunnut säikäyttää hevosia. Menin suoraan tarhoille, ja nappasin Hewronin tarhan portilta riimunnarun ja kävelin sisälle tarhaan. Otin Hewronin kiinni, ja lähdin heti taluttamaan kilttiä ruunaani sen karsinaan. Sain vietyä hevoseni nopeasti talliin karsinaan, ja otin heti riimunnarut pois herralta. Hewron seisoi kiltisti paikoillaan. Otin Hewronin harjapakista pölyharjan. Jouduin harjaamaan Hewronia aika kauan, ennen kuin se tuli harjattua. Kävelin taas tarhoille. Tälläkertaa nappasinkin Jorin kiinni tarhasta, talutin senkin talliin omaan karsinaansa. Jori ja Hewron oli nyt haettu mutta Jori piti vielä hoitaa, ja Hewronilta ottaa kaviot... (huokaus) Ei auttanut kuin kiirehtiä taas yksityistenpuolelle ja jättää toinen vuonis muru odottamaan hoitamista. Yksityistenpuolella tapasin Petran pitkästä aikaa. -Moi Petra, huikkasin Hukkiksen karsinaan. -Moi, hän sanoi. Menin Hewronin hoitopakin kautta Hewronin karsinaan kaviokoukku kädessäni. Putsasin kaviot hevoseltani. Heweron oli kyllä kiltti heppa, joten hoitamisessa ei kestä ikinä kovinkaan kauaa... Mutta, kuitenkin menin taas tuntsareidenpuolelle hoitamaan Joria. Jorinkaan hoitamisessa ei kestänyt kauaa. Olin jo aika väsynyt joten tänään en taidakaan ratsastaa Hewronilla tai EDES Jorilla. // ei se ratsastaminen ole pakollista joka kerta. Pitäähän niiden hevosten saada välillä levätä ja kyllä ne tykkää ihan yhteisestä ajasta ilman työntekoa.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on May 10, 2013 15:11:55 GMT 2
Milan iloksi keksin taas runon, koska en niitä ole kyllä kirjoitellut paljon: Vaahtiksessa Hewron ja Jori, eivät sano voi että Sori! Ne asuvat rauhassa eivätkä missään puurokauhassa! Vuonikseni söpöjä on Ja toisen nimi oli Hewron Jori on kiva ja kaunis jos se ois ihminen, se olis kauris. (horoskoopeissa) horoskoopilta Hewron olis Härkä, koska se on joskus jopa märkä, ja aina kun sen suihkuttaa se meillä ikään kuin huiskuttaa. Hewron on verraton ja Jorin korissa oli Omppu ja Didillä oli valkassa tosi iso pomppu;) Sori Mila kun nyt siitä valmennuksesta minkä Didillä silloin ratsastit niin tuosta Didin valtavasta pompusta muistutan!!! Jori ja Hewron on ollut nyt tosi kiltisti joten annoin niille vielä päivän lopuksi sokerin palat:) -katriina- / / Mila kiittää
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on May 16, 2013 14:04:16 GMT 2
Näitä runojahan on mukava kirjoitella ens kerralla sitten tarina;)
Jorille ja Hewronille:
Sinä olet suloinen myöskin aika pienoinen, Sä ystävä oot nii verraton, mutta maailmassa toinenkin on...
Se toinen ompi Hewron, se voittamaton, minun oma on. Se esteillä kaahaa, ja mua selässään "raahaa".
Ens kerralla tosiaan sitte tarina!!!
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on May 21, 2013 13:41:37 GMT 2
-Katriina, älä tänää synttäri päivänäs mee tallille! äitini koitti estää minua pukemasta talli kamppeita päälleni. -no mut mää haluun tietää mitä siel tapahtuu ku Hewroniikaa ei oo hoiettu nyt ainakaa viikkoon, koitin liioitella. -Höh, sähän hoidit sen noin kolme päivää sitte... "PAM" ovi paukahti kiinni olin lähtenyt talllille. Pieni laukku olallani olin kävellyt pian tallin taukohuoneeseen, jossa Petra ja Kat jo istuivat sohvalla juomassa omenamehua. -Onks se mehu hyvää? kysyin tytöiltä -Joo on kai, Petra sanoi ja he lähtivätkin melkein heti tuloni jälkeen talliin. Minä join vielä mehua ja lähdin toisten luo. Yksityistenpuolella huomasin tutn tamman karsinassa nro 15, sehän on Safira! -Tyttö mitä sä täällä teet? kysyin hämmentyneenä. -öö joku tarja niminen silmälasi päinen noin 30-33v kysyi multa karsina paikkaa... -sehän on mun äiti, Voii, nolasko se nyt mut? katsoin maahan päin, -ei suinkaan, hän oli hyvin mukava:) Mila hymyili. Otin harjapakista harjan ja aloin hoitaa safiraa. Se olikin jo pian puhdas ja karsinalla 7 otin myös harjapakista harjan ja hoidin myös Hewronin. Kaviotkin putsasin hewronilta ja palasin vielä Safiran karsinalle puhdistamaan sen kaviot. Molemmat yksityiset olivat puhtaita mutta aion vielä ratsastaa Hewronilla 30min kestävän synttäri tunnin. Kävelin tuntsareidenpuolelle. Siellä aloin hoitaa Joria. Se oli sympaattisella päällä joten se nuolaisi minua:) Moni oli jo hoitanut sitä tänään, mutta kerta kiellon päälle:D Kilttihän Jori oli hoitaa vaikka jalassa olisi roikkunut se kiltisti seisoi paikoillaan koko ajan. Kaikki oli hoidettu joten menin varustehuoneeseen, siellä minua odotti maailman paras yllätys! Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan, Paljon onnea Katriina, Paljon onnea vaan! -Kiitos paljon! huudahdin kaikille, Mila oli ilmeisesti sanonut että synttärini olivat tänään eli 21.5. -Katriina, sä oot nyt päivän sankari joten sä voit päättää mitä nyt tehää, Abby hymyili, -No me yksityistenomistajathan voitais lähtä vaikka maastoon yksäreillä, sanoin ja se sopi kaikille. Kaikki nappasivat ratsujensa varusteet ja lähtivät varustamaan niitä. Repäisin pienen palasen paperia laukustani löytyvästä muist vihosta ja kirjain tämän ikimuistoisen maastoretken alun siihen. Kirjoitin osallistujat: Abby - Retu Petra - Hukkis Kat - Sessa Tessa - Turre Sussu - Daksu Pinja - Amador (minä - Hewron) Julia - Peppi Kics - Kille Iida - Fjant Maastoon päätettiin lähtä ja Mila ei halunnut jäädä talliin joten hänet lisättiin myös listaan viimeiseksiXD Mila ratsasti Fredillä. Sari ja Markuskin halusivat mukaan niin eihän nyt heitä voinut jättää tallille. Eli listoissa luki: Abby - Retu Petra - Hukkis Kat - Sessa Tessa - Turre Sussu - Daksu Pinja - Amador (minä - Hewron) Julia - Peppi Kics - kille Iida - Fjant Mila - frosted freedom "fred" Sari - Katherine Ann "anna" Markus - Kat´s Criminal crush "riimi" Nyt listoja ei enää muokattu ja hevoset/ponitkin olivat jo varusteissa. hevoset talutettiin kentälle, ja siellä nousimme ratsujen selkään. Nostettiin pian ravi ja sitten taas käynti. Muodostimme jonon ja lähdimme kävelemään maastoon. Maastossa oli kaunis ilma. Vähän ajan kuluttua kokeilimme ravia ja hevosetkin olivat hyvin kiltisti, paitsi Milalla Fred oli hiukan temppuilu päällä, mutta koska Mila on hyvä ratsastamaan ja varmaan joukosta paras, niin hän sai melkein heti herran taas kuriin;) Kaikilla meni kuitenkin ravipätkä hyvin. Istuimme sitten käyntiin. Tarkistimme onhan satulavyöt tiukalla ja Iidan täytyi hiukan kiristää, ja hänkin oli pian taas poninsa selässä ja nostimme harjoitusravin kautta laukan. Laukka oli Hewronilla nyt todella mukavaa joka varmaan johtui siitä koska olin aamulla antanut sille kaksi porkkanaa. Mutta hidastimme sitten pian taas käyntiin ratsut ja järvi oli jo uima kunnossa joten laskeuduimme pois selästä ja riisuimme satulat heppoilta pois. Nousimme pian taas selkään ja jokainen vuorollaan kävi pikku mutkan järvessä. Frediä ei olisi kiinnostanut lähtä uimaan mutta Milaa poltteli kahlata joten joku lainasi hänelle raippaa... Jatkoimme uimisen jälkeen taas matkaa ja ravailimme ja laukkailimme loppu matkalla, ja pari maasto estettäkin tuli hypeltyä Kaikilla tuntui olevan hauskaa ja siksi monet hyppäsivätkin monta kertaa maasto esteet. olimme pian jo tallilla ja siellä tytöt (ja Markus) sanoivat että näin kauniina päivänä oli hyvä idea lähtä maastoon. -Katriina, sähän sanoit että se Safira on koulukiemuroiden kuningatar, nii näyttäsitkö sä meille koulu ohjelman? kat sanoi samalla virnistäen. -okei, sillä ei ookkaan nyt pitkään aikaan menty koulua, sanoin ja talutimme sitten hevoset talliin ja riisuimme niiden varusteet. Jotkut eivät ehtineet tulla katsomaan koulu ohjelmaani, koska ainakin Tessa ja Sussu aikoivat mennä yhdessä kiskalle jätskille ja Ilona oli hätistänyt Markuksen katsomaan uutta kynsilakkaansa ja Mila lähti pitämään kentälle este valmennusta johon osallistuivat Iida - Fjant Julia - Bruni Pinja - Amador Varustin Safiran ja tytöt (Kat ja Petra)sanoivat että tamma on suloisen näköinen pinkeissä EQP:n varusteissa:) Talutin tammani maneesiin ja siellä näytti että olisi yö kun ulkona oli niin valoisa. Mutta nousin Safiran selkään ja otin melkein heti ravia. Ravasin koottua ravia, ja sitten tein täyskaarron kaarruin hieman sisäpuolelle kulmissa ja laskin sitten käynnin. Peruutin ja nostin vauhdikkaasti heti laukan, tein laukanvaihdot viidenaskeleen välein ja laskin pian taas käynnin. Tulin pituushalkaisan pohkeenväistössä, kunnes oli jo melkein tunti mennyt. Toin hevoseni katsomoon päin kaartoon ja kumarsin ikään kuin kilpailuissa. Kiitin Safiraa taputtamalla sitä ja Kat tuli -Tehän menitte kuin olympialaisissa! hän oli hämmästyneen näköinen, vaikka tiesi itse pystyvänsä parempaan. Tosin minulle Safira oli hiukan takkuillut eikä yhdessä välissä olisi halunnut laukata... Kat halusi riisua varusteet pois tamman päältä mutta minä kävin pesemässä kuolaimet. Varusteet olivat pian varustehuoneessa ja Kat häipyi jonnekkin Petran kanssa, ja minäkin päätin lähtä kotiin. // Olipas mukavan pitkä hoitotarina. Ja hyvät (myöhästyneet) synttärionnittelut!
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jun 6, 2013 8:51:02 GMT 2
Voi ei, aikani ei enää riitä täällä käymiseen mutta serkkuni Charlotta joka nyt uutena kasvona täällä jo onkin käy varmaan puolestani täällä Hewronin ja Safiran voi majoittaa pois täältä ja minut voi ottaa kaikilta tunneilta pois minne olen ehtinyt osallistua! Yritän käydä kurkkimassa aina täällä kun on mahdollista! Hyvää jatkoa teille vaahterapolku!
|
|