Post by Mila on Apr 22, 2014 0:07:25 GMT 2
Missä: Kentällä
Kuka pitää: Helena
klo 14:00, ei satulaa!
Osallistujat
Lispe - Anna € (maksanut v€)
Jonna - Merida €
Satu - Tuikku €
Luna - Ressu €
Maksu viimeistään 27.4.
Ensimmäisenä tunnin maksanut saa päättää itselleen ratsun seuraavalle tunnille. Lähdemme maastoon, EHKÄ.
Avitin yksitellen ratsastajat ratsujensa selkään ja komensin heidät menemään alkukäynnit pitkin ohjin kaviouralla.
Ressu sai jonkun ihme kohtauksen ja lähti revittämään pitkin kenttää minun kiljuessa Lunalle pidätteistä ja tamman pään nostamisesta ylös. Eipä aikaakaan kun Luna tömähti maahan tamman jatkaessa matkaa häntä tötteröllä.
- Ottakaa seis! käskin muita. Onneksi muut hevoset eivät lähteneet Ressun pelleilyyn mukaan.
Luna istui hieman pöllähtäneen näköisenä maassa ja hieroi nilkkaansa.
- Sattuiko?
- Vähän, mutta hengissä ollaan, tyttö vakuutteli ja nousi ylös.
Kentän reunalla notkunut Mila oli napannut Ressun kiinni ja toi sen luoksemme.
Hieman nilkkaansa valitellen Luna kuitenkin nousi takaisin ratsaille ja tunti saattoi jatkua.
- Olipa mahtava idea tämä ilman satulaa meno... Huoh!
Ressu yritti viellä pariin kertaan saada ratsastajan alas selästään äkkikäännöksillä, mutta Luna osasi tähän varautua eikä enää kyntänyt kentän pohjaa.
- Ottakaa ohjat tuntumalle ja reippaampaa käyntiä eteenpäin! huutelin ohjeita kentän keskeltä. - Lispe, sanoin että reipasta käyntiä! Pohkeita pohkeita vaan!
- Jonna, älä anna sen Meridan oikoa niitä kulmia!
- Satu, pidätä vähän Tuikkua kun näyttäs menevän tommosta ravin ja käynnin välimaastoa...
Kun kaikki menivät suht. hyvin eteenpäin, käskin nostaa kevyen ravin pitkillä sivuilla ja lyhyet taas köpöteltäisiin käyntiä.
- Selkä suoraksi! komensin Lispeä ja tämä teki työtä käskettyä.
- Tuikulla hyvännäköistä ravia, hienoa! Kuten myös Ressulla.
- Jonna rauhoittaa kätensä!
- Okei, jatkakaa harjoitusravissa ja ottakaa pysähdys aina, kun minä sanon niin! Valmistelkaa pysähdys... yks, kaks, NYT!
Jonnalla oli oikein hyvä pysähdys, Tuikku taas ei ihan heti pysähtynyt vaan otti pari askelta liikaa, Anna ja Ressu pysähtyivät kuin seinään.
- Ja sitten taas ravia. Edelleen käskystä pysähdykset!
Kun kaikilla alkoi sujumaan pysähdykset ja siirtymiset suoraan raviin, jonka jälkeen käskin hidastaa käyntiin.
- Haluaako joku kokeilla laukkaa? Tai siis lupaako joku ettei tipu jos otetaan laukkaa?
Kaikki lupasivat pysyä selässä, mutta kyllähän sen arvasi mitä siinä tapahtui... Satu tuiskahti alas selästä eikä se kaukana Jonnallakaan ollut.
- Joo, eiköhän se laukka ollut sitten siinä... pyörittelin päätäni. - Jatketaan ravissa! Pääty-ympyrät ja kiemurauraa pitkät sivut, kiitos nam. KEVENTÄEN!
Ähisten ja puhisten ratsastajat yrittivät pitää kevennyksen yllä lopputunnin ajan ja minä "piiskasin" heitä erilaisilla tehtävillä ja komennoilla.
Kaikkien ilmeet olivat todella helpottuneet, kun käskin ottaa loppukäynnit ja antaa hevosille pitkät ohjat.
- Ens tunnilla jos joku tipahtaa, niin.....!
Kuka pitää: Helena
klo 14:00, ei satulaa!
Osallistujat
Lispe - Anna € (maksanut v€)
Jonna - Merida €
Satu - Tuikku €
Luna - Ressu €
Maksu viimeistään 27.4.
Avitin yksitellen ratsastajat ratsujensa selkään ja komensin heidät menemään alkukäynnit pitkin ohjin kaviouralla.
Ressu sai jonkun ihme kohtauksen ja lähti revittämään pitkin kenttää minun kiljuessa Lunalle pidätteistä ja tamman pään nostamisesta ylös. Eipä aikaakaan kun Luna tömähti maahan tamman jatkaessa matkaa häntä tötteröllä.
- Ottakaa seis! käskin muita. Onneksi muut hevoset eivät lähteneet Ressun pelleilyyn mukaan.
Luna istui hieman pöllähtäneen näköisenä maassa ja hieroi nilkkaansa.
- Sattuiko?
- Vähän, mutta hengissä ollaan, tyttö vakuutteli ja nousi ylös.
Kentän reunalla notkunut Mila oli napannut Ressun kiinni ja toi sen luoksemme.
Hieman nilkkaansa valitellen Luna kuitenkin nousi takaisin ratsaille ja tunti saattoi jatkua.
- Olipa mahtava idea tämä ilman satulaa meno... Huoh!
Ressu yritti viellä pariin kertaan saada ratsastajan alas selästään äkkikäännöksillä, mutta Luna osasi tähän varautua eikä enää kyntänyt kentän pohjaa.
- Ottakaa ohjat tuntumalle ja reippaampaa käyntiä eteenpäin! huutelin ohjeita kentän keskeltä. - Lispe, sanoin että reipasta käyntiä! Pohkeita pohkeita vaan!
- Jonna, älä anna sen Meridan oikoa niitä kulmia!
- Satu, pidätä vähän Tuikkua kun näyttäs menevän tommosta ravin ja käynnin välimaastoa...
Kun kaikki menivät suht. hyvin eteenpäin, käskin nostaa kevyen ravin pitkillä sivuilla ja lyhyet taas köpöteltäisiin käyntiä.
- Selkä suoraksi! komensin Lispeä ja tämä teki työtä käskettyä.
- Tuikulla hyvännäköistä ravia, hienoa! Kuten myös Ressulla.
- Jonna rauhoittaa kätensä!
- Okei, jatkakaa harjoitusravissa ja ottakaa pysähdys aina, kun minä sanon niin! Valmistelkaa pysähdys... yks, kaks, NYT!
Jonnalla oli oikein hyvä pysähdys, Tuikku taas ei ihan heti pysähtynyt vaan otti pari askelta liikaa, Anna ja Ressu pysähtyivät kuin seinään.
- Ja sitten taas ravia. Edelleen käskystä pysähdykset!
Kun kaikilla alkoi sujumaan pysähdykset ja siirtymiset suoraan raviin, jonka jälkeen käskin hidastaa käyntiin.
- Haluaako joku kokeilla laukkaa? Tai siis lupaako joku ettei tipu jos otetaan laukkaa?
Kaikki lupasivat pysyä selässä, mutta kyllähän sen arvasi mitä siinä tapahtui... Satu tuiskahti alas selästä eikä se kaukana Jonnallakaan ollut.
- Joo, eiköhän se laukka ollut sitten siinä... pyörittelin päätäni. - Jatketaan ravissa! Pääty-ympyrät ja kiemurauraa pitkät sivut, kiitos nam. KEVENTÄEN!
Ähisten ja puhisten ratsastajat yrittivät pitää kevennyksen yllä lopputunnin ajan ja minä "piiskasin" heitä erilaisilla tehtävillä ja komennoilla.
Kaikkien ilmeet olivat todella helpottuneet, kun käskin ottaa loppukäynnit ja antaa hevosille pitkät ohjat.
- Ens tunnilla jos joku tipahtaa, niin.....!