|
Post by Mila on Apr 29, 2013 19:08:25 GMT 2
Arabori-Turren omistaa Tessa
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Apr 29, 2013 21:14:31 GMT 2
Uutta ja outoa - saapuminen MA 29.4.-13 - Argh... älähdin, kun auton pyörä pomppasi kuoppaan. Veivasin rattia hullun lailla, välttääkseni ikävät routakuopat, joita tie oli täynnä. Hengähdin syvään seuraavan pompun jälkeen, ja takaata kuuluva raudoitetun kavion kilahdus kertoi tulisen sielun olemassa olosta. Hämärä hiipi jo metsien ja peltojen yllä, kun käänsin viimein autoni Vaahterapolun pikkuiselle tielle. Huokaisin helpotuksesta, kun tallialue tuli näkyviin puiden takaa. Parkkeerasin, ja sammutettuani auton, jäin istuskelemaan vielä sisälle. Tarkkailin autiolta näyttävää tallia hetken, sipaisin hiuksiani pois kasvoilta, hyppäsin pihalle, ja annoin auton oven lässähtää kiinni. Menin kopin taa, ja kiskaisin salvat auki, ja laskin rampin varoen maahan. Kiipesin hämärään koppiin, ja silitin valkeaa karvaa rauhallisesti. - Soojaa, poika, rauhoittelin tömistelevää oria. Turin ilmiselvästi tahtoi ulos, joten avasin pikapikaa solmun, ja peruutin ulos. Turin syöksähti korskahtaen perässäni. pysähtyi ja lat haralleen, väristen keskelle tallin pihaa. Se nuuski ilmaa, nosti turpansa kohti taivasta, ja päästi ilmoille raikuvan hirnahduksen. Olen saapunut! Lähdin kohti lähintä ovea punaisen rakennuksen päässä. Rakennus oli luultavasti talli, ja epäilykseni osoittautui oikeaksi, kun saavuin käytävälle jonka molemmin puolin oli tyhjiä karsinoita. Tummatukkainen nuori mies lakaisi käytävää, ja minut huomatessaan hän virnisti leveästi. - Kukas sinä olet?hän kysyi virnistellen. - Oon Teresa, ja tämä poika tässä on Turre. Minun pitäisi viedä se karsinaan? vastasin hämmentyneenä. - Ahaa, no eipä se tuntihevosten puolelle taia kuulua. Seuraapas mua, niin näytän sen karsinan, mies nauroi. Kävelimme takaisin ulos ja menimme toisesta tallin päädystä sisään, ja heti oven vieressä oli Turren karsina. - No, tässä se on, mies kertoi. Kiitin avusta, ja mies lähti takaisin töihinsä, tuntitallin puolelle. Pyörittelin silmiäni hänen peräänsä. - Olipas outo hyyppäri, mutisin hevoselleni, kun otin kuljetus suojia pois. - No, jätän sut nyt kotiutumaan rauhassa, tuon varusteet ja harjat sitte huomenna, sanoin, ja hyvästelin Turinin. Palasin autolle, nostin rampin, ja lähdin ajelemaan kohti kotia. Silmäluomeni lupsahtelivat, pian pääsisin nukkumaan. // Tervetuloa molemmille! Toivottavasti viihdytte.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on May 5, 2013 14:42:11 GMT 2
Köpöttelyä 4.5.13Käytiin pienellä lenkillä ekan työpäivän ohessa. Kauas ei menty, ettei eksyttäisi.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on May 5, 2013 16:02:08 GMT 2
5.5.13. Satulan narinaa, hiekan rahinaaVihellellen ajoin tallille keskipäivällä. Kuuntelin autoradiosta musiikkia, ja hyräilin mukana. "Mitä silmät ei nää, sen sydän ymmärtää, totuutta etsii kestävää..."Käännyin Vaahterapolkuun vievälle tielle. Aurinko paistoi, ja elämä hymyili. Olin saanut töitä, koulu sujui hyvin, ja Turrella oli katto päänsä päällä. Hymyillen pysäköin auton tallin pihaan, autoille tarkoitetulle alueellle. Laitoin aurinkolasit hanskalokeroon, ja suljin hetkeksi silmäni. Annoin auringon paistaa silmäluomiini, annoin mielen laukata. Avasin taas silmät, nousin ylös, ja lukitsin ovet. Katsahdin talliin päin, puhdistin pölyt vaatteistani, ja lähdin päättäväisenä kohti tallia. Tänään oli aika ratsastaa Turrella. Tuijotin murhaavasti oria, joka tuijotti takaisin vähintään yhtä murhaavasti. Nostin kädet lanteilleni, ja vilkaisin ympärilläni näkyvää sekasortoa. Karsinan lattialla lillui olkia veden kera, heinät oli pitkin karsinaa, lantaa joka puolella, ja kädessäni minulla oli poikki purtu riimunnaru. Hengitin syvään, ja otin ehjän riimunnarun käytävältä. Kahlitsin taistelukaverini, laitoin hänet käytävälle ketjuihin, ja aloin siivota sotkua. Hyvä tuuleni oli tipotiessään. Nostelin heiniä takaisin verkkoon, jonka ensin vaihdoin ehjään. Nostin vesiastian pystyyn, kärräsin kuivikkeet pois, ja toin puhtaat ja kuivat tilalle. Täytin vesiastian, ja sitten, tadaa, puolentunnin jälkeen paikka olikin jo kelpuutettavassa kunnossa. Hain Turren harjat, harjasin sen- siihenkin meni puolituntia, kun herra oli sotkenut karsinan lisäksi myös itsensä. Viimein sain varusteetkin orille- pienen pullistelun ja pään viskomisen jälkeen. - No niin herra, on koston aika. TÖMPS! Hiekka vaan pölllähti, kun tumpsahdin kentän pehmeään hiekkaan. - Senkin! kivahdin orille, joka juoksenteli pitkin kenttää. Otin sen kiinni, nousin selkään, ja tuumailin. - Ehkä ympyrän suurennus, kootturavi, kiemuraurat ja taivutukset auttaa? Kokeilin, ja kyllä- Turin totteli! Kuolainta purren se totteli. Suurensin ja pienensin ympyröitä, ja ratsuni taipui hyvin niihin, kuten myös kiemurauraan. Kootussaravissa Turren etuosa "leijui" hyvin ja se kulki hyvin peräänannossa. Taivutuksia se ei malttanut tehdä, joten tein pari laukkakasia ja sitten avotaivutuksen. Taputin vielä hepoa kiitokseksi, ja käveltiin vielä pienet loppukäynnit lähiteillä. Turrea ei huvittanut edes säikkyä mitään. Olin jo antanut sen töppäyksen anteeksi, ja hoitelin sen hyvällä mielellä karsinaan. Tessa ♥ Turre 3hm // Turrehan oli sotkuksi pistänyt Ja onneksi ei hirveästi sattunut vaikka alas tulitkin.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on May 12, 2013 11:45:18 GMT 2
Hyppytreeniä 12.5.13
Suoristin Turren esteelle, pidätin, annoin ohjaa ja painoin pohkeita. Tarrasin Turren valkeaan harjaan, kun se liiteli juuri oikean kokoisella hypyllä 50 senttisen ristikon yli. Pidätys, kolme laukka - askelta ja hyppy toisen saman laisen esteen yli. - Hyvä Turre! kehuin ratsuani. Hidastin Turren käyntiin ympyrälle. Treenasin esteitä Mustikkapolun harjoitusestekisoja varten. Olin myös ilmottautunut Mariken estekisoihin 1.6. Ja niiden jälkeen olisi Seppeleen PKK näyttelyt. Kisoja oli siis luvassa, mutta niiden jälkeen pidettäisiin pieni treeni tauko, eihän kokoaikaa voinut kilpailla.
Havahduin mietteistäni, kun kentän aidalla istuva Mila hoputti minua jatkamaan. - Otan seuraavaksi jumppasarjan, ilmoitin, kun ratsastin tallinpitäjän ohi. Nostin ravin, teho pari ympyrää, ja käskin sitten Turren laukalle. Otin suoran lähestymisen, pidätin, ja sitten mentiin!
Jumppasarja oli neli osainen. Ekana oli 20cm korkea pysty, sitten 40 senttinen risti, kolmanneksi 50cm korkea pysty ja vikana 60 senttinen tasaokseri. Turin selvitti ekat kaksi estettä puhtaasti, kolmannella jalat hipaisivat puomia, mutta se ei tippunut ja viimeisellä se kieltäytyi. - Ota uusiks, Mila kehotti. Nyökkäsin, ja yritin uudestaan. Alku meni hyvin, mutta pystyllä tunsin, kuinka Turre empi. Niinpä napautin sitä reippaasti raipalla, ja sehän hyppäsi yli valtavalla loikalla niin, ettei saanut seuraavaa estettä ennen tarpeeksi askelia, ja niin tuli taas kielto vikalle esteelle. - Kokeile vielä, Mila määräsi. Turre hyppäsi ekat kolme napakasti, mutta ennen vikaa se taas epäröi. Hieraisin sen kaulaa sekunnin liian myöhään, se ehti jo pysähtyä, mutta tuon laukkasadoilta tutun avun saadessaan se ponnisti lujaa eteenpäin. Nipistin silmäni kiinni, sillä olin varma, ettei Turre pääsisi ilman vauhtia esteen yli. Silti, liitelinme niin suurella hypyllä, että jalustinkin tippui minulta. Esteen jälkeen Turpe laukkasi villisti lyhyellä sivulla, ja kampesin itseni vielä satulaan, kun olin uskaltanut avata silmät, pysäytin Turren Milan eteen. Ori kävi kuumana, viskoi päätään ja pureskeli kuolainta. - anna sen rauhoittua, ratahke ympyrällä hetki ihan rauhassa ja hengittele syvään, Mila kehotti. Yritin saada jalustimen jalkaani, mutta se oli aika vaikeata, kun Turre tanssahteli ympäriinsä. Vielä yksi yritys. Turre alkoi kyllästyä, ja se hyppäsi kahden ensimmäisen esteen yli laiskasti. Kolmannelle sain terästettyä sitä, mutta jälleen viimeisellä se epäröi, mutta vain hiukan, ja hups vain, olimme selvittäneet sarjan puhtaasti!
- No niin, mene hetki voltteja käynnissä, niin rakennan teille radan, Mila opasti. Jumppasin Turrea volteilla, kun ratamme valmistui täyttä häkää. Turre oli edelleen kuuma, joten sain huhkia hiki hatussa, ennen kuin sain sen taipumaan kunnolla. Viimein, kun se oli tehnyt lähes täydellisen voltin, oli radan vuoro. - Ota ensin pysty, sitten sianselkä, nousuokseri, muuri ja sarja, jossa on okseri ja portti. Muista hyvät lähestymiset, eikä nyt tarvi kisata aikaa vastaan! Mila neuvoi. Otin haasteen vastaan, ja valmistelin Turren lähtöön. Heti kun se oli hypännyt ekan esteen, tajusin sen kaipaavan lisää treeniä. Se oli niin innoissaan, että hyppi liian korkeita hyppyjä, ja kulutti näin voimiaan turhaan. - Hiljempaa, kuiskasin. Viimeiselle sarjalle tultaessa Turpe oli jo niin väsynyt, että yritti oikaista. - Ei ei ei! Lähestyimme estettä vinossa. - Tästä me ei selvitä, ei varmana! Hoin hiljaa. Sitten Turre ponnisti. Nipistin silmäni kiinni...
- Se oli kyllä aikamoinen hyppy, juttelin orilleni. Mila oli lähtenyt tuntihevosten puolelle. Suihkutin vettä Turren jaloille. Sammutin letkun, ja aloin vedellä hikiviilaa hevosen kylkiä pitkin. Kuivasin vielä jalat pyyhkeellä, ja otin sitten pehmeän harjan. - Onneksi selvittiin siitä ehjin nahoin, lisäsin käydessäni hevosta läpi harjalla. Kun olin valmis, siivosin kamani pois ja talutin Turren karsinaan. - No niin heppasein, käyn hakee sulle ruokaa, sanoin päästäessäni sen vapaaksi karsinaansa. Silitin oriin turpaa ja menin rehuvarastolle. Nostin heinää kottareihin ja lähdin lykkimään niitä Turren karsinalle. Avasin oven, ja työnsin uteliaan turvan kauemmas. - Maltahan hetki, sanoin täyttäessäni heinäverkkoa. Päästin Turren syömään ja tarkastin juoma - automaatin. Se oli kunnossa, joten lähdin hakemaan kauroja. Matkalla jätin kottarit heinävaraston oven pieleen. Tarkastin Turrelle tekemästäni taulukosta, paljon se saisi kauraa. Mittasin kaurat tarkkaan, ja lähdin sankoa heilutellen varastosta. Kippasin kaurat Turren puhtaaseen ruokakuppiin ja vein sangon takaisin.
Sen jälkeen menin putsaamaan varusteita. Pyyhkäisin niistä vain kevyesti suurimmat khat pois, nyt ne eivät olleet kuin pölyiset. Ripustin varusteet paikoilleen, kun kuolaimetkin oli pesty, ja nappasin harjan käteeni. Lakaisin yksityispuolen käytävän, teho juudan pois, ja vielä menin sanomaan heipat Turrelle. Silitin sen kaulaa, mutta se halusi syödä. Niinpä hain laukkuni ja lähdin ulos. Keräsin esteitä pois kentältä, ja kun hikinen työ oli takana, saatoin viimein lähteä kotiin syömään.
Tessa ja Turre 4hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on May 15, 2013 21:13:20 GMT 2
Kehän kiertoa 15.5.13
- Soo jaa Turre! Hihkaisin pyyhältäessäni talliin arabini perässä. Sain korskuvan hevoseni kuriin, vaikka se vielä tepasteli ympäriinsä. - Vau, sullahan on oikee herrasmies, vaaleatukkainen tyttö huokasi. Hän oli harjailemassa valkeaa poniaan käytävällä. - Noh, ei siltä ainakaan persoonallisuutta puutu, naurahdin. - Oon muuten Tessa, ja tää komistus tässä on Turre, jatkoin. Tyttö esitteli itsensä Juliaksi, ja hänen poninsa nimi oli kuulemma Peppi. Julia teki meille tilaa lähtemällä juoksuttamaan Peppiä, ja niin minä saatoin kiinnittää Turren käytävälle. Haon harjat, aloitin kumisuasta ja lopetin kaviokoukkuun. Harjaukseen meni "vain" puolituntia, valkoinen hevonen kun Turre oli, sen show vielä pitkitti urakkaa. Pian olimme kuitenkin valmiita kehä kiertämään, ja Juliakin oli jo palannut. - Kenttä on nyt vapaa, hän ilmoitti. Nyökkäsin, ja niin siirryimme kentälle.
Ensin mentiin käyntiä, pyysin ravin ja Turre totteli mielellään. Sen mielestä juoksutus vain on tylsää. Kun se pääsi laukkaamaan, niin johan meni ja kovaa! Päätin päästää sen purkamaan energiaa vapaaksi kentälle, joten otin siltä buoksutustuokion päätteeksi varusteet pois. Ja Turre nautti joka solullaan niistä kymmenestä minuutista, jotka se sai juosta kentällä ennen loppukäyntejä maastossa talutuksessa.
Tall ol jo tyhjillään, kun palasimme takaisin, joten hoidin Turren nopsaan ja siivosin karsinan. Annoin sille suukon turvalle, ennen kuin hyppäsin autoon ja ajelin kotiin.
Tessa ja Turre 5HM
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on May 25, 2013 22:29:30 GMT 2
Sussun koulutunti 17.5.13 Oli aika Sussun tunnin tullut En osallistumistani siihen surrut Oli koulua hyvä treenata Muiden hevosten kanssa
Oli Turre aika hermona Ei sillä että ite olisin ollu rentona Päästiin kuiteskin ymmärrykseen Rytmiin yhteiseen
Ensin käveltiin pitkin ohjin Mitenkähän tää sujuu? tohdin Kun Turre kävi kuumana Puri kuolainta
Tehtiin kiemuraura kolmikaarinen Sain kokoajan olla tarkkaavainen Kun Turre allani vaapotti Se hiukan päähän otti
Nostettiin vielä laukka ympyrälle Turre kai luuli päässeensä laukkaradalle Olihan se entinen laukkaratsu Vaan nyt minua maa kutsu
Tehtiin vielä taivutuksia Se se vaati paljon harmaita aivosoluja Jotta saatiin kuvio onnistumaan Hevonen oikein taipumaan
Oli jäljellä enää loppukäynnit ohjin pitkin - Tessa, hyvin teillä menikin, kun sait Turren rauhoittumaan, Alkoi Sussu meitä kehumaan.
Oli kiva tunti tää Nyt on aika kiittää Kiitos kivasta tunnista Ja hyödyllisistä neuvoista
Tessa ? Turre 6HM
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jun 1, 2013 11:58:39 GMT 2
Katriinan tunti 17.5.13pahoittelen laatua... Tessa & Turre 7hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jun 2, 2013 9:33:55 GMT 2
Mustikkapolun kisat 25.5.13olin mustikkapolun kisoissa, ja Turrella oli onneksi hyvä päivä, virheitä ei tullut. Päivän kruunasi vielä koko luokan voitto:) T&T 8HM
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jun 13, 2013 13:42:09 GMT 2
Talkoopäivä 1.6.13 vietin hikisen työpäivän aitoja maalaillen:) Pitkän työpåivän jälkeen oli mukavan virkistävää käydä uimassa(; Tessa&Turre 9hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jun 20, 2013 11:23:32 GMT 2
Vaahterapolun kisat 2.6.13
Hengitin syvään ja ohjasin Turren radalle. Oli koulukisojen aika, kilpailimme luokassa helppo C. Turre kävi hieman kuumana, kun saavuimme radalle tuomareiden eteen. Ohjasin Turrea keskihalkaisijaa pitkin, pysäytin sen ja tein alkutervehdyksen. Tuomari nyökkäsi, joten kannustin Turren reippaaseen käyntiin.
Ohjelmamme sisälsi minulle helppoja liikkeitä, mutta Turre kun on entinen laukkaratsu niin se ei niitä oikein jaksanut tehdä. Voltit, ympyrät, pysähdykset ja peruutukset kun vain olivat sen mielestä niin tylsiä. "Mitä turhia mennä kootusti ja hienosti, tehdä mutkia sun muita, kun voi laukata suoraankin?" se tuntuu usein kysyvän. No, tänään se kuitenkin jaksoi ihan kohtuullisesti mennä, ja olin ihan tyytyväinen tulokseen, enhän siltä nyt paljoa voinut vaatiakaan. Tulimme hienosti seitsemänneksi ja se on jo hyvä.
Heti Turren luokan jälkeen lähdin hakemaan toista, upeaa kimoa oria, Riimiä. Varustin sen ja menin verryttelemään. Luokka helppo C oli loppumassa, ja pian olisi meidän vuoromme kisata helppo A luokassa. Tein muutamia voltteja ja kiemurauria saadakseni Riimin notkeaksi. Se kulki hyvin ja taipuisasti, tosin välillä se yritti juosta alta pois. Tein puolipidätteitä, ja sainkin sen rentoutumaan ja hereille hyvin. Olikin jo meidän vuoromme. Ohjastin Riimin kentälle, tervehdin tuomaria ja aloitin ohjelman. Riimi kulki todella hyvin, pohkeenväistö, sulku- ja avotaivutus meni hyvin, takaosankäännös hieman levähti. Olin kuitenkin tyytyväinen ratsastaessani ulos radalta. Kehuin Riimin maasta taivaaseen, vielä enemmän kehuin kuullessani, että tulimme neljänsiksi!
Nyt minun täytyi kuitenkin hoitaa Riimi pois ja laittaa Anna valmiiksi. Harjasin tummaa tammaa pitkin, voimakkain vedoin, ja ja pian sen karva kiilteli kauniisti. Päätin jättää harjan vapaaksi, joten laitoin vain varusteet ja suojat, jonka jälkeen lähdin verryttelemään. Ratsastin ensin käynnissä ja ravissa voltteja ja suunnanvaihtoja, kunnes Anna oli vertynyt. Sitten ohjasin sen puolimetriselle ristikolle. Anna hyppäsi ketterästi, ilman turhia ilmavaroja. Sillä oli aikas erilainen hyppytyyli kuin Turrella, joka hyppäsi kunnon ilmavaroilla ja vaati loivat kaarrokset. Annan tyyli oli taas aika kissamainen, se teki nopeita ja jyrkkiä mutkia.
Pian tuli meidän vuoromme. Ohjasin Annan kentälle, ja ravasin kerran kentän ympäri. Sitten jäin odottamaan kellon kilkahdusta, joka tulikin pian. Nostin laukan ja tein yhden voltin, ennen kuin ohjasin Annan kohti ensimmäistä estettä, punavalkoista pystyä.
Anna tuntui hieman epävarmalta, joten hieraisin kantapäilläni sen kylkiä. Anna reipastui ja hyppäsi notkeasti esteen yli. Ohjasin sen kohti seuraavaa estettä, vihreää sianselkää. Anna ylitti senkin esteittä. Seuraavat kolme estettä, portti okseri ja pysty menivät myös hyvin. Nyt oli vuorossa ensimmäinen sarja. Pidätin hieman ja annoin Annan tehdä loivan kaaren esteelle. Yksi, kaksi hyppy! Anna ponnahti ilmaan ja lensi pystyn yli. Hiekkaa ropisi sen kavioista puomille, mutta se ei tippunut. Kolme laukka-askelta ja uusi hyppy. Anna ponnisti hieman liian läheltä, mutta annoin pohkeita ja tamma kohosi ilmaan. Hengähdin syvään, kun puomi kolahti. En tiennyt tippuiko se, mutten myöskään katsonut taakseni. Jatkoin seuraavaksi muurille, jolle tultiin jyrkästä mutkasta. Muurin takana oli vielä vesimatto. Yritin saada Annaa tekemään kunnon lähestymisen, mutta se oli lähtenyt hieman käsistä ja tuli vinosti esteelle. - Tästä me ei selvitä, mutisin, ja pidätin hieman tammaa. Yksi, kaksi, hyppy! Annoin pohkeita ja nousin hyppyasentoon. Suljin silmäni sekunnin ajaksi ja toivoin parasta. En kuullut kolahdusta, mutta pieni loiskahdus kertoi, että emme selvinneet vesimatosta. Painoin sen mieleni perukoille ja otin Annan ihan kunnolla haltuuni. Se laittoi vastaan, kun tulimme viimeiselle sarjalle, jossa oli kolmeosaa. Pidätin, annoin pohkeita, ja Anna lensi ensimmäisen pystyn yli. Sitten oli okseri, jolle otin kunnon vauhdin. Se oli kuitenkin virhe, sillä vaikka pääsimme yli, tuli hypystä niin pitkä, että ennen seuraavaa estettä mahtui vain 2 askelta kolmen sijaan. Jouduin pidättämään, ettemme olisi törmänneet seuraavaan ja samalla viimeiseen pystyyn, jolloin Anna pysähtyi esteen eteen. Sekunnin murto-osan ajan mietin, yrittäisimmekö yli. Annoin rutkasti pohkeita, ja Anna kohosi urheasti lähes pystysuoraan hyppyyn. Kuulin kolinaa, ja yleisö kohahti. Arvasin, että nyt tuli virhe, ja kun hidastin Annan käyntiin, näin että kaksi puomia siitä tipahti. - Kaksitoista virhepistettä, kuuluttaja ilmoitti. Hieman pettyneenä lähdin radalta. - No, aina ei voi onnistua, huokaisin Annalle. - Ja saadaanhan me joskus uusi yritys, tokaisin iloisesti. Harjasin ja kävelytin Annan huolella ja kuuntelin vielä tulokset. Tultiinhan me sijalle yksitoista, mikä oli hyvä sijoitus neljännen ja seitsemännen joukossa:) T&T 10hm vaahterapolussa
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jul 10, 2013 15:21:55 GMT 2
Kouluvalmennus 8.6.13T&T 11hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jul 10, 2013 15:27:11 GMT 2
Estevalmennus 12.6.13T&T 12hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jul 19, 2013 16:46:43 GMT 2
Seppeleen harjoitusestekisat 22.6.13klikkaa suuremmaksi:) 13hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jul 19, 2013 21:40:09 GMT 2
1.7.13Turre pääsi kuukaudeksi laitumelle=) Copyissä lukee Clara, koska käyvän yleensä sitä nimeä. 14hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jul 29, 2013 17:55:35 GMT 2
29.7.13Turre nauttii lomansa viime päivistä. 15hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Aug 5, 2013 10:09:59 GMT 2
Tiet erkanevat 1.8.13.
Vihellän hiljaa laitumen portilla. Hetkeen ei näy, ehkä kuulu mitään. Kuitenkin pian kavioiden kumina täyttää ilman, kun valkoinen unelma syöksyy puiden takaa esiin.
Ori juoksee kuin sen kaviot eivät tavoittaisi maata, niin kevyet sen askeleet ovat. Harja hulmuaa ja häntä liehuu soihtuna, tuulen poika. Lihakset kiiltelevät lumivalkean karvan alla, ne kielivät mahtavasta voimasta. Voimasta, jolla kauan sitten eläneet hevoset saattoivat juosta pitkiä matkoja aavikolla, ilman ruokaa, ilman vettä.
Vaikka Turre onkin kesyhevonen, näen sen silmistä villin vapauden. Ori tanssahtelee edessäni, mutta lopettaa yhtäkkiä. Se astelee luokseni, painaa päänsä alas ja puhaltaa hiljaa ilmaa kasvoihini. - Tuulen poika... Kiedon käteni orin pään ympärille, ja se pukkaa minua lempeästi mahaan. Hetki on taian omainen, viimeinen hetki orin kanssa.
Ori pukkaa minua uudelleen, ja vastahakoisesti nostan naruriimun esiin. Pujotan riimun orin päähän ja napsautan narun paikalleen. - Mennään, poika, kuiskaan ja nykäisen arabin liikkeelle.
Ori tanssahtelee ympärilläni, kun saavumme tallin pihaan. Tavarat ovat jo valmiiksi hevosautossa, joka odottaa meitä ramppi alhaalla. Henkäisen ja lähden taluttamaan oria kohti autoa. - Tulehan... Turre ei laita vastaan, vaan astelee reippaasti autoon. Onhan se reissannut paljon ollessaan laukkahevosena. Solmin pojan kiinni ja huokaisen. On aika jättää hyvästit.
Silitän silkinpehmeää turpaa ja kuiskutan orin korvaan: - En mä ollutkaan vielä valmis kahteen omaan hevoseen. Nyt kun koulu alkaa, ei mulle jäisi aikaa liikuttaa sua tarpeeksi. Se ei olisi reilua. Näin on parempi. Ori hamuaa hiuksiani ja kasvojani. Hymyilen ja silitän orin otsaa. Sitten halaan sitä lujasti ja lähden ulos. Autan kuljettajaa nostamaan rampin, ja vilkaisen oria viimeisen kerran. Menisin katsomaan sitä Daydreamiin, elämä jatkuisi.
Oloni tuntuu tyhjältä, kun seison tallinpihalla katsomassa, kun auto käynnistyy ja lähtee liikkeelle. Tunnen tutun käden laskeutuvan olkapäälleni. Tuijotan tiiviisti auton perään, kunnes se katoaa puiden taa. Käännyn ja annan kyynelten tulla.
T&T Kuudestoista ja viimeinen
|
|