Perjantai
Istumme taukohuoneessa ja Mila on kertomassa meille leiristä. Vihdoinkin hän sanoo sen minkä haluamme kuulla:
- Ja leirihoitsut ovat: Iirikselle Vitsi, Evielle Bella, Jonahille Rexona, Petralle Villa, Lispelle Huhu, Sallylle Merida, Rebekalle Riimi, Elisabethille Kiara, Rosannalle Tuuli ja Lunalle Bawca.
- Jes! Kiljahdan ilosta. Toivonkin Huhua, hoitsuani.
Kuulin kun jotkut mutisivat leirihoitsuistaan. Harmi kun he eivät saanet haluamiaan, mutta Milan sana on laki! Kun hoitsujen jaosta oli selvitty, lähdimme leirimökkiin vaihtamaan ratsastusvaatteet ja laittamaan itsellemme pedit. Mila tuli koputtelemaan mökin ovelle, että olemmeko valmiita. Huusin Milalle ''Kohta'' ja Mila paiskasi mökin oven kiinni. Kun kaikki olivat valmiina, lähdimme hyppelemään tallille.
Hevoset olivat jo karsinoissaan, joten voimme aloittaa jo harjauksen. Harjasin Huhun reippaasti, puhdistin kaviot ja selvitin tamman harjan ja hännän. Hain varustehuoneesta Huhun suitset. Rebekka kysyi:
- Missä ne varaohjat on? Riimin ohjat ovat katkenneet.
- Tuolla veto laatikossa, Elisabeth vastasi.
Laitoin Huhulle suitset päähän ja olin valmis. Odotimme Rebekkaa, kun hän vaihtoi Riimin ohjia. Kun kaikki olimme valmiita, Mila huusi tallin ovelta, että voimme tulla. Talutimme hoitsumme maneesiin. Olimme kaikki innoissamme, vatsan pohjaani nipisti. Mila ja Markus punttasivat meidät selkään. Lähdimme kävelemään maneesia ympäri. Meidän piti venytellä kunnolla. Laitoimme mm. kädet hevosten korvien luokse, makasimme selällään ja yritimme ottaa varpaista kiinni. Kuulin kun Iirs nauroi ja katsoin Vitsiä. Iiris oli pudonnut yrittäessään koskea varpaitaan. Markus nosti hänet selkään ja jatkoimme tuntia. Tunti sujui hyvin. Putosin vain kerran, kun laukkasimme ja Huhu teki ilopukin. Pujottelimme puomien läpi ja temppuilimme.
Talutimme hevoset karsinoihin. Purimme hevoset nopeasti. Silloin Mila keksi:
- Meillähän on tässä hyvin aikaa ennen iltatallin tekoa, että te voitte siivota tallin!
Johan kekseliäänä sanoi:
- Ninhän me voisimme, mutta emme halua.
- Nyt siivoamaan tallia ja sassiin! Mila karjaisi meille samalla kun käveli taukohuoneeseen ryystämään kahvia.
Kaikki hiljenivät ja rupesimme työn touhuun. Kohta talli oli siinä kunnossa, että Mila päästi meidät lepäämään taukohuoneeseen. Annoimme hevosille iltaruuat, söimme iltapaa ja kävimme suihkussa ja saunassa.
Tallustimme mökkiimme. Iiris nukahti nopeasti. Juttelimme niitä näitä mökin lattialla, kunnes Luna keksi:
- Lähdetään ulos!
- Joo! Minä, Rebekka ja Sally huusimme samasta suusta. Ryntäsimme ovesta ulos. Ulkona oli kylmä, olihan nyt marraskuu. Ei tainnut olla maailman paras idea tämä. Juoksentelimme ja nauroimme pitkin pihaa. Kohta pihalla raikui:
- NYT PRKELE HILJAA JA NUKKUMAAN! Mila oli näköjään herännyt nauruumme. Juoksimme salamana mökkiin ja paiskasimme oven kiinni.
- Mila tais herätä? Johan kysyi nauraen.
- Joo, kuulitteko te sen? Kysyin.
- Kyllä kuultiin! Petra sanoi ja kaikki rupesivat nauramaan.
Jutustelimme vielä hetken ja rupesimme nukkumaan.
Lauantai
Jonkun herätyskello soi kuudelta. Se näytti olevan Sallyn. Sally hyppäsi ylös sängystä ja ''laulahti'':
- Huomentaaa!
- Paljoko kello? kuului Elisabethin ääni tyynyn alta.
- Kuusi! Ja nyt aamupalalle, Sally ''lauloi'' meille iloisena.
- Voi zeesus, ton kanssa menee hermo, Johan ärähti sängystään.
Petra ja Rebekka nukkuivat vielä sikeästi, en käsitä miten he pystyivät. Nousin istumaan. Hyppäsin alas ja kaaduin lattialle. Miksi olinkaan valinnut yläsängyn? Menin vaihtamaan tallivaatteet. Samalla Mila tuli koputtelemaan ovelle:
- Onkos ipanat jo heränneet?
- Me ei olla ipanoita! Elisabeth karjaisi.
- Puoli seitsemältä on aamupala meidän talossa. Pyyhkikää kengät! Mila kertoi.
- Okei, vastasin.
Olin saanut vaihdettua vaatteet ja lähdimme Lunan ja Rebekan kanssa Milan ja Joonaksen talolle. Aamupalaksi oli leipää, muroja, jugurttia ja hedelmiä. Joonas paistoi vielä halukkaille pekonia. Ihana aamupala siis!
- Pitäähän sitä nyt aamupala olla täyttävä, että jaksaa olla Milan orjana, Joonas vinkkasi keittiöstä.
- Totta, tiedä vaikka laittaisin teidät keräämään lannat tarhoista pois! Mila sanoi.
- Ei, ei, ei ja vielä kerran ei! vastasin ja kaikki rupesimme nauramaan.
Muutkin kömpivät leirimökistä ulos ja tulivat syömään. Tein itselleni kaksi ruisleipää, otin pekonia ja söin banaanin. Olin ihan täynnä!
- Nyt lähdetään viemään hevoset ulos ja siivotaan karsinat. Sekä tietty muita tallin järjestelyjä, Mila sanoi.
Lähdimme vatsat pullottaen kohti tallia. Veimme hevosia tarhaus järjestyksessä ulos. Sain viedä Rexonan, Didin, Kiaran ja Napin ulos. Siivosimme karsinat, lakaisimme käytävän ja järjestelimme varustehuonetta. Mila tuli talliin ja kehui meitä:
- Nyt olette kyllä ansainneet jälkipalaksi jäätelöt! Tulkaahan syömään, niin saatte palkintonne.
Astelimme Milan ja Joonaksen talolle. Sisällä tuoksui nakkikeitto.
- Jes! Lempiruokaani! huudahdin.
- Hyvä että maistuu. Porkkanat ja perunat on omasta maasta! Mila sanoi.
Istuuduimme pöytään ja pölisimme tämän päivän estetunnista. Kun kaikki olivat syöneet, Mila kuulutti seuraavan tunnin ratsut. Menin Dianalla. Ihan kiva, ei mulla erityisesti mitään toivottavaa olisi ollutkaan. Lähdimme hakemaan hevoset. Harjasin Dianaa rauhallisesti ja tamma melkein nukkui. Nostin Dianalle satulan selkään ja se vähän irvisti, ei muuta. ’’Toivottavasti tunti menee hyvin. Olen kuullut että Diana on enemmän kouluratsastus hevonen kun estehevonen’’ mietiskelin. Lähdimme tallustelemaan kohti maneesia.
Käänsimme kaartoon. Helena kantoi jo esteitä maneesiin. Diana huomasi puomit ja rupesi jännittyneenä seuraamaan Helenan touhuja. Kiristin vyötä ja nousin selkään. Säädin vielä jalustimet sopiviksi ja lähdin kävelemään pitkin ohjin. Ravailimme ja laukkailimme heti alkuun. Hyppäsimme n. 80cm korkuisia esteitä. Pari kieltoa tuli ja yksi ohimeno. Helena sanoi, että kiellot johtuivat siitä, että istuin vähän vinossa, ja kerran nykäisin vahingossa ohjasta. Tunti meni loppujen lopuksi ihan hyvin. Siihen verrattuna että menin tällä pikku prinsessalla!
Kun olimme purkaneet hevoset ja vieneet ne tarhoihin, meillä oli vähän vapaa-aikaa. Menimme juttelemaan taukohuoneeseen, tietysti Tohelo, Wienna ja Mico mukanamme. Emme kerenneet kauan olla taukohuoneessa, kun piti jo lähteä hakemaan leirihoitsuja sisälle. Lähtisimme nimittäin maastoon. Markus lähti mukaan Deisillä.
Huhu oli yllättävän virkeä, kun hain sen tarhasta. Se yritti jopa lähteä ravaamaankin! En ymmärrä mikä sillä oli… Karsinassakin se pyöri ympyrää ja jouduin laittamaan sen kiinni. Harjatessa se vähän rauhoittui. mitähän tästäkin tulisi… Varustimme hevoset ja lähdimme kentälle. Kiristin vyön ja nousin selkään. jalustimet olivat sopivan pituiset. Lähdimme kävelemään maastoon. Ravailimme peltoa kohti.
- Pellolla otetaan vähän laukkaa! Pysykää takanani! Markus kailotti.
Laukkasimme pellolla. Se oli ihanaa! Yhdessä vaiheessa Huhu yritti mennä Deisin ohi, sain juuri ja juuri pidätettyä sitä. Kiersimme lammen kautta tallille.
Purimme hevoset ja veimme ne ulos. Seuraavaksi oli ruokailu. Keittiössä tuoksui lasange.
- Ihanaa ruokaa! Rebekka kiljaisi ja hyppäsi tuolille.
Juttelimme äskeisestä maasto reissusta, ja Riimin pukki sarjasta! Ruokailun jälkeen lähdimme hakemaan hevoset sisälle. Harjasimme joitakin hevosia vielä, tai siis ahkerimmat harjasivat, minä, Rebekka ja Petra istuimme vain taukohuoneessa höpöttelemässä. Seuraavaksi oli vuorossa varusteiden putsaamista ja varustehuoneen siivousta. Kun Mila lähti taukohuoneeseen odottamaan että olisimme valmiit, keksimme Rebekan kanssa hyvän leikin.
- Hei kastellaan sienet ja heitellään niillä toisia!
Evien ja Jonahin mielestä se ei ollut hyvä idea, mutta mitäs ne meille sanomaan kun kaksi hullua jo liikenteessä! Nauroimme ja kiljuimme ja juoksimme huonetta ympäri aina välillä kastellen sieniä lisää. Yhtäkkiä ovi aukesi ja Mila asteli sisään.
- Teidän piti siivota, ei sotkea!! Mila ärähti. Sillä sekunnilla sienet oli kerätty pois lattialta ja laitettu omaan koriin.
- Me yritimme sanoa heille mutta… Evie yritti sanoa, mutta Mila keskeytti:
- Hei toi näytti hauskalta ottakaa mutkin peliin mukaan!
- Joo!! minä ja Rebekka huusimme yhdestä suusta.
Kohta sama leikki jatkui ja Jonah ja Eviekin uskaltautuivat mukaan. Leikki loppui siihen, kun huomasimme olevan hevosten ruoka-aika. Ruokimme hevoset ja menimme iltapalalle. Kävimme myös saunassa ja kömmimme takaisin leirimökkiin. Mila sanoi että nukahdamme varmaan heti, mutta niin ei käynyt. valvoimme pitkälle yöhön nauraen ja jutustellen, kunnes kaikki simahtivat.
Sain vihdoin ja viimein kirjotettua ton!
Sori pikainen loppu...