|
Post by Mila on May 3, 2013 21:58:46 GMT 2
Tessan työkirja 1. työpäivänäsi hoidat iltatallia (11-19) Tehtävät: - Päiväheinät tarhoille
- Käy juoksuttamassa Rinoa, jonka jälkeen haetaan tunneille meneviä hevosia sisälle
- Auta tunnille tulijoita tarvittaessa (ohjaa miten satuloidaan yms.)
- Klo 16 heiniä karsinoihin ja tarhoille (jos siellä vielä hevosia on)
- Voit käydä ratsastamassa Tohvelilla jos haluat.
- Klo 18 loputkin hevoset sisälle ja niiden hoitoa
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on May 4, 2013 10:24:55 GMT 2
Ensimmäinen työpäivä 4.5.13
Parkkeerasin auton aamu yhdeksän aikaan tallin pihalle. Menin yksityistalliin, harjasin Turren ja lähdin sen kanssa talutuslenkille, kerrottuani Milalle minne olin menossa. Palattuani laitoin Turren tarhaan, söin eväät autossa ja lähdin sitten päivän töihin.
Hain heiniä varastosta, heivasin pari paalia kottareihin ja lähdin tarhoille. Ensimmäisen tarhan kohdalla pysähdyin, otin paalin ja vein sen tarhaan. Katkaisin narut paalin ympäriltä ja jatkoin seuraavalle tarhalle.
Kun kaikki heinät oli jaettu, vein kottarit paikalleen. Tutkin työlistaani, seuraavaksi saisin juoksuttaa Rinoa. Menin erään tytön luo, joka harjasi rautiasta tammaa. - Hei, voisitko kertoa, missä Rino on? Kysyin kohteliaasti. Tyttö nyökkäsi, ja neuvoi sitten, missä Rinon karsina on. Pian löysin viisi vuotiaan ruunan karsinastaan. Se pälyili minua epäluuloisesti. Silitin sen päätä rauhoittavasti, menin varustehuoneeseen, löysin sen harjat ja palasin karsinalle. Otin pölyharjan, sujahdin karsinaan. Sidoin Rinon kiinni, ja ajoin harjata sitä. Aluksi nuoren hevosen iho värähteli aina, kun laskin harjan sen kaulalle. Pian se kuitenkin rentoutui. En harjannut kuin pölyharjalla, kun juoksuttamaan oltiin menossa. Vein harjat pois, ja hain juoksutus liinan. Kiinnitin sen Rinon riimuun, ja sitten lähdettiin kentälle.
Suljin kentän portin, menin keskelle kenttää ja annoin Rinolle vapaata. Se käveli tottuneesti kauas minusta, kunnes liina otti vastaan. Sitten se pysähtyi. - Käyntiä! käskin. Ruuna siirtyi tottelevaisesti käyntiin. Välillä se säpsähteli pieniä ääniä, lintua, putoavaa pikkuista oksaa... Kolmen kierroksen jälkeen vaihdoin suuntaa astumalla eteen päin, ja nostamalla piiskaa. Rino kääntyi tottelevaisesti, ja palasin kentän keskelle. Kolmen kierroksen jälkeen vaihdoin taas suuntaa, ja pyysin ravia. Rino juoksi innokkaasti eteen päin, ja parin kiekan jälkeen taas vaihdoin suuntaa, ja vielä ravin jälkeen hidastin hevosen käyntiin. - Hieno poika, kehuin. Rino ravisteli mustaa harjaansa hirnahtaen. Nauroin, ja pyysin laukkaa. Rinon laukka pyöri hyvin, ja tyytyväisenä vaihdoin taas suuntaa. Lopuksi hidastin käyntiin, ja loppukäyntejen jälkeen keräsin liinan käteeni. Talutin Rinon talliin, harjasin ja taputin vielä hyvästiksi.
Tarkastin taas seuraavan työn listastani. Pitäisi ottaa tuntihevosia sisälle. Nappasin mukaani pari riimunnarua, katsastin ilmoitustaululta sisään otettavat hevoset, ja läksin tarhoille. Otin ensimmäisenä kiinni vuonohevosen, joka kurkki odottavasti aidan takaa, sekä risteytysponin, joka laiskasti nojasi aitaan. Sain ne talliin, ja pyysin paria hoitajatyttöä näyttämään niiden karsinat, kun en itse tiennyt, mihin ne menisivät. Tytöt halusivat tulla auttamaan hevosten sisään otossa, ja annoin heille luvan kiitollisena avusta. Yhdessä saimme hevoset sisälle, ja silloin alkoikin jo virrata tuntilaisia talliin. Tottuneesti he katsoivat minkä hevosen ottaisivat, ja menivät hoitamaan niitä tunnille. Huomasin pian, että eräällä pikkutytöllä oli vaikeuksia kavioiden putsaamisessa. Sujahdin karsinaan hänen avukseen. Kysyin, mikä oli ongelmana, ja hiljaa hän vastasi: - Se ei nosta kaviotaan. Nyökkäsin, siirryin hevosen viereen, ja liu'utin kättäni sen jalkaa pitkin. Tartuin kavioon, mutta poni ei nostanut jalkaansa. - No, katsohan, sanoin tytölle. - Kannattaa nojata sen lapaan, näin, niin sen paino siirtyy pois tuolta jalalta. Noin, nyt se nosti sen, selitin, ja laskin jalan takaisin maahan. Tyttö nyökkäsi, ja kehotin häntä yrittämään uudelleen, ja hyvinhän se sujui. Niinpä lähdin seuraavan apua tarvitsevan luo.
Kun olin auttanut laittamaan kuolaimet, pintelit, ja martingaalin, pääsivät oppilaat tunnille. Söin jälleen eväitä, vein hevosille ruokaa, niin ne pääsivät syömään, ja minä ratsastamaan Tohvelilla. Löysin Tohvelin pienen etsiskelyn jälkeen karsinastaan. Laikukas poni odotti laiskasti, kun harjasin ja satuloin sen. Laitoin suojat, martingaalin, ja hain kypärän ja raipan, tartuin Tohvelin ohjiin, ja suuntasin kulkuni kentälle.
Nousin ponin selkään kentällä, ja lähdin alkukäynneille.Tohvelilla ei ollut hyvä päivä, vaan se löntysteli eteenpäin laiskasti. Kokosin ohjat, otin tuntuman, ja aloin tekemään ympyröitä ja voltteja. Nostin ravin, vaihdoin suuntaa, ja ratsastin lävistäjiä kevyessä ravissa. Tein ympyrän lisätyllä ravilla, harjoitusravilla loivan kiemurauran ja sitten kolmikaarisen. Hidastin käyntiin, ja harjoittelin ympyrän suurentamista ja pienentämistä. Lopuksi vielä laukkakasi ja vastalaukkaa. Hidastin Tohvelin käyntiin. Koko harjoituksen ajan se oli ollut aika laiska, ja yrittänyt kulkea pitkänä, mutta loppua kohden se piristyi hieman. Vein sen talliin, harjasin ja laitoin karsinaan.
Kaikki tunnit olivat jo ohi, joten hain kaikki hevoset sisälle, lakaisin käytävän ja tarkistin että kaikki oli kunnossa. Hyvästelin vielä Turren, ennen kuin lähdin kotiin.
|
|
|
Post by Mila on May 5, 2013 17:06:13 GMT 2
Kuitti Ens kerralla voitkin tulla auttamaan yötallin teossa. Jos haluat tulla aikaisemmin niin Riimillä voi käydä maastoilemassa. Kuuden aikoihin ruvetaan ottamaan taas niitä hevosia sisälle ja hoidetaan niitä. Klo 21 annetaan iltaruoka hevosille, jonka jälkeen perussiivoilua tallissa (käytävien lakaisua jne) ja sen jälkeen laitetaankin sitten ovet lukkoon ja sanotaan heipat
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on May 10, 2013 18:14:08 GMT 2
Yötallia tekemässä 7.5.13
Tallille tulin kolmelta, juoksutin kentällä Turrea. Tarhaan sen palautin, itsekseni mietiskelin.
Mitähän voisin puuhailla, ennen työvuoron alkua? Kysyin sitä Milalta, ja hän antoi minulle ohjeita.
- Voit ratsastaa Riimillä, vaikkapa maastossa. Löydät sen kuudennesta tarhasta, Mila kehotti. Otin homman iloiten vastaan.
Riimunnarun mukaani nappasin, tarhoille reippaasti käppäilin. Siellä seisoi nuori mies vihaisena, polki jalkaa, raaputti niskaansa.
Tunnistin miehen pian. Hänhän oli näyttänyt minulle Turren karsinan silloin, kun olin ekaa kertaa astunut Vaahterapolun maille. - Terve Tessa, nuorukainen tervehti. - Hei, vastasin. - Ai nii, mun nimi on Markus, taisin silloin viimeks unohtaa esittäytyä... Nyökkäsin, ja kysyin: - Eikös tää oo kuudes tarha? Nyökkäys, ja miten niin - kysymys. - Niin kun mun piti ratsastaa Riimillä... Markus huokaisi, ja selitti:
Olin tuomassa heiniä Riimille, kun se päätti lähteä karkuteille. Se lähtituonne päin, missä puskat heiluu näin.
Kesken juttelumme saapui paikalle tyttö korea, huomasin, Markus yritti heti olla komea. Ilonaksi tyttö esiteltiin, hetken hiljaisuudessa toisiamme katseltiin.
- Mitä te teette? Ilona kysyi happamasti. Kerroin Riimin karkumatkasta. - Markus, meidän piti mennä elokuviin, et ehdi jäädä tänne etsimään mitään kaakkia, Ilona tuhahti. - Mene siistiytymään, hän lisäsi. Markus lähti kohti tallia, ja kun hän oli kuuloetäisyyden ulkopuolella, Ilona kääntyi puoleeni ja sähähti: - Muista, etä Markus on mun poikaystävä, älä yritäkkään viedä häntä multa! Sen sanottuaan hän lähti nokka pystyssä Markuksen perään. Suuni loksahti auki, enkä voinut kuin tuijottaa diivan perään, kun hän käveli taakseen katsomatta nokka pystyssä talliin. Huokaisin, ja silmiäni pyöritellen lähdin Markuksen näyttämään suuntaan.
Rämmin puskan läpi, Kävelin tien yli, Kahlasin läpi pellon, Nopsaan tikitti viisarit kellon.
Siellä sen näin, valkoisen ystäväin, päästi minut lähelleen, mutta hyppäsi karkuteilleen.
Hippaleikki jatkui, puskat vaan paukkui. Muhun väsymys jo iski, huusin: - Riimi oo jo nätisti!
.Riimi ärsytti minua tahallaan. Se päästi minut lähelleen, hyppäsi sitten pois, juoksi vähän matkan päähän, odotti, että sain sen kiinni, ja hyppäsi taas pois. Lopulta, kun olin jo hyvän aikaa juossut sen perässä, minun oli pakko pysähtyä hetkeksi, kylkeeni pisti niin paljon. Samassa tajusin eksyneeni. - Kato nyt, mitä sait aikaan! kivahdin vähän matkan päässä seisovalle hevoselle. Nousin vielä ylös kannon päältä, jolle olin istunut. Lähestyin hitaasti, madellen ja maanitellen, mutta taas kino ori karkasi käteni ulottumattomiin. - Ei piip piip! Työnnyin Riimin perässä erään puskan läpi, ja - tadaa - olin tallin pihassa. Riimi kumpi tallin oven edessä malttamattomana. Se lurjus oli vienyt minut metsän läpi, ja sitten toi antautuen tallin ovelle.
Hiiltyneenä otin karkurin kiinni, vein talliin ja annoin ruoat, kohta se ei ollut vielä saanut. - No nyt en mee sun kaa maastoon, en ehi ja oon ihan poikki! Mutisin. Vilkaisin kelloa, ja lähdin hakemaan hevosia talliin. Enää kaksi heppaa oli pihalla, joten homma oli nopeasti hoidettu. Hajasin ne: mustan friisiläisen ja Tohvelin, joka minulle olikin jo tuttu. Niiden lisäksi tarkastin kaikkien hevosten kunnon, ja vain yhdellä oli pieni naarmu jalassaan. Pienen henkisen tappelun jälkeen sain naarmun putsattua. Vilkaisin rattiasua ponia, ja tokaisin: - Ei tarvis hyppiä ympäri karsinaa, kun ei toi puhdistusaine ees paljoa kirvelly, vai? Poni vilkaisi minua tuuhean otsaharjansa alta. Huokaisin, ja lähdin lakaisemaan käytäviä. Kun heinän korret olivat lantalassa, ja kottarit ja talikko paikoillaan, tarkastin satulahuoneen. Ja yllätys yllätys - jotkut laiskat ratsastajat olivat jättäneet varusteet likaisina telineisiin. Hain ämpärin, laitoin siihen vettä ja otin sienen. Kasvoin pienen veteen ja rutistin kuivaksi. Irrotin kaikki suitsien remmit ja hinkkasin ne huolella puhtaiksi. Pesin myös kuolaimet, ja ompeliö yhden katkeamaisillaan olevan jalustin hihnan väliaikaisesti kiinni. Kun varusteet puolentunnin päästä hohtivat puhtauttaan, kirjoitin Milalle lapun jalustinihinasta. Sitten olikin jo aika tarkastaa talli läpi kotaisin, hyvästellä hevoset, lukita ovet ja lähteä kotiin nukkumaan.
Toinen työpäivä
|
|
|
Post by Mila on May 10, 2013 18:21:13 GMT 2
Ihana kertomus!!!
Aamutalli 6-12 - Aamupuuhat hevosille aamuruuat, niiden vientiä ulos ja karsinoiden / tallin siivous - Voit liikuttaa Tähteä haluamallasi tavalla - klo 11 päiväheinien jako.
|
|
|
Post by Mila on May 13, 2013 10:10:11 GMT 2
selkis
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jun 18, 2013 10:58:52 GMT 2
Aamutallissa 18.6.13
- Huomenta konit, tervehdin haukotellen hevosia. Venyttelin selkääni ja hiesaipin silmiäni. Aamu neljältä herääminen ei ollut kovin mukavaa, mutta hevosten kanssa olo virkistäisi varmasti. Tartuin heti toimeen ja suuntasin kulkuni rehuvarastoon. Heitin pari heinäpaalia kottikärryihin ja lähdin työntämään niitä pitkin käytävää. Heitin joka karsinaan heiniä, ja tankkasin sitten lisää heinää kottikärryihin. Kun heinät oli jaettu, mittasin kaikille hevosille kaurat ja lähdin sangot kolisten käytävälle. Hevoset mutustelivat heiniään joten kaurojen jako sujui hyvin, kukaan ei ollut liian innokas tai yrittänyt karkuun. Tarkistin vielä hevosten vedet ja lakaisin käytävän. Tallissa kaikui hevosten rouskutus, kun sujahdin yksäripuolelle. Markus jakeli siellä kauroja, ja tarjouduin viemään Turren sekä sen vieressä asustavan Sähköpostin kaurat. Sain luvan, joten mittasin tarkkaan kaurat ja vein ne karsinoille. Jätin Sähköpostin kaurat käytävälle ja sujahdin Turren karsinaan. - Mitä iso poika, mutisin ja kippasin ruuat kaukaloon. Silitin Turren tuppaa, mutta sillä oli niin kova nälkä, ettei se malttanut jäädä hellittäväksi. - Hassu, hymähdin. Siirryin viereiseen karsinaan suomenhevostamman luo. Tarkastelin uutta tulokasta. - Sä oot kuulemma ravuri, juttelin ja kippasin kaurat tamman kuppiin. Silitin vielä suokkia, ennen kuin palailin tuntihevosten puolelle.
Tuntsarit olivat jo syöneet, joten lähdimme viemään niitä ulos. Otin Ynnin ja Didin riimut ja talutin ne tarhoihinsa. Seuraavaksi Anna, eräs suosikeistani. Se kulki vieressäni kiltisti, mutta päästäessäni sen irti se loikkasi vauhdilla pois luotani. Viimeiseksi otin vielä Riimin, oman suosikkini talutukseen ja päästin teutaroivan orin tarhaan. Seuraavan tunnin vietin karsinoita siivoten, kun Markus siisti yksäreiden puolen.
- Nosta nyt sitä jalkaa! kivahdin Tähdelle. Se toope tamma oli astunut jalkani päälle, ja kas kummaa - se ei tietenkään nostanut sitä ylös. Vedin syvään henkeä ja kaivoin taskustani porkkanan palan, ja heitin sen Tähden toiselle puolelle. Ja herkku suu tietenkin meni porkkanan perään, joten sain jalkani pois litistyksestä. Tuohtuneena harjasin Tähden loppuun ja yksinkertaisesti vedin sen pään alas, kun se yritti vielä temppuilla suitsien laitossa. Päätin mennä maastoon, sillä maastossa kuulemma tamma oli rauhallinen, ja juuri nyt en jaksanut tapella sen kanssa. Siispä laitoin mustat bootsit tamman jalkoihin, ja satula vielä selkään. - Ei kun vaan menoks!
Maastossa oli ihanaa, Tähti oli niin rauhallinen, ja minä sain katsella maisemia ja nauttia luonnon helmasta. Enää en ollut Tähdelle vihainen, varsinkaan kun se kiidätti minua huimaa vauhtia laukkaamiseen sopivalla tiellä, vaikka yleensähän se oli maastossa aika laiska.
Tallille palatessani olin taas hyvällä tulella, joten puunasin Tähden oikein hienoksi ennen kuin vein sen tarhaan. Yhdeltätoista jaoin vielä heinät tarhoihin Markuksen kanssa. Päivän päätteeksi vielä ratsastin Turren ja lähdin kotiin nauttimaan kesästä. kolmas työpäivä
//anteeks tämmönen kökkö tarina, nyt vaan ei oikein oo inspistä, mut jotaan oli pakko pitkästä aikaa tehä=)
|
|