|
Post by Mila on Feb 24, 2014 21:09:39 GMT 2
Laskiaistiistain kunniaksi pidetään pienet "pippalot" Vaahterapolussa. Alkaen kello 14! Luvassa on ns. pulkkaratsastsusta ja tietenkin herkutellaan laskiaispullilla! + muuta oheisohjelmistoa.
Pulkkaratsastuksessa Mila kipuaa Ressun selkään ja Stina Tuikun, joten on kaksi hevosta, mistä valita kumman pulkkaan takapuolensa istuttaa.
Osallistumiset tähän alle 28.2. Maksuksi tuttuun tapaan tarinaa / piirrosta Milan kirjoittaman tarinan (tai piirtämän kuvan, riippuu suostuuko näppäimistö yhteistyöhön) pohjalta.
Osallistujat: Jonna (Tuikku) Maksettu Cami (Tuikku) Maksettu Essi (Ressu) Satu (Ressu) Maksettu Tessa (Ressu) Maksettu Eljas (Tuikku) Iiris (Ressu) Lispe (Tuikku) Maksettu
Kirjoita Tuikun tai Ressun (tai molempien näkökulmasta), mitä mieltä tammat olivat meidän pulkkatouhuistamme!
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Mar 10, 2014 9:08:00 GMT 2
Seisoskelin läheisellä pellolla Stina selässäni. Hämmennyin kun ympärillemme kokoontui paljon lapsia. - Mitä nyt tapahtuu? kysyi Ressu minulta. - Hmm.. Pulkka, lapsi, hevonen... En mä tiedä, vastasin. Uteliaana töyttäisin vaalea hiuksista tyttöä vieressäni. Tyttö alkoi rapsuttaa minua korvan takaanta. - Juuri siintä kohdasta... hörisen tytölle. Tyttö kuitenkin lähtee ja toinen tyttö hyppää perässäni olevaan pulkkaan. Stina kannustaa minut käyntiin, raviin, ja lopulta laukkaan. Kuulen tyttöjen naurun, ja alan itsekkin nauttia. Laukkaan ensin hiljakseen, ennen kuin kiihdytän täyteen vauhtiini. - Sooo... Stina hidastaa. Jaa että sillä lailla. No, ainakin saan laukata. Pian se mukava tyttö menee pulkkaan. Katson jonoa. - Oho! Vielä yksi, kaksi, kolme samanlaista laukkapätkää! Jes! huudahdan ja lähden jo laukkaan. Tunnen kuitenkin pidätteen suussani ja hidastan hieman. Laukkaan Ressun kanssa kilpaa ja näen sen nauttivan. Olin vähän ihmeissäni, sillä todella moni kävi perässäni olevassa pulkassa. Pian joku toinen hyppää kyytiini. Se mukava tyttö rapsuttaa minua vielä hetken. Olen niin haltioissani, että siirrän jalkaani ja nojaan sille koko painoni. - Auuuuu!!! tyttö kiljaisee. Siirryn nopeasti ja tajuan, että olin astunut tytön varpaille. Näytän pahoittelevan ilmeeni samalla, kun tyttö pitelee varvastaan. Kuulen sen akan joka on tallilla joka päivä kysyvän: - Ei kai sattunut? - Eii.... tai siis ei paljoa... tyttö sopertelee. Sitten hän vilkaisee minuun. - Ei se haittaa... hän sanoo ja halaa minua. Pulkassani käy vielä yksi, jonka jälkeen tyttö tulee taaas luokseni. - Olit mahtava! hän sanoo ja ojentaa porkkanan. - Niin sinäkin, hörähdän ja kiitän porkkanasta.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Mar 31, 2014 16:00:36 GMT 2
Nökötin paikoillani keskellä peltoa. Vierelläni oli myös henkinen turvani, Tuikku. Mila istui selässäni, samaan aikaan kun muutamat tytöt säätivät vielä joidenkin remmien kanssa. Ihme touhua sekin, olisin nimittäin ollut enemmän innoissani liikkumisesta! -Valmista! joku vaaleahiuksinen neiti kiljahtaa. Samassa toinen tyttö kapuaa pulkkaan, joka oli jostain syystä kiinnitetty minuun. Hetken mietin, mitäköhän oli luvassa, kunnes tajusin - pulkkaratsastusta! Ennen kuin ehdin pompata ilmaan innostuksesta, selässäni kököttävä Mila käski minua eteenpäin. Olin jo vertynyt aikaisemman köpöttelytuokion ansiosta, joten siirryin heti raviin. Tämä sopi Milalle hyvin. Tuikku ravasi vierelläni. Hänelle oli tehty samoin - selässä istui tyttö, kuin myös pulkassa. Minulla oli kyllä paljon hienomman värinen pulkka! Äkkiä minut pyydettiin laukkaan, samoin Tuikku. Pinkaisimme energiseen laukkaan. Tuikku oli hieman edelläni, joten tein muutaman lennokkaan hypyn ohittaakseni ystäväni. Selässäni istuva Mila nauroi, kuin myös pulkkatyttö. Pärskähdin tyytyväisenä. Mila käänsi minut ympäri ja niin kiisin täyttä vauhtia kohti edessä törröttävää ihmislaumaa. Vain muutaman askeleen kuluttua Mila siirsi minut ravin kautta käyntiin. Olisin mieluusti mennyt vielä kauemminkin, mutta mikäs siinä. Pulkassa istuva tyttö nousi ylös ja tuli taputtamaan kylkeäni. Seuraavaksi pulkkaani hyppäsi vielä toinenkin tyttö! -Uusi kierros! Mila valisti.
|
|
|
Post by Lispe on Mar 31, 2014 16:27:18 GMT 2
Stina ja Mila säheltävät remmien kanssa takanani. Mieluusti menisin katsomaan, mutten voi, sillä Eljas pitää tiukasti kiinni minusta. Pian Stina tulee luokseni ja hyppää kyytiin. Minua talutetaan edes takaisin tallin pihassa. Perässäni liukuu jokin punainen, joka pelottaa minua hieman. Kun Mila on mennyt Ressun kyytiin, pääsemme pellolle. Ajattelen ensin, että nyt mennään! Mutta jään ihmettelemään pitkää jonoa pusikossa. Pulkkaan asettuu pitkä tyttö. Ressun pulkassa on myös tyttö, hieman lyhyempi tosin. Alan tepastelemaan paikoillani. Eljas päästää irti ja pinkaisen laukkaan. Stina kiskaisee ohjasta, joten siirryn raviin. Nostelen jalkojani pellolla, kunnes tunnen laukkapohkeet kyljissäni. Jalkojen selvityksen jälkeen nostan laukan. Käännään korvani taakse ja kuulen kiljumista ja naurua. Käännämme loivasti takaisin. Äkkiä tunnen pienen tökkäisyn ja Stina katsoo taakse. Hiljennämme heti käyntiin ja siitä pysähdymme. Tyttö on tippunut. Eljas ja Iiris juoksevat hänen luokseen. Ensin on hiiren hiljaista. Pian alkaa kuulua naurua ja huokailuja. - Et enää ikinä tipu siitä! Mila varoittelee. Tyttö menee takaisin kyytiin ja laukkaamme loppuun. Sain kiitokseksi vain vaivaiset taputukset. Pulkkaan kapuaa seuraava tyttö. Eikun uudestaan!
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Mar 31, 2014 17:54:02 GMT 2
Käänsin päätäni hieman nähdäkseni tytön, joka istui minuun kiinnitettyyn pulkkaan ja pärisyttelin sieraimiani. Samalla vilkaisin ystävääni Tuikkua ja hirnahdin hänelle innoissani. Olimme molemmat jo hetken aikaa saaneet laukata lumisella pellolla ja vetää perässämme pulkassa istuvia tallityttöjä, jotka myös vaikuttivat innokkailta. Tällä kertaa pulkassani istui pitkä, oranssiin talvitakkiin pukeutunut tyttö, joka hymyili jännittyneenä. Mila, omistajani, istui yhä selässäni ja jutteli jotain Tuikun ratsastajan kanssa. Odotin innolla lupaa lähteä liikkeelle, ja pian tunsin ohjien löystyvän hieman ja pohkeiden puristavan kevyesti kylkiäni. - Nyt mennään! Mila kannusti ja loikkasin vauhdikkaasti eteenpäin. Tuikku oli kuitenkin ottanut varaslähdön, joka oli kyllä ihan epistä, ja päässyt edelleni, joten lisäsin vauhtia ja pingoin kevyesti tamman rinnalle. Hankeen oli painautunut kavionjälkien muodostama ura, joten juokseminen oli helppoa ja kuroinkin pian kaverini ohi. Tuuli tarttui harjaani ja heilautti sen pois hikiseltä kaulaltani. Tyttö pulkassani hihkui innoissaan ja nauroi. Myös Mila nauroi, ja minäkin olisin voinut, jos vain olisin osannut!
|
|
|
Post by Jonna on Mar 31, 2014 20:22:42 GMT 2
Pärskähdän innostuneena ja katson, kuka seuraavaksi pulkkaani uskaltaa. Joku lyhyt ja ruskeatukkainen sinne istuutuu ja on selvästi innostunut. Nakkaisen kerran turpani taivasta kohti - halusin jo mennä! Omistajani Mila ja tyttö juttelevat keskenään hetken, kunnes minulle annetaan löysä ohjaa. Meinaan päästää iloisen pukituksen, mutta säästän tyttöparan pukilta. Laukkaan innoissani ja teemmekin pari todella tiukkaa käännöstä. Tyttö pulkassa kiljuu ja se saa minuun lisää puhtia. Pärskähdän innoissani, mutta saan pidättäviä apuja. Korskahtelen pari kertaa, mutta hidastan sitten tottelevaisena. Pysähdymme alkulinjalle ja tyttö nousee pulkasta. Hän tulee luokseni ja rapsuttelee hetken. Sen jälkeen kyytini tuleekin uusi tyttö. / Joo sori jos ei pitäny tehä näin, oon ihan sekasin näistä jutuista
|
|