|
Post by Mila on Dec 9, 2013 7:54:27 GMT 2
Jouluaattona lähdetään pienelle maastoretkelle ihan vain joulun kunniaksi! Tarvitset mukaasi vain lämmintä vaatetta sekä joulumieltä! Celine on reen edessä (Mila ohjastaa), joten jos et jaksa ratsastaa niin hyppää muuten vain kyytiin. Matkaan lähdetään klo 11 ja takaisin tallilla ollaan yhden kieppeillä. Maaston jälkeen on tarjolla jouluherkkuja sekä lämmintä juotavaa. Myös joululahjat jaetaan! Mukaan mahtuu rajattomasti osallistujia. Osallistu tähän alle viimeistään 23.päivä ja ilmoita samalla kenellä ratsastat vai hyppäätkö Milan kyytiin (5 mahtuu). Maksu tuttuun tapaan piirtämällä tai kirjoittamalla tarinan tynkää. Rekeen (täynnä)Lispe *maksettu*Petra *maksettu*Inna *maksettu*Julia *maksettu*RatsaillaIiris - Diana (ilman satulaa) *maksettu*Luna - Tohveli (ilman satulaa) Hanna - Didi (ilman satulaa) *maksettu*Roosa - Salla *maksettu*Carita - Rudi Vimmu - Riimi
"Kilisee kilisee kulkuuseet!" raikasi pitkin Vaahterapolun tiluksia kun joukko joulumielellä olevia tallilaisia lähtivät joulumaastoon. Lispe istui Milan vieressä reessä ja takaosaan olivat ahtautuneet Inna, Petra sekä Julia. Muut köpöttelivät ratsuillaan reen perässä. Kaikilla tuntui olevan mukavaa ja iloinen puheensorina taukosi vain, kun joku keksi uuden joululaulun laulettavaksi. Kun pieni maastolenkki oli heitetty, tultiin takaisin tallille syömään jouluherkkuja. - Jouluna on lupa mässätä, Iiris sanoi suu täynnä torttua. - Todellakin, Mila röyhtäisi. - Aika jakaa lahjat! Mila kiljaisi yhtäkkiä ja kaivoi pienen pussukan esiin. Ne, jotka olivat osallistuneet tähän "lahjakimaraan" saisivat nyt jotain pientä toiselta tallilaiselta.... Nikitalta Lunalle valmennus haluamassaan lajissa Lunalta Petralle korttiInnalta Nikitalle korttiKapelta Innalle yksityistunti Petralta Kapelle pitkä yksityisvalmennus kunhan Anna on varsonut ja treenikunnossa (tammikuun loppupuolella) Paikalla tosin olivat vain Petra, Inna ja Luna, joten Kapen sekä Nikitan lahjat Mila pisti jemmaan siksi aikaa, että tytöt taas tallille tulisivat. Pikkuhiljaa kaikki alkoivat tekemään lähtöä kotiinsa joulukinkun kimppuun. Mila jäi siivoamaan sotkut ja hevosten ruokinnan jälkeen meni itsekkin keittelemään joulupuuroa. Illalla sitten saisi syödä kooooko kinkun ihan itse!
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Dec 24, 2013 21:28:13 GMT 2
Tulin tallille ajoissa varustamaan sallaa. Kun olimme valmiit, lähdimme melkein heti matkaan. La-la-laa... lauloimme joululauluja :3 Salla oli tosi mukava ratsastaa. Maastoilun jälkeen hoidin vielä sallan ja löhdin kotiin. Kotona totesin "siisnaivan mahtava maasto ja ihanien ihmisten seurassa" tämä oli yksi joululahjoistani!
|
|
|
Post by Luna on Dec 26, 2013 10:51:01 GMT 2
Joulumaasto (Hanna)
"Niin, Didi päästään maastoon" puhelin ponille harjatessani sitä. "Tänään olen kaksitoista" sanoin ja hymyilin, vihdoin olin kaksitoista. Otin Didin suitset karsinan ulkopuolelta ja lämmitin kuolaimia käsissäni, hyi ne olivat kylmät. "Ei näin kylmiä voi sinun suuhun tunkea" sanoin ponille. Pistin suitset Didille ja talutin tamman ulos, siellä ei ollut ketään. "Odotellaas muita, pikku Didili" lepertelin ponille. Kävin kyykkyyn Didin viereen ja Didi pisti päänsä minun syliin. "Voi, olet ihana pikku kultu" lässytin ponille.
Mila talutti valtavan Celinen paikalle. Sitten Mila kiipesi rekeen, muutkin alkoivat tulla. Joululaulut raikasivat meidän kulkiessa läpi metsän.
Hyvää joulua!!!
|
|
|
Post by Petra on Dec 26, 2013 11:56:37 GMT 2
// Kelpaako tämä hoitopäiväkirjan yhteyteen kirjoitettu vai kirjoitanko toisen? Maastoilijoita alkoi keräntyä paikalle ja osa alkoi laittaa hevosiaan valmiiksi samalla kun valkea Celine sai rekeä peräänsä. Nappasin Juliaa kädestä ja kipitimme taukohuoneeseen, jossa otimme vastaan jouluntoivotuksia ja parit lahjat ja kävin samalla viemässä muutamia pikkulahjoja muillekin. Pääsimme lopulta pihalle hengissä, jossa Mila laittoi juuri Celinelle viimeisiä vöitä kiinni- Nainen passitti meidät kiljumaan muutkin pihalle ja huudeltuamme pitkin talleja, että nyt lähdettiin, hyppäsimme Innan seuraksi rekeen taakse. Julia kietaisi kätensä olkapäilleni Innan tehdessä yökkäilyääniä ja tästä syystä tyttö meinasi pudota reestä ... Ei ihan kuitenkaan, olkoot sitten Innan joululahja se, etten käyttänyt paljoa väkivaltaa. Laulu raikasi ja jutut olivat enemmän tai vähemmän sekopäisiä, kunb kiertelimme lumisissa maastoissa. Sormeni olivat jo aivan kohmeiset, kun pääsimme talleille ja kurkkuni kipeä nauramisesta ja laulamisesta karjumisesta. Pääsimme lopulta tallille, jossa Mila kattoi meille vaikka mitä jouluherkkuja. Itse en tortuista välittänyt, mutta kaakao ja suklaa kyllä tekivät kauppaansa. Roikuin pääosin Juliassa ja potkin välillä tilaa sohvalle, kun joku kuolevainen kehtasi siirtää minut siitä löhöämästä. Mila alkoi jaella lahjoja ja ihanan kortin saatuani rutistinkin Lunaa kiitokseksi. Juhlintamme loppui melko pian, kun porukka alkoi lähteä koteihinsa joulua viettämään, kun Mila jäi siivoamaan sotkujamme ... // Kelepaa!
|
|
|
Post by Lispe on Dec 27, 2013 13:46:07 GMT 2
Juoksin tallille täyttä vauhtia. ''Enhän myöhästynyt? Onneksi ei tarvitse hevosta varustaa'' Mila oli jo Celinen kanssa ulkona. Kuulin Petran kiljuvan tallista, että kaikki ulos. - Sori kun kesti. Bussi meni rikki ja jouduin kävelemään loppumatkan, sanoin Milalle hengästyneenä. - Ei haittaa! Ei nuo muutkaan vielä valmiina ole, Mila vastasi nauraen. - Me mennään takapenkille! kuulin Innan huutavan, pitaen samalla Petran ja Julian käsistä kiinni. - Joo käy, ainakin mulle, sanoin. - Kunhan ette sitten sekoile siellä liikaa! Mila vastasi totisena. Hyppäsimme reen kyytiin ja ratsastajat yrittivät asettua jonoon taaksemme. Se ei kyllä onnistunut kauhean hyvin, kun Riimi tepasteli pitkin pihaa. Pääsimme silti lähtemään, ja Riimi asettui kun pääsi liikkeelle. Lauloimme joululauluja ja tämä kolmikko ''takapenkillä'' keksi uuden joululaulun. Metsässä raikasi niin kulkuset, kun joulupuu on varastettu. Tallilla ratsastajat purkivat hevoset ja juoksivat taukohuoneeseen syömään. Ensimmäisenä syömässä taisi olla Iiris, joka ahmi joulutorttuja suuhunsa. - Jouluna on lupa mässätä! Kun kaikki olivat ahmineet vatsat täyteen, alkoi joululahjojen jako. Itse en ollut osallistunut tuohon lahjojen jakamiseen, joten eipä ollut kumma etten saanut mitään. Otin vielä tortun suuhun ja huusin heipat ja hyvää joulua muille!
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jan 26, 2014 20:56:42 GMT 2
Pidättelin innoissaan olevaa Dianaa reen perässä. Oli jouluaatto. En halunnut ahtautua rekeen, joten päädyin menemään Dianalla ilman satulaa. Satulalla olisikin voinut tulla kylmä, nyt hevosen selkä lämmitti mukavasti. Rallattelin joululauluja muiden mukana, vaikka välillä jouduinkin pitämään laulamisesta taukoa rauhoitellakseni säikkyä Dianaa. Joululaulut vaihtuivat tiuhaan, aina ei jaksettu kokonaan laulaa kappaletta edes loppuun. Kulkuset kilisivät ja matka eteni rauhallisesti.
Viimein, kun retki oli ohitse, palasimme tallille. Pöydässä oli ties minkälaista herkkua, ja makeaa himoitsevana tunginkin herkkuja suuhuni ylenpalttisesti. Lopetin vasta, kun tuntui jo, että oksentaisin hetkellä millä hyvänsä.... Minulla kun oli herkkä vatsakin!
Joulumaaston jälkeen kävin vielä viemässä muutamia pipareita Dianalle, joulun kunniaksi.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jan 26, 2014 21:04:39 GMT 2
Millon me toi tunti...Innalle ku "pitää" toi yksäri tunti pitää. Ja sen Petran mulle valmennus.
|
|
|
Post by Julia on Jan 26, 2014 22:35:12 GMT 2
En muistanutkaan et mulla oli tämmönenkin maksamatta ja vieläpä tehtynä... tyhmä minä Vislasin raikuvasti tutun tarhan portilla, josta en pitkään aikaan ollut hevosiani itse hakenut. Kenkien hokit narskuivat tarhan jäistä, lumen peittämää ja kivikovaa pohjaa vasten, kun kaksi pilkullista tammaa juoksi pää taivaissa minua kohti. Pujottelin itseni tarhan aitojen välistä moikkaamaan Brunia ja Peppiä. " Heissan molemmille! " naureskelin ja ojensin taskuistani molemmille punakuorisia omenansiivuja, joita tammat mussuttivat innoissaan. Pian kuulinkin jo Petran huutelevan perääni ja sanoin heipat mussukoille jotka jatkoivat hippasleikkiä kaksistaan. Kierroksemme oli jatkunut Kaihorannasta Vaahterapolkuun, jossa olimme lupautuneet tulemaan joulumaastoon. Tällä kertaa kuitenkin laiskoina ajattelimme vain hypätä Celinen vetämään rekeen. Ahtauduimme Innan ja Petran kanssa "takapenkille", joka oli yllättävän ahdas meille kaikille kolmelle. Siksipä vetäisin Petran lähemmäksi minua ja samontein Inna alkoi hakeutua kauemmaksi meistä. Yökkäilyäänet saivat meidät molemmat vain pyörittelemään silmiämme. Joululaulujen säestämä joulumaasto päättyikin reilun puolentunnin päästä takaisin tallipihaan. Talliin tullessamme ne, jotka olivat pieniä lahjoja toisilleen lupautuneet tekemään, jakoivat ne toisilleen ja minä katselin vierestä suu täynnä jouluisia herkkuja (yllätysyllätys). " Et edes omalle tyttöystävälles lahjaa tehnyt ", tuhahdin viereeni änkäävälle Petralle ja hörppäsin viimeisenkin tilkan glögiä mukistani. " Et sinäkään nähtävästi ", Petra vain naurahti ja laski päänsä lepämään olkapäälleni. Kasvoilleni levisi mitä levein hymy, typerien ajatusten juostessa päässäni. " Se ei ehkä sovi kaikkien täällä olevien silmille ", kikatin ja suukotin kevyesti toisen otsaa. Ennenkuin Petra kerkesi mitään sanomaan, kaappasin jo toista kädestä ja johdatin naisenalun kohti autoani.
|
|
|
Post by Inna on Jan 26, 2014 22:45:50 GMT 2
Kape, minulle saa pitää tunnin Ullan kanssa tasolla Vaativa B
|
|
|
Post by Mila on Jan 27, 2014 11:42:37 GMT 2
Kape, sopikaa nää asiat yksityisviesteillä
|
|
|
Post by Inna on Feb 5, 2014 14:30:29 GMT 2
Parempi myöhään kuin milloinkaa, eiks jeh?
”Kilisee kilisee kulkuuset”, hoilasin muiden mukana samalla, kun ahtauduimme Petran ja Julian kanssa reen takaosaan. Ratsailla olijat muodostivat epämääräisenä jonon reen perään. Julia kietaisi saman tien kätensä Petran harteille ja tein siihen vitsilläni hieman yökkäilyääniä. Petran katseesta päätellen olisin kuollut tai vähintään reestä ulkona. Matkasimme Celine etunokassa maastossa hieman ja hoilotimme kaikki mahdolliset joululaulut läpi. Retkemme kesti vain pienen hetken, ennen kuin suuntasimme kaikki taukohuoneeseen mussuttamaan jouluherkkuja. Nappasin lautaselleni kamalasti erilaisia torttuja ja vaikka mitä! Iiris se sanoikin viisaasti, että jouluna oli lupa mässätä! Totta turisi! Seppoa odottaisi joulun jälkeen kamala treenikausi, kun omistajansa yrittää saada tulleet kilot pois. Jossain vaiheessa iltaa Mila jakoi joululahjat ja jatkoimme sen jälkeen vielä hetken aikaa jouluajuhlintaamme, kunnes ihmiset alkoivat pikkuhiljaa lipua koteihinsa nauttimaan jouluruoasta. Minäkin suuntasin kotia kohti. En malttaisi odottaa kinkkua! Nams!
|
|