|
Post by Mila on May 18, 2013 10:32:38 GMT 2
Dirty Diana
Friisiläinen, tamma Ikä: 9v Säkä: 167cm
Hoitaja: Iiris (lokakuu -13 ->)
Hoitajahistoria: Emma (kesä-heinäkuu 2013)
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jun 16, 2013 17:12:46 GMT 2
Emman entinen elämä: Oma hoitsu,jota kävi hoitamassa mutta kun tallin omistaja ei enään tallista huolehtinut,lopetti Emma sillä talilla käymisen (Eli mulla on toisellakin tallilla hoitu ja kirjoittelen sinne kyllä mutta ei siellä kukaan enään käy ) Emman uusi alku: Rakas päiväkirja! Tänään oli ensimmäinen päiä jolloin näin Dianan ja koko tallin. Tulin tallille pyörällä jo 12.00. ja olin todella innoissani.Astuin sisään tallin ovesta ja näin kuinka paljon niitä hevosia olikaan!! Lähdin etsimään Dianaa ja löysin karsinan jossa hoitohevoseni nimi luki. "Diana on kauniimpi ja isompi kuin osasin odottaa.Avasin karsinan oven ja Diana tuli tervehtimää minua iloisesti.Sillä oli päällään vihreä loimi koska pihalla satoi ja tallissa oli kylmä! Laitoin Dianan kiinni riimunnarulla ja otin loimen pois.Voi kuinka ihana se olikaan... Harjasin sen hyvin ja otin kaviot.Kun kaikki oli valmista kaivoin repustani pussin jossa oli porkkana ja annoin en dianalle. Nyt olin varma että Diana oli minulle juuri oikea hoitohevonen. Lähdin kävelemään satulahuoneelle päin mutta en päässyt pitkälle kun vastaan lönkytteli koira,eikä koira ollut yksin. Koiran perässä tuli mukavan näköinen nainen. "Hei,olet varmaan se Dianan uusi hoitaja",sanoi Mila. Nyökytin vain päätäni,koska en keksinyt mitä vastaisin. "Olen Mila,ja tässä on tallikoiramme Wienna se on todella kiltti",Mila totesi. "Okei.Nyt lähden tutustumaan satulahuoneeseen",vastasin ja jatkoin matkaa. Avasin satulahuoneen oven.Huoneessa oli paljon satuloita ja suitsia.Löysin heti Dianan omat kamat. Vaaleanpunainen satulahuopa ja hieno satula.Otin ne mukaani ja kipsuttelin takaisin dianan luokse. Ensin laitoin satulan.Laitto onnistui aika hyvin. Suitsissa sitten olikin ongelmia.Diana nosti päätä nini korkealle etten kertakaikkiaan saanut niitä itse. Onneksi Mila oli lähellä ja tuli auttamaan!! Ratsastus: Olin päässyt kentälle.Se oli hyvin märkä. Kiristin satulavyön ja laitoin jalustimet sopivan pituisiksi.Hyppäsin selkään ja lähdin käyntiä uraa pitkin. Se meni hyvin.Tein myös voltteja,pysähdyksiä yms. Dianan ravi ei ollut erityisen ihanaa mutta ihan okei. Nostin laukkaa ja se onnistui hyvin. Sitten menin käyntiä ja lähdin kohti tallia. vein Dianan karsinaan,otin siltä satulan ja suitset pois jonka jälkeen harjasi hevosen.Lopuksi laitoin vielä loimen päälle. Nyt tiesin että Diana oli paras hoitsu joka minulla on koskaan ollut!!
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jul 3, 2013 14:08:37 GMT 2
Rakas päiväkirja!! Lähdimme pyörällä tallille 9.00. Kun tulimme tallille Mayan kanssa,oli talli ihan autio.Jossain oli pari tallityttöä mutta ei ketään muita.Kävimme katsomassa Dianaa ja Deisiä tarhassa.Diana oli niin kurainen.Jätimme hevoset kuitenkin vielä pihalle ja suuntasimme satulahuoneeseen. Putsasimme ensin suitset.Dianan suitset olivat mustat,aika kuluneet mutta ihan käyttökelpoiset.Olin käynyt ostamassa Dianalle uuden,hienon otsapannan.Se oli täynnä pinkkejä ja mustia timantteja joista muodostui hepan oma nimi. Olihan se kallis,mutta hintansa veroinen:) Putsasin vielä satulan.Olin ostanut satulaankin uuden satulahuovan koska vanha oli ryppyinen ja tylsän värinen.Uusi taas oli ihana Pinkki jossa oli mustia kuvioita reunoilla!! Jäimme juttelemaan vielä satulahuoneeseen. "Mulla on nälkä,suotäiskö ne meidän eväät?"kysyi Maya. Söimme siis eväät,mehua ja leipää. Lähdimme hakemaan hevosia tarhasta.Dianalla oli musta, aika normaali riimu ja pinkki naru. Koska Diana ja Deisi olivat samassa tarhassa lähdimme Mayan kanssa kävelemään samaan suuntaan!! Matkalla näimme taas sen saman koiran kuin viime tallireissulla.Maya ei ollut vielä nähnyt koiraa joten kerroin Mayalle että koiran nimi oli Wienna. Pian olimmekin jo tarhalla.Diana oli helppo saada kiinni mutta Deisin kanssa kesti vähän kauemmin.Lopulta sekin saatiin kiinnii ja veimme ne talliin. Laitoin Dianan kiinni seinään ja aloin harjaamaan. Minä harjasin ja harjasin.Maya haki molempien hevosten suitset ja satulat koska minä en ehtinyt. Kun Maya oli saanut Deisin valmiiksi,tuli hän auttamaan Dianan kanssa koska harjasin sitä yhä. Yhdessä saimme sen kuitenkin harjattua ja valmiiksi ratsastukseen. Lähdimme kentälle.Diana oli virkeällä päällä ja Deisikin oli ihan reipas. Menimme käyntiä ja ravia molempiin suuntiin.Mä halusin ottaa satulan pois ja Mayakin otti sen pois.Lähdimme maastoon. Ensin käveltiin ja ravattiin hiekkatiellä jonka jälkeen poikkesimme metsään.Siellä me vain käveltiin.Tiesin että Deisi ei ollut niin maastovarma kuin Diana joten menin edellä.Yhtäkkiä näen kuin Maya tippuu!! Mayaa ei onneksi sattunut ja tippuminenkin johtui vaan siitä että Deisi jäi syömään jotain maasta ja Maya tipahti kaulan yli maahan.Päätimme lähteä takaisin tallille. Ravasimme hiekkatietä tallille päin ja nostimme laukkaakin.Se oli niin ihanaa koska Dianalla oli tosi kiva laukka Kentällä menimme vielä hetken ravia ja viimeiseksi loppukäynnit. Hoidimme hevoset pois ja veimme kamat satulahuoneeseen. Lähdettiin kotiin pyörällä noin. kello 15.00
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 7, 2013 14:22:48 GMT 2
Dirty Diana ~ 07.10.2013 Kävelin tallille jännittyneenä, mutta innoissani. Olin päässyt Dianan hoitajaksi! Olin hetken mielijohteesta päättänyt hakea yhdelle suosikkihevosistani ja odotellut kärsimättömänä vastausta. Se oli kuin olikin myönteinen, enkä voinut olla kuin iloinen! Minua kuitenkin jännitti alku, mitä jos toheloisin hoitaessani tai muut eivät pitäisikään minusta? Reippaana kuitenkin astuin ovesta sisään ja etsin käsiini Milan. - He-hei! Kysyin varovasti ja Mila kääntyi minuun päin. - Ai hei! Kukas sinä olet? Mila vastasi minulle ystävällisesti. - Olen Iiris, se Dianan uusi hoitaja, esittelin itseni. - Aa, mukavaa! Voisin näyttää sinulle missä sen varusteet ovat ja kertoa vähän hoitamisesta, Mila vastasi ja lähdimme katsomaan paikat läpi. Kävin hakemassa Dianan tarhasta, minkä Mila oli minulle näyttänyt. Huusin hevosen nimeä ja se nosti päänsä. Diana käveli hitaasti aidan läheisyyteen ja sain sille nopeasti riimun päähän. Talutin tamman talliin ja riisuin siltä loimen, sillä ulkona satoi hiukan. Diana oli kuitenkin vähän kastunut, joten annoin sen kuivua hetken ja kävin taukohuoneessa esittelemässä itseni. Myöhemmin palasin harjapakki kädessäni takaisin Dianan luokse. Avasin oven varovasti ja kutsuin tammaa. Se kääntyi toisinpäin ja tuli haistelemaan käsiäni kiinnostuneena. Jos tein jonkun arvaamattoman liikkeen, tamma saattoi säpsähtää, mutta rauhoittui pian. Sujautin riimun hevosen päähän ja talutin sen käytävälle. Sidoin hevosen vetosolmuilla kiinni ja aloin sukimaan sen tummaa karvaa. Diana seisoi kiltisti, vaikkakin sen korvat tutkailivat ääniäni tarkoin. Kun olin saanut harjattua toisen puolen, taputin hevosta kaulalle ja käännyin toiselle puolelle. Diana kuopaisi etukaviollaan lattiaa ja jouduin torumaan sitä. Tamma tajusi kuitenkin ensimmäisestä kerrasta eikä kuopinut enempää. Toisen puolen jälkeen harjasin vielä pään ja selvitin harjan takuista. Sitten avasin solmut ja käänsin hevosen takaisin karsinaansa. Karsinaa minun ei pitänyt putsata, sillä se oli jo aiemmin putsattu. Niimpä kävin hakemassa ämpärin, sienen ja tiskiharjan ja pesin Dianan ruoka- ja juomakupit. Ne putsattuani painoin vielä juoma-automaattia vähän, jotta hevosen oli mukavampi juoda siitä. Diana menikin pian lähdettyäni juomaan vettä. Lopuksi puhdistin vielä tamman suitset ja satulan. Pesin ne satulasaippualla ja rasvasin vielä lopuksi. Varusteita en ollut ennen kamalasti puhdistanut, joten minulla oli joissakin asioissa ongelmia. Harjasin vielä satulahuovan, jonka jälkeen kävin vielä taukohuoneessa. Tarkistin myös, milloin Diana menisi tunnille ja koska aikaa oli enää alle puoli tuntia, jätin tamman karsinaan. Autoin ratsastajaa vähän satulan kanssa, mutta koska hän pärjäsi hyvin itse, lähdin kotiin, sillä kello alkoi olla jo paljon ja huomenna olisi kouluakin. Iiris & Diana 1 hm// Turhaan jännität, eiköhän meillä helposti tutustu näihin muihinkin tyyppeihin. Ei oo turhan ujoa porukkaa Kiva aloitus kaikinpuolin. Jään odottamaan seuraavaa tarinaa
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 7, 2013 17:00:45 GMT 2
Päiväkirjan kansi ~
Jorilla ainakin taisi olla tämmöinen? (lasketaanko hm:ksi?) // 2 hm// Kiitän Oon minä yleensä nää laskenu hm:ksi
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 8, 2013 14:18:16 GMT 2
Hermojen kiristelyä 08.10.2013 Koulun kello pirahti ja kävelin uupuneena pyöräni luo. Päivä oli ollut erityisen rankka. Otin avaimeni ja laitoin sen pyöräni lukkoon. Väänsin ja väänsin, mutta lukko ei vain auennut. Kiskaisin kerran kunnolla, jolloin lukko aukesi ja avain lähti lukosta irti. Olin hetken tyytyväinen, kunnes katsoin avaintani. Se oli vääntynyt oudolle kiemuralle, eikä tietenkään suoristunut vaikka kuinka kiskoin. En ehtinyt jäämään miettimään sitä sen enempää, vaan minun piti lähteä. Pistin kypärän päähäni ja lähdin pyörälläni kohti kotia. Tai, ainakin yritin. Kaikilta oli loppunut koulu tänään samaan aikaan, joten tie oli aivan tukossa. Yritin rinkuttaa kelloa minkä ehdin, mutta suurin osa ihmisistä ei korvaansa lotkauttanut. Menin kävelytieltä autotielle, missä oli muitakin pyöräilijöitä. Pääsin hyvin mäen alapäähän asti, kunnes mutkan takaa kaarsi mopo. Kaikki jarruttivat pyörillänsä ja tien liukkauden vuoksi pyörät kaartuivat mihin sattuu. Oma pyöräni alkoi heittelehtimään ja lopulta se törmäsi edessäolevan pyörään. - Katsoisit nyt vähän, urpo! Poika huusi minulle. - Anteeksi, kai sinä nyt itsekkin näit tilanteen! Huusin kiivastuneena takaisin ja lähdin pois. Käännyin vasemmalle ja jatkoin matkaa. Taas kilisytin kelloa, mutta edessä oli eräs todella ärsyttävä luokkalaiseni, joka inhosi minua todella paljon. Ohitin hänet mutta meinasin törmätä jälleen ohikulkijaan. Tässä vaiheessa hermoni olivat jo niin kireällä, että päätin suutuspäissäni laskeutua pyörältä ja taluttaa matkan. Viimein pääsin erään syrjäisen tien alamäkeen, josta pystyin jatkamaan matkaa. Myöhemmin lähdin kohti bussipysäkkiä. Pian huomasin bussin tulevan etuajassa, joten lähdin juoksemaan. Onneksi kuskina oli kiltti mies, joka odotti minua pysäkillä. Niimpä nousin kyytiin ja pian huomasinkin olevani jo tallilla. Suuntasin tarhoille, missä näin Deisin ja jonkin ruskean hevosen. Hetkonen. Sehän oli Diana! Hevonen oli kylpenyt eilisessä kuralätäkössä ja ei muistuttanut enää friisiläistä laisinkaan. Kävin nappaamassa tamman ja tunnustelin sen karvaa. Onnekseni kura oli jo kuivunut eikä minun täytynyt pestä sitä. Talutin hevosen sisään ja vein sen karsinaansa. Hain harjat ja suin hevosta kumisualla. Lika oli todella tiukassa, mutta kyllä musta karva alkoi pikkuhiljaa paljastua mutakuoren alta. Harjasin Dianaa ehkä tunnin, kunnes olin viimein valmis. Vein harjat ja kävin hakemassa kottikärryt. Sitten puhdistin karsinan. Tulos oli amatöörimainen, mutta olin kyllä yllättänyt itseni karsinan puhdistamisen suhteen. Hoidin hevosen varusteita vielä ja niitä ennen pesin kupit. Sitten siirryin taukohuoneen puolelle syömään eväitäni ja keskustelemaan muiden kanssa. Olin saanut jo pari kaveria tallilta, jotka onnistuivat piristämään minua vielä lisää Dianan jälkeen. On totta, että kaikki huolet unohtuvat tallilla hyvässä seurassa! Iiris & Diana 3 hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 9, 2013 13:44:30 GMT 2
Supisuomalainen kalevalaruno 09.10.2013 Diana se tarhassa on kun tuo Iiris meni sinne Helposti se antoi kiinni Taputukset sai se palkaks Sisälläpä Iiris harjas kumisual pölyharjal Pian ratsu puhdas oli karsinaan se sitten pääsi.
Iiris & Diana 4 hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 10, 2013 18:53:51 GMT 2
Ahkera hoitaja 10.10.2013 Puuh. Viimein olin valmis. Diana oli päättänyt piehtaroida tarhassa ihan kunnolla, eikä muta meinannut lähteä tammasta ollenkaan. Viimein, kovan hankauksen jälkeen, pystyin erottamaan mustan hevosen kuran alta! Avasin taukohuoneen oven. Siellä oli pari tyttöä, jotka tunnistin Larissaksi ja Elisabethiksi. He juttelivat keskenään. Kauempana näin puhelintaan katsovan tytön, jota en tunnistanut. - Moi! Huikkasin Larissalle ja Elisabethille. He kääntyivät katsomaan minua ja moikkasivat takaisin. Kävin istumaan sohvalle. Näin pöydällä jonkin hevoslehden, joka kävin hakemassa. "Villivarsa" luki lehden kannessa ja päätin alkaa lukemaan lehteä. "Vinkkejä hoitajille", "pukeudu lämpimästi tallille", "testaa oletko hevoshullu", "julisteessa friisiläinen" luki kannessa. Etsin kuitenkin käsiini sarjakuvat, joita löysinkin kolme kappaletta. Ensimmäinen niistä oli todella jännittävä. En pystynyt edes irrottamaan katsettani lehdestä. Tarina loppui kuitenkin onnellisesti, enkä jaksanut lukea enempää, joten kävin viemässä lehden takaisin pöydälle. Päätin mennä rasvaamaan Dianan varusteita. Varusteiden rasvaaminen se oli rentouttavaa puuhaa. Pehmeä nahka tuntui mukavalta käsissä. Rasvattuani varusteita innostuin pesemään Dianan loimenkin, jonka laitoin pesukoneeseen. Luin koneen kyljestä ohjeet, joita noudattamalla onnistuin laittamaan pesukoneen päälle. Huomasin pyykkikorissa olevan paljon loimia ja satulahuopia, joita päätin laittaa kuivumaan. Kuivaushuoneessa oli täyttä, jonka takia päätin viedä jo kuivuneet loimet omille paikoilleen. Sen homman jälkeen ripustin pyykkikorista varusteita kuivumaan edellisten tilalle. Palatessani varustehuoneeseen koin kuitenkin järkytyksen. Tohelo leikki lattialla pinteli käpälissään ja oli pudotellut ties mitä seiniltä lattialle. Minä tyhmä olin tietenkin unohtanut sulkea oven! Häädin Tohelon äkkiä ulos ja aloin järkestelemään varusteita. Kissa ei ehtinyt olla huoneessa kovin kauaa, sillä varusteet olivat onneksi vielä ehjiä. Aloin siis järjestelemään tavaroita takaisin paikoilleen ja rullasin pintelit keriksi. Olin viettänyt varustehuoneessa varmaan tunnin, ja takaisin taukohuoneeseen palatessani oli taukohuoneessa enää tämä tyttö, jota en tunnistanut. Hän ei tehnyt oikein mitään, joten menin esittäytymään hänelle. Tyttö kertoi olevansa Mira ja hoitavansa Bawcaa. Juttelimme aika pitkään keskenämme, kunnes huomasin ajan kulun. - Hei nyt mun täytyy mennä, bussi tulee kahden minuutin päästä! Huudahdin kelloa vilkaistessani ja lähdin juoksemaan pysäkille. Olin vielä vähän matkan päässä pysäkistä, kun näin bussin jo kiitävän mutkan takaa. Huidoin käsilläni vimmatusti ja onnekseni kuski odotti minua. Jo toisen kerran samalla viikolla tuo samainen kuski on odottanut minua! Kiittelin häntä kovasti ja bussin jo liikkuessa kävelin kohti takaosaa. Siellä istuin penkille ja kaivoin läksykirjani esiin. Iiris & Diana 5 hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 11, 2013 13:47:57 GMT 2
Hoitamisia ja kakunpaloja 11.10.2013 Saavuin tallille ja suuntasin tällä kertaa ensin talliin. Hain kottikärryt ja aloin puhdistamaan hoitohevoseni karsinaa. Se kannatti, sillä karsina olikin todella likainen. Putsaamisen jälkeen kävin hakemassa Dianan tarhasta. Onnekseni ei ollut satanut, en olisi nimittäin jaksanut kuivata ja hangata tammaa kurasta. Kuivan sään takia riittikin lyhyempi harjaaminen. Kuten tavallista, harjasin Dianan kuitenkin huolellisesti, tietysti. Vilkaisin kelloa. Oho, miten paljon se oli! En enää ehtisi puhdistamaan varusteita, sillä Diana menisi tunnille. Jokin tyttö tulikin pian varusteiden kanssa ja suuntasin karsinasta taukohuoneeseen. Huone oli täynnä hoitajia, joten minun oli vaikea löytää istumapaikkaa. Tyydyinkin istumaan sohvan käsinojalle, Petran viereen. - Vähän tungosta täällä! Sanoin katsellessani ympärilleni, - Tällaista täällä yleensä tuleekin olemaan, kertoi Petra minulle. Hän kaivoi puhelimensa esille ja alkoi pelaamaan jotakin peliä. Kävin mielenkiinnosta kurkistamassa jääkaappiin, mistä löysin tippumiskakun jämiä. Kakun päältä selvisi, että Tohveli oli ollut tässä tapauksessa tekosilla. Maistoin kakkua pienen palan ja suljin jääkaapin. Lopulta, kun en enää keksinyt tekemistä, päätin pakata tavarani ja lähteä kohti bussipysäkkiä. Iiris & Diana 6 hmHuono tarina, eilen kirjoitin Piti kirjoittaa vihkoon koska netti ei toiminut, jonka takia näin lyhyt (vihkosta vei kaksi sivua)
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 12, 2013 8:42:33 GMT 2
Dianan päivä 12.10.2013 Herään jo aikaisin, kun kuulen ääniä käytävältä. Pian karsinani ovi avataan ja ruokakuppiini heitetään ruokaa. Syön sen vähän unisena, jonka jälkeen tutkailen, ovatko muut jo heränneet. Lähikarsinan Fred on jo herännyt kun taas Riimi nukkuu vielä unisena. Hän on tainnut nukkua vähän huonosti, sillä yleensä suurin osa meistä nukkuu maaten. Hetken päästä minun karsinaani tulee ihmisolento laittamaan riimun päähäni. Deisin karsinalta kysytään "Onko Diana valmis?" ja ihmisolentoni nyökkää. Sitten tunnen riimussa olevan paineen, joka kertoo, että nyt mennään. Lähdenkin reippaana kävelemään, sillä tiedän, mihin olemme menossa. Aitaukseen, mitä ihmiset kutsuvat tarhaksi. Siellä voin leikkiä villihevosta, vaikka aitaus on omaan makuuni liian pieni. Tai, jos totta puhutaan, olisin mielelläni kyllä ihan oikea villihevonen. Tai olisin, ellei luonnossa olisi petoja. Parin tunnin päästä joku kutsuu minua. Nostan pääni heinäkasasta ja arvioin tulijaa. Ahaa, tuo. Tuo ihminen on uusi, mutta tulemme hyvin toimeen. Hän keksii usein hauskaa tekemistä ja minulla on yleensä ihan mukavaa hänen kanssaan. Kävelen tarhan portille vastaan ja ihminen hyväilee minua. Tämä uusi tulokas on minun ihmiseni, ainakin melkein. Ehkei aivan kokonaan, mutta pääasiassa kyllä. Tyttö laittaa riimunnarun riimuuni ja lähden seuraamaan häntä. Yhdessä kävelemme kotiini. Suurimmat osat ihmisolennoista päästän kotiini, mutta oudot hiipparit hirnuisin hurjasti pois. Ihminen sitoo minut seisomaan ja hakee harjani. En jaksaisi seistä, joten kuopaisen kaviollani lattiaa, jotta ihminen ymmärtäisi. Ihminen kuitenkin sanoo ikävään ääneen jotain, mitä en ymmärrä. Niin, emme vielä osaa puhua toisillemme. Yritämme molemmat tulla toimeen omalla kielellämme, mutten tajua mitä hänen sanansa tarkoittaa. Hänkin yrittää kovasti tulkita minua, välillä onnistuenkin. Mutta kyllä minäkin osaan ihmisolentojen kieltä hiukan. Minun nimeni on "Diana", jos teen jotain oikein, kuulen sanan "hyvä" ja jos teen jotain väärin, minulle tiuskaistaan usein "ei". Kuulen tunneillakin usein sanoja "käynti, ravi, laukka", mutten oikein tiedä mitä ne tarkoittavat. Nyt minut viedään takaisin karsinaani. Ihminen hakee jotain apuvälineitä ja siivoaa vessani. Hyvä, nyt se on puhdas. Ihminen lähtee pois, eikä aikaakaan, kun jokin toinen henkilö tulee. Hän tunkee suuhuni rautaa, minkä asettelen paremmin pureskelemalla. Sitten hän nostaa selkääni jonkin painavan tuolin. Nyt olemme valmiit tunnille. Tunnen vahvemman paineen, joka kertoo liikkeelle lähdöstä. Muitakin kavereitani tulee tälle tunnille, mikä on mukavaa. Pian olemme maneesissa. Ihminen kapuaa istumaan selässäni olevaan tuoliin ja hetken päästä lähdemme liikkeelle. Alkukäyntien jälkeen ratsastajat keräävät ohjat ja tunnen heti miten kova käsi ratsastajalla on. Ravatessamme tuntuma kasvaa entisestään, joten viskaisen päätäni ylemmäs. Ratsastaja antaa vielä pohkeitakin, jolloin hypähdän hieman ja nostan takapäätäni ilmaan. Ihminen antaa raippaa, jolloin heitän toisenkin pukin ja kiskaisen ohjia. Keskellä seisova ihminen neuvoo pitämään kevyempää tuntumaa, jolloin pääsen vihdoin rentoutumaan. Nyt onkin jo ilta. Tunnin lopussa olin pakinnut ratsastajaa kulkemalla hienosti. Nyt sain vielä kauraa, jonka jälkeen valot sammuivat. Hörisin vielä hetken naapurilleni Fredille, jonka jälkeen etsin mukavan paikan ja heittäydyin makuulle. Uni ei tullut ihan heti, mutta kun kuulin tyytyväistä pärskintää muilta ystäviltäni, rentouduin itsekin ja viimein sain unen päästä kiinni. Välillä heräilin tarkastamaan ympäristöni, jonka jälkeen nukahdin uudelleen. Iiris & Diana 7 hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 13, 2013 5:42:10 GMT 2
Sähköpostia serkulle 13.10.2013 Lähettänyt: iirissss@kissa.com Vastaanottaja: liisa.martonen@liitulaku.net Aihe: Re: Moi!
Hei, Liisa!
Kai sinä tiedät sen Vaahterapolun tallin? Usko tai älä, minä sain hoitohevosen sieltä! Hoidan friisiläistamma Dianaa. Se on todella lutuinen! Tänäänkin kävin sitä moikkaamassa, vaikka hevosella olikin vapaapäivä. Diana oli vähän energisellä tuulella, olikohan syynä se, että tuuli paljon... Siivosin sen karsinan ja puhdistin kaikki varusteet huolella. Harjasin myös jossain vaiheessa sen ulkona, koska tamma oli koko päivän tarhassa niin en sitä sisälle viitsinyt ottaa Lakaisin myös käytävän ja autoin illalla taluttamaan hevosia sisälle talliin tarhoistaan. En ole vielä ratsastanut Dianalla, mutta ehkä se on parempi että aloitamme näin! Mutta sopisiko sinulle tulla tänne joku päivä ensi viikolla, tai sen jälkeen? Voisit tulla katsomaan myös Dianaa Vai katsotaanko sitten kun olen päässyt ratsastamaan sillä? Minusta olisi tosi kiva, jos tulisit moikkaamaan! Meidän pitäisi taas nähdä pitkästä aikaa!
Oletko saanut äitisi suostuteltua ratsastuksen aloittamisesta?
Hevosentuoksuisin terveisin Iiris
Iiris & Diana 8 hm//Idea oli hyvä mutta toteutus meni vähän pieleen... // Ihana idea! Eikä menny laisinkaan pieleen!
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 14, 2013 13:54:29 GMT 2
Jalkojen pesua 14.10.2013 Kävelin hiljaa tallille. Koulussa ei ollut ollut erityisen mukavaa. Olin ollut koko päivän yksin, koska kaverini oli lähtenyt lomamatkalle. Onneksi pääsin tallille. Tosin olin kuullut, että Moona oli lähtenyt Englantiin. Ihme kun sitä ei ollut eilen näkynyt. Harmi, sillä olisin halunnut tutustua tammaan paremmin. No, asialle ei voinut mitään. Onneksi Moona palaisi jossain vaiheessa takaisin Suomeen. Hain Dianan sisälle ja aloitin sen harjaamisen. Harjasin Dianan käytävällä tällä kertaa, vaikka se olikin kovin puhdas. Viime kerran ratsastaja ei ollut harjannut Dianaa, koska sen karva oli satulan kohdalta aivan hikinen. Niimpä jouduinkin hinkkaamaan tammaa siitä kovin kauan. Samalla huomasin, kuinka kuraiset Dianan jalat olivat. Mieleeni tuli yhtäkkiä pesupaikalle vieminen, ja hetki hetkeltä aloin himoita siitä lisää. Niimpä harjasin friisiläisen kaikkialta muualta paitsi jaloista. Sen jälkeen irrotin hevosen ja lähdin taluttamaan sitä kohti pesupaikkaa. Kun Diana tajusi mihin oltiin menossa, se pysähtyi ja alkoi peruuttamaan. Maiskutin ja kiskoin, mutta Diana ei suostunut menemään eteenpäin. Niimpä pyysin tallikäytävää lakaisevan Annikan ajamaan Dianaa takaa eteenpäin, ja kyllä se tamma sitten lähti! Hevonen suorastaan rynnisti pesupaikalle ja ehdin laittamaan sen äkkiä kiinni. Otin letkut ja laitoin veden tulemaan. Diana alkoi pyörimään ja koitti välttää suihkua. Kaikenlaisia ninjaliikkeitä nähtiin, mutta lopulta hevonen joutui tyytymään tappioonsa. Sain kaikki jalat pestyä ja kuivasin ne nopeasti pyyhkeellä. Sitten talutin hevosen takaisin karsinaansa, jonka myös puhdistin. Vein kottikärryt pois ja lähdin taukohuoneeseen. Kerroin muille päivästäni ja sain monta säälivää huudahdusta yksinolostani. Iiris & Diana 9 hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 15, 2013 14:02:41 GMT 2
Maailman täydellisin hoitohevonen ? 15.10.2013 Päässäni soi kappale, mitä olin kuunnellut aamulla. Miten olikaan löytänyt niin mukavan kappaleen, josta mieleeni tuli heti Diana? En ollut aiemmin edes pitänyt esittäjästä, mutta tämä kappale oli todellinen läpimurto! Olin päätynyt YouTubessa seikkaillessani väkisinkin kyseiseen kappaleeseen, se oli näkynyt ehdotuksissa ties miten kauan, mutta nyt vasta olin klikannut sitä - vahingossa. Ei esittäjä edes ollut erityisen hyvä, mutta tästä kappaleesta pidin. Yleisesti esittäjän kappaleet olivat pelkkää "ihastumispoppia", okei, oli tässäkin samanlaiset sanat, mutta eivät ne silti korvista ulos pursuneet. Menin tarhoille ja etsin katseellani Dianaa. Löysinkin sen nopeasti mutakasasta, jes. Kuinka tuo kaunis hevonen pystyikään alentumaan moiseen? Minun ääneni kuullessaan Diana kuitenkin hyppäsi kasasta ja ravasi portille. Ensimmäistä kertaa sillä oli kiire! Yleensä tamma oli vain löntystellyt paikalle, nyt se kiiruhti reippaasti luokseni. Taputin tammaa ja kiinnitin riimunnarun paikalleen. Lähdin taluttamaan hevosta kohti tallia. Kuraneiti seurasi kiltisti ja yritti salakavalasti hinkata kuraansa minuun, siinä kuitenkin onnistumatta. Kiinnitin hevosen käytävälle ja hain ämpärin ja sienen. Laitoin ämpäriin vettä, sillä en halunnut kiusata Dianaa pesupaikalla. Niimpä pesin tamman sienen avulla ja se olikin paljon nätimmin kuin pesupaikalla ollessamme. Kuivasin hevosen ja aloin harjaamaan sitä, vaikka se olikin pesun jälkeen kovin puhdas. En harjannut kovin kauaa, sillä pesemisessä oli kestänyt jo aika pitkään. Vein tamman karsinaansa, jonka myös puhdistin. Kävin välissä pesemässä myös varusteita ja juttelemassa taukohuoneessa. Kuulin, että Lalla oli vaihtanut omistajaa, ja järkytyin, ennen kuin kuulin, että se ei silti ollut muuttanut pois tallista. Samalla myös mietin, kuinka kovasti halusin jo ratsaille. Hevoset hävisivät silmissä enkä pystyisi pian kokeilemaan niitä, mitä olin ajatellut. Lisäksi Dianalla meno sai minut haaveilemaan. Minkäköhänlainen tamma olisikaan ratsastaessa? Helppo vaiko vaikea? Toimisiko pelkällä istunnalla vai olisiko jo turtunut? Jäin miettimään asioita aika pitkäksi aikaa. Hetken päästä havahduin ja päätin mennä vielä halaamaan hoitohevostani. Olin unohtanut jo, että tämä oli kymmenes hoitokertani. Diana oli ollut oikein nätisti koko tämän ajan. Sain olla hevosesta ylpeä, sillä jos tuon kokoinen ratsu vaikkapa tallaisi varpaille, olisi jälki karmeaa. Luotin kuitenkin tammaan, ettei se tekisi mitään sellaista. Olihan se kuitebkin maailman täydellisin hoitohevonen ? Iiris & Diana 10 hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 16, 2013 20:46:03 GMT 2
Syyssäätä 16.10.2013 Nousin bussista ulos tihkusateeseen. Katsoin pilviä, jotka olivat todella tummat. Kohta sataisi ja lujaa. Sade yltyi hetki hetkeltä ja lopulta taivaalta tuli jo isompia pisaroita reippaammalla vauhdilla. Päätin pelastaa Dianan sateelta ja talutinkin sen sisälle pelkästä riimusta. Diana oli onnekseni samaa mieltä sisälle menosta ja suorastaan ryntäsi sisälle. Lopulta satoi jo kaatamalla, kun viimein päätin päästää Dianan raviin. Niimpä hölkkäsimme koko matkan tarhoilta talliin, koska kumpaakaan ei kiinnostanut kastua enempää. Tallissa oli ihanan kuivaa ja lämmintä. Vein Dianan karsinaansa ja riisuin siltä loimen. Kuivasin tammaa hikiviilalla ja oljilla, jonka jälkeen laitoin sille talliloimen ja lähdin odottelemaan hetkeksi taukohuoneeseen. Muitakin hoitajia kävi pelastamassa hoitohevosiaan rankkasateesta, sillä kukaan ei halunnut putsata märkää, kuraista hevosta. Niimpä taukohuone oli tällä kertaa kovin tyhjä. Hetken päästä lähdin takaisin talliin, putsasin Dianan karsinan, ruokakupit sekä suitset. Sen jälkeen harjasin tamman, joka oli hieman märän rotan näköinen. Harjaamisessa kesti aika kauan, nimittäin erityisesti tamman jalat olivat aivan kurassa. Jouduinkin taas suuntaamaan pesupaikalle, jota hoitohevoseni karsasti reilusti. Kuraa ja likaa oli myös selässä, vaikka loimi oli sen päällä ollutkin. Ihmettelin sitä hieman, mutta otin letkun ja aloitin pesemisen. Hevonen vääntyi hassulle kiemuralle yrittäessäni suihkuttaa sen selkää ja nauroin kovasti. Hetken päästä olin onneksi jo valmis, vein Dianan karsinaan ja heitin taas loimen sen selkään. Kävin varustehuoneessa ja vein sadeloimen pesuun. Laitoin loimen koneeseen ja koneen päälle. Kävin harjaamassavtässä välissä Dianan ja se oli harjauksen aikana todella nätisti. Kehuin tammaa paljon, ja minulla oli mukavaa sitä harjatessa. Valmistuttuani kävin taukohuoneessa katsastamassa menon, mutta muistin karsinan olevan putsaamatta ja kiiruhdin kottikärryjen ja talikon kanssa takaisin. Keräsin kikkareet purujen joukosta yksitellen enkä ollut ihan heti tyytyväinen. Myöhemmin palasin lojumaan taukohuoneeseen, tällä kertaa siellä olikin enemmän porukkaa, ja sainkin helposti juttukaveria Napin hoitajasta. Olin saanut hänestä todella huolellisen ja luotettavan kuvan ja sellaiseksi hän myös osoittautui. Meillä oli hauskaa yhdessä ja myöhemmin myös muutama muu liittyi seuraamme. Minusta oli mukavaa, kun olin taas saanut joukon uusia ystäviä. Sadekin oli lakannut, kun lähdin myöhemmin kotiin. Iiris & Diana 11 hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 18, 2013 15:11:37 GMT 2
Lumisade 18.10.2013 Saavuin hyppelehtien tallille. Olin pukeutunut pipoon, lapasiin sekä uudehkoon untuvatakkiini. Tänään oli kirpeä pakkassää eikä ulkona oikein tarjennut ilman pipoa tai lapasia. Suuntasin jälleen tarhoille, kuten olin jo reilun viikon ajan tehnyt. Siellä se Diana nökötti loimensa kanssa turpakarvat huurteisina. Se ravasi portille rennosti minua vastaan ja puhalsi lämmintä ilmaa käsiini. Kiinnitin tuttuun tapaan riimunnarun riimuun ja lähdin taluttamaan hevosta sisälle jäistä maata pitkin. Dianan hönkiessä ilmaan tuli höyrypilviä, samaten kuin itsellänikin hönkäistessäni voimakkaasti. Hehheh, nyt voisi taas leikkiä polttavansa tupakkaa ottamalla maasta jonkin oksan. Jätin ajatuksen kuitenkin siihen, sillä pelkkä asian ajattelukin oli tarpeeksi typerää. Talutin kullanmuruni talliin ja riisuin loimen. Loimen alta paljastui vaikka miten paljon likaa, joten harjaamisessa voisi vähän kestää. Puhdistin sitä ennen kuitenkin karsinan, joka ei tällä kertaa ollutkaan kovin likainen. Karsinan puhdistuksen jälkeen otin Dianan käytävälle harjttavaksi ja kipaisin taas hakemassa harjat. Suin hevosen puhtaaksi noin puolessa tunnissa, joten se ei oikeastaan ollutkaan ihan kamalan likainen. Kun olin tyytyväinen, vein tamman takaisin karsinaansa. Kävin myös tarhoilla keräämässä hevosten kikkareita, vaikka Deisi tulikin tutkimaan puuhiani. Sillä ei tällä hetkellä ollut hoitajaa, jonka takia se saikin olla ihan viimeiseen asti tarhassa. Samassa muistin evääni, jotka olisi pitänyt laittaa jääkaappiin. Niimpä siivosin tarhan valmiiksi ja käväisin taukohuoneessa. Jätin lapun eväitteni viereen, mihin kirjoitin, ettei eväitä saisi syödä. Jääkaapissa ei onneksi ollut kovin paljon muiden eväitä, joten omani mahtuivat sinne hyvin. Kiiruhdin sitten takaisin talliin, rasvasin varusteita ja harjasin loimesta karvoja pois. Yhtäkkiä Larissa tuli paikalle hengästyneenä. Hänen ilmeensä oli lievästi järkyttynyt ja hän otti seinästä tukea huohottaessaan voimakkaasti. - Tuolla sataa LUNTA! ehti nainen vain sanoa, kun jo koko talli ryntäsi pihamaalle. Ja totta se oli. Taivaalta leijaili maahan vaaleita hiutaleita, jotka tosin sulivat maata koskettaessaan. - Nythän on vasta lokakuu! Ja yhtäkkiä ne joulu ja lumikasat tulevatkin! huudahdin ja muualtakin kuului hämmästynyttä keskustelua. Milakin tuli ulos totisena talliin jääneistä sotkuista, mutta häneltäkin loksahti suu auki nähdessään hiutaleet. Pari nuorempaa tallilaista koitti tehdä lumipalloja, mutten mennyt mukaan, sillä en pitänyt mistään lumisodista. Loppujen lopuksi toinen onnistui tekemään pikkiriikkisen lumipallon tai -kökön, mutta toinen ei saanut luotua sitäkään. Palasin sisälle loimen harjaamisen pariin. Hyräilin puoliääneen "Joulu on taas"-laulua, sillä se tuli mieleeni aina, kun lunta satoi. Lopulta sain loimen harjattua ja kiiruhdin taukohuoneeseen. Matkalla näin jonkun kantamassa Dianan varusteita, joten se taisi mennä jo nyt tunnille. Taukohuoneen pääpuheenaihe oli ehdottonasti lumisade, ja minäkin liityin keskusteluun. Iiris & Diana 12 hm// Hauskinta tässä tarinassa on, kun keksin aamulla tuon lumisadejutun, ja hetken päästä vesisade muuttui kuin muuttuikin lumisateeksi täällä meillä!
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 19, 2013 10:26:53 GMT 2
Harjausta 19.10.2013 Harjasin Dianaa käytävällä. Aloitin pölyharjalla, sillä hevonen oli kovin likainen. Ulkona satoi kaatamalla kylmiä pisaroita, joten hevoset oli haettu vähän aikaisemmin sisälle. Diana oli päässyt piehtaroimaan itsensä kuivaksi karsinassaan ja oli sen takia siis aikamoinen pölyvillakoira. Harjasin pitkin vedoin molemmilta puolilta, jonka jälkeen siirryin kumisukaan. Hieroin sillä hevosta ja se nautti kovasti. Alahuuli lörpötti pitkänä ja takajalka oli lepoasennossa. Dianan silmät menivät hiljalleen kiinni ja minua nauratti koko hevonen. Taputin sitä kaulalle, jolloin se suoristautui ja katsoi minua hölmistyneenä. - Pöhkö! huudahdin ja jatkoin harjaamista. Vaihdoin toiselle puolelle ja pyörittelin sukaa hevosen karvalla. Kumisuan jälkeen vaihdoin vielä pölyharjaan, jolla kävin hevosen läpi ja harjasin erityisesti jalat sekä vatsan hyvin. Sitten vaihdoin pehmeään harjaan, jolla viimeisetkin irtokarvat lähtivät ja hevonen sai nauttia. Diana alkoikin taas lörpöttämään alahuultaan ja otti mukavan asennon. Harjasin vielä pään huolellisesti, josta lähtikin irtokarvaa paljon. Sitten hain kamman ja suoristin Dianan takkuisen harjan. Suurimmat takut minun piti selvittää käsin, sillä niitä ei kammalla saanut. Tässä vaiheessa hevonen ei jaksanut enää seistä, joten sain käskeä sitä odottamaan aika monta kertaa. Harjan jälkeen siirryin häntään, jota en kyllä saanut ihan suoraksi. Otin aina tukon jouhia käteeni ja vein ne sivulle, sillä jos seisoisin hevosen takana, olisi vaara, että hevonen potkaisisi minua. Ei minulle ollut koskaan niin käynyt, mutta se tapa minulle oli opetettu, joten niin toiminkin. Diana ei hermoillut, vaikka monet hevoset yleensä ovat kauhistuneet tässä tilanteessa. Lopuksi irrotan hevosen käytävältä ja talutan sen karsinaansa. Teen vielä muita tallitöitä, kunnes lähden taukohuonetta kohti. Iiris & Diana 13 hmHYI miten lyhyt... Piti tehdä joku yksityiskohtainen kuvaus, mutten keksinyt mitään... No, jatkossa sitten paremmin..
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 20, 2013 14:24:02 GMT 2
Dianan plussat ja miinukset 20.10.2013 + kaunis + kiltti hoitaa + mukava luonne + friisiläiset on ihania! (+ varusteet sopii hepan väriin hyvin ) + tietysti paras! + mukavan erilainen verrattuna heppoihin mitä oon irl tai url hoitanut. - luonteessa voisi olla enemmän säpinää - ikävä väri piirtää (piirrän käsin) -/+ isokokoinen Iiris & Diana 14 hmJoo. Mulla oli paljon ideoita kun yhtenä iltana aloin tällaista miettiä, mutta unohdin kaikki kun kirjoitin... // Oon täysin samaa mieltä tosta ikävästä väristä piirtää. Argh. Jep, silmän ympäriltä värittäessä se silmäkin katoaa sinne mustan sekaan värjätäänkö Diana? No einyt sentään
|
|
|
Post by Mila on Oct 21, 2013 13:10:28 GMT 2
10HM-palkinto
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 21, 2013 15:00:03 GMT 2
Riehumista tarhassa 21.10.2013 Piirsin ihan ilman mitään apuviivoja tms, joten laatu sen mukainen. Ja skanneri rajasi miten sattuu... Iiris & Diana 15 hmps. Kiitos söpöstä kuvasta!
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 23, 2013 15:47:29 GMT 2
Helliä hetkiä ja ensimmäinen ratsastuskerta 23.10.2013 - Diana! Huudahdin ja musta tamma nosti päänsä välittömästi. Tamma tuli portille reippaasti ja menin sen luokse. Diana haisteli taas käsiäni tarkoin ja silitin sen poskea. Hetken hellittelyhetken jälkeen suuntasimme talliin. Tallissa kiinnitin Dianan suoraan käytävälle ja kipaisin hakemassa sen harjat. Diana odotteli nätisti sen aikaa, vaikkei minulla kauaa mennytkään. Harjasin mustan tamman huolellisesti ja se nautti harjaamisesta. Toinen takajalka oli rennosti lepäämässä, mutta se laskeutui takaisin maahan, kun pyysin tammaa siirtymään. Diana oli kovin unelias ja sen silmät painuivat aina välillä kiinni. Alahuuli lerppui rentona kun hevonen oli aivan nukahtamaisillaan. - Hei kulta älä nyt nukahda! Sanoin tammalle hellästi ja koitin saada sen vähän heräämään. Diana nosti päätänsä hiukan ja katsoi minua kummastellen. Rapsutin sitä korvan takaa, mikä saattoi olla virhe, sillä hevosen silmät alkoivat taas mennä kiinni. Päätin kuitenkin jatkaa harjaamista, sillä saisin toivon mukaan tamman hereille lähtiessäni käytävältä. Niimpä harjasin Dianaa, vaikka sitä väsyttikin erityisen paljon. Hetken päästä oli hevonen harjattu. Irrotin Dianan käytävältä ja pyysin sitä liikkumaan. Ratsu reagoi vähän hitaasti, mutta tajuttuaan erityisen haastavan tehtävänsä se lähti kuin lähtikin seuraamaan minua. Vein sen karsinaan ja kävin hakemassa kottikärryt sekä talikon. Puhdistin karsinan ja pesin ruokakupitkin. Sitten kävin harjaamassa satulahuovan, sillä se oli karvainen. Harjasin huopaa, kunnes olin tyytyväinen. Kävin hehkuttamassa ensimmäistä kertaani Dianan selässä, jonka jälkeen vaihdoin vaatteeni tallin vessassa. Kädet täristen laitoin kypärän kiinni. Nyt se tapahtuisi. Kävin viemässä tamman varusteet talliin. Hain kaviokoukun ja puhdistin kaviot ensimmäisenä. Sitten varustin hevosen. Diana oli kiltisti varustaessa, mistä olin hyvin iloinen. Jännittyneisyyttä oli havaittavissa, sillä itsekin olin todella innoissani. Kiristin vielä vyön, jonka jälkeen otin ohjat kaulalta, puin hanskat käteeni sekä lähdin kohti maneesia. Hevonen lompsi reippaana perässäni, ja pian olimmekin jo maneesin ovella. Kurkistin sisään, ja huomasin, että maneesissa ei ollut ketään. Hyvä, sillä saisin ratsastaa rauhassa. Talutin hevosen sisälle, suljin oven ja käänsin tamman kaartoon. Laitoin ohjat kaulalle, laskin jalustimet ja nousin selkään. Dianan askeleet olivat ihanat. En harjoitellut mitään, kunhan testailin ratsuani. Tein erityisesti siirtymisiä, mutta kokeilin myös pohkeenväistöä sekä etuosakäännöksiä sekä paria muuta asiaa. Erityisesti laukannostot sujuivat hyvin, sillä Diana nosti laukan täsmälleen silloin, kun painoin pohkeeni sen kylkiin. Muutenkin ratsastus sujui hyvin ja pidin Dianasta paljon. Ratsastin reilu puoli tuntia, jonka jälkeen ravasin loppuravit. Päästin hevosen eteen ja alas ja se venytti kaulaansa hyvin. Sen jälkeen kävelin vielä loppukäynnit ja tulin kaartoon. Kaarrossa löysäsin vyötä yhdellä reiällä ja taputin hevosta kaulalle. Sitten tulin alas selästä, nostin jalustimet ja lähdin hoitamaan Dianan. Saatuani hevoselta varusteet pois, menin taukohuoneeseen pölisemään muiden kanssa. Ihkutin Dianaa ja kerroin muille useaan otteeseen kuinka kiva se oli ollut. Osa olikin ratsastanut Dianalla ennen, ja kaikki olivat pitäneet siitä edes jonkin verran. Lähtiessäni kävin vielä kerran moikkaamassa hevosta, joka oli tosin saanut ruoat nenänsä eteen. Pussasin hoitohevostani turvalle ja lähdin kävelemään bussipysäkille. Iiris & Diana 16 hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 24, 2013 19:38:59 GMT 2
Maastoreissu 24.10.2013 Enhän ollut ollut poissa tallilta kuin alle päivän, mutta sillä aikaa oli tapahtunut kamalasti uutta. Talliin oli astellut kaksi uutta hevosta, joista toinen muuttikin Riimin vanhalle paikalle. Uusista hevosista erityisesti Harri kiehtoi minua, vaikka se hurjastelikin tarhassa oli mennessäni. Lisäksi Deisi oli saanut uuden hoitajan, Jecun, johon haluaisin kovasti tutustua. Tulin tallille normaaliin tapaan ja hain Dianan tarhasta käytävälle harjattavaksi. Diana ei malttanut millään olla paikallaan, vaan pyöri ja hyöri kokoajan. Tiedä sitten, olivatko uudet hevoset syynä tähän, vai mistä käytös johtui. Aika-ajoin hevonen hirnahteli ja kuopi etujaloillaan, erityisesti kun joku uusista hevosista vietiin johonkin. Yritin kuitenkin pärjäillä, vaikka harjaaminen olikin vaikeaa. Yhtäkkiä näin Lunan taluttavan Tohvelia sisään. Hän kiinnitti Tohvun käytävälle ja aloitti sen harjaamisen. Hetken päästä hän kääntyi minun puoleeni. - Iiris, olen menossa maastoon Tohvelin kanssa, haluaisitko tulla mukaan? Olinkin sopivasti miettinyt, mitä tekisin tänään Dianan kanssa. Kevyt maastolenkki voisikin olla sopiva. - Joo, käy! Sä varmaan tunnet reitit paremmin niin voit johdatella minua ja näytellä vähän paikkoja, vastasin tytölle. Harjasimme molemmat hevosemme valmiiksi, jonka jälkeen varustimme ne käytävällä. Sitten kävimme hakemassa kypärämme ja talutimme hevoset ulos. Sitten nousimme yhdessä selkään. - Kauhee kun sä oot korkealla! Huudahti Luna katsoessaan minua pikkuponinsa selästä. Maastolenkki sujui pääpiirteittään hyvin. Diana oli aika vauhdikas, eivätkä pidätteet oikein menneet läpi. Lunalla ja Tohvelilla oli vähän erilainen meno - Tohveli heitteli pyllyänsä ja kyyditsi ratsastajaansa milloin mihinkin. Luna kuitenkin vain nauroi poninsa temppuilulle, mikä huvitti minuakin. Pääsimme kuitenkin turvallisesti kotiin asti, ja samalla opin hiukan Vaahterapolun maastoistakin. Meillä oli hauskaa koko lenkin ajan, ja oli harmi palata takaisin tallille. Tallilla hoidimme hevosemme pois ja itse kävin vielä puhdistamassa Dianan karsinankin lopuksi. Sen jälkeen suuntasin, tuttuun tapaan, taukohuoneeseen höpöttämään muiden kanssa milloin mistäkin. Iiris & Diana 17 hmPikatarina kun tuli noista Lunan kuvista inspis //Voi kakka, Deisihän muutti eri paikkaan.. Sori // Ei se Deisi ku karsinaa vaan vaihtoi, joten nou hätä //niin niin mutta selitin tuossa että se on Dianan karsinanaapuri, vaikkei ole enää
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 25, 2013 16:40:22 GMT 2
Koira nimeltä Mico 25.10.2013 Kävin hakemassa Dianan tarhasta. Se oli piehtaroinut, mutta onnekseni sillä oli ollut loimi päällä. Loikin kuralammikoiden yli Dianan luo ja lähdin taluttamaan sitä talliin. Matkalla tiellemme sattui kuitenkin jokin husky, joka alkoi haukkua friisiläiselle. Diana alkoi pikkuhiljaa hermostua tulokkaasta, joka heilutti häntäänsä takapuoli ilmassa. Diana pyörähti huskya päin ja pukitti, jolloin hevonen pääsi irti minulta ja husky juoksi uikuttaen alta pois. Diana ei onneksi lähtenyt juoksemaan mihinkään, vaan jäi seisomaan paikalleen, jolloin sain sen taas kiinni ja lähdin jatkamaan matkaa. Mistäköhän tuollainenkin hurtta sattui tielle? Talutin hevosen talliin ja yllätyksekseni näin joukon pikkutyttöjä lääppimässä huskya. - Katso Micoa, se tuli tänne uikuttaen häntä koipien välissä! - Micoa? oliko koiralla nimikin? - Tämä höpönassu söpöläinen on Milan uusi koira, joku tytöistä selitti minulle. - On kyllä paljon parempi ostos kun kukaan noista hevosista! Tuijotin koiraa silmät lautasten kokoisina. En viitsinyt kertoa heille, mitä oli tapahtunut. Tallihan täyttyi kohta noista pikkueläimistä, eihän hevosille jäisi tilaa ollenkaan! Harjasin Dianan karsinassaan. Hevonen oli vieläkin hermostunut Micosta, mutta oli pikkuhiljaa alkanut rauhoittumaan. Mutta ei, yhtäkkiä Diana alkoikin peruuttaa ja luimisti korvansa. - Diana, mik.... ehdin vain sanoa, kun selkäni takaa hevosen luokse juoksi husky. Ei voi olla totta! Tuo Mico ei osannut kyllä yhtään varoa hevosia! Diana hermostui uudelleen ja häädin Micon äkkiä paikalta pois. Ihan mahdoton koira! Suljin karsinan oven harjaamisen ajaksi, jotta koira pysyisi varmasti poissa tieltä. Hevoseni oli tosin jälleen hermostunut. Mila saisi opettaa koiralleen tapoja! Talutin hevosen varustettuani sen maneesille. Siellä ei taaskaan ollut ketään, mikä oli hyvä. Nousin hevosen selkään ja menin nopeasti alkukäynnit. Sen jälkeen aloin harjoittelemaan pohkeenväistöjä uralla. Diana totteli hyvin pienistä avuista eikä minulla ollut kamalasti ongelmia, vaikkakin itse jäin roikkumaan toisesta ohjasta, jonka takia kaula jäi vinoon. Huomasin virheen kuitenkin pian, joten sain korjattua sen. Tämän jälkeen otin ravia, jossa taivuttelin Dianaa. Menin aika vähän ravia, koska halusin työskennellä pidempään laukassa kuitenkin vetämättä hevosta ihan loppuun. Laukassa kokeilin muutamat vaihdot ja kokeilin keskilaukkaa. Vaihdot menivät hyvin, mutta keskilaukasta tuli huonoa. Lopuksi menin vielä loppuravit ja -käynnit ja talutin lopuksi hevosen talliin, missä hoidin sen ja lähdin taukohuoneeseen. Iiris & Diana 18 hm
// No Mico on vielä pieeeeni Kyllä se oppii tavoille, ällös huoli
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 26, 2013 18:24:07 GMT 2
Tempun opettelua 26.10.2013 Kävin hakemassa kauniin tammani tarhasta. Tai, eihän se minun ollut, mutta väliäkös sillä. Harjasin hevosen nopeasti karsinassa, sillä kuralammikot olivat jäässä joten hevonen ei ollut likainen. Harja ja häntä olivat tosin mitä pahimmalla takulla, joten niiden selvittelyssä meni kauan aikaa. Kun olin valmis, päätin kokeilla yhtä hauskaa temppua. Olin heinänkorsia esiin ja herätin niillä Dianan mielenkiinnon. Ohjasin hevosta etujalkojen välistä, jolloin se koitti laskea päätään alemmas. Diana ei oikein tajunnut tempun ideaa, mutta palkitsin sitä hyvästä yrityksestä. Niimpä hevonen sai napata korret ja rouskutti ne tyytyväisenä, minun samalla taputtaen sitä kaulalta. Kokeilin vielä hetken uudestaan, jolloin meni ehkä hitusen paremmin. Päätin lopettaa tällä kertaa siihen, sillä hevonen kyllästyisi tähän salaperäiseen temppuun muuten, enkä saisi sille opetettua sitä edes loppuun asti. Niimpä temppuharjoitusten sijaan pesin tamman ruokakipot sekä puhdistin karsinan. Sitten suuntasin taas tuttuun tapaan taukohuoneeseen, jossa ei hirveästi ihmisiä ollutkaan. Mutta erään otuksen sieltä löysin - koiran, joka ei ollut luonut minulle kovin hyvää kuvaa. Mico tunki heti viereeni, kun istuin sohvalle. Rapsutin sitä leuan alta, ja se loikki sinne tänne häntä vipattaen. Olihan se ihan mukava, mutta tavat siltä kyllä puuttui. Lähdin varustehuoneeseen koiran seuratessa perässäni. Varustehuoneessa järjestelin paikkoja, rullasin pinteleitä ja niin eteenpäin. Mico hääräsi jaloissani kokoajan, ja yhtäkkiä löysinkin sen järsimästä yhtä rullaamaani pinteliä. - MICO!! karjaisin koiralle ja kiskaisin pintelin sen suusta. Samassa varustehuoneen ovi aukesi ja jokin tyttö katsoi minua kummastellen. - M-moi, tyttö sanoi. Helahdin aivan punaiseksi ja koitin esittää ettei mitään olisi tapahtunut. - Tiedäkö mistä voin hakea hoitajaksi? Tyttö kysyi ja neuvoin hänelle oikean paikan. Sitten tyttö lähti ja jäin nolona varustehuoneen sotkun keskelle. - Tämä kostetaan vielä, Mico! huudahdin leikkimielisesti koiralle, siivosin sotkuni ja lähdin kävelemään bussipysäkille. En jaksanut liikuttaa Dianaa, mutta se oli jokatapauksessa menossa tunnille. Iiris & Diana 19 hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 27, 2013 15:47:03 GMT 2
Hikka 27.10.2013 Olin harjannut mudassa kylpeneen Dianan ja lähdin taukohuoneeseen. Riesanani oli koko päivän kestänyt hikka, joka ei ollut hellittänyt yhtään. Hikotteluni tuntui kaikuvan käytävällä ja kaikkien päät kääntyivät minuun päin. Ja sattumoisin taukohuonekin oli täynnä ihmisiä. - Iiris, onko sulla hikka, Elisabeth kysyi ja nyökkäsin kärsivän näköisenä. - Sittenhän meidän pitää säikäyttää sut, innostui Larissa ja hieroi käsiään juonittelevasti. Istuin tuolille ja hikottelin aikani, kunnes minun täytyi lähteä vessaan. Sieltä palattuani kuulin jostain rasahduksen. Katselin ihmetellen ympärilleni, mutten nähnyt ketään. Sitten pusikosta hyppäsi kiljuva talliporukka ja väistin heitä säikähtäneenä. - No, lähtikö hikka, Mira kysyi ja kaikki hiljentyivät kuuntelemaan. Mutta ei; hetken päästä kuului taas "hik", eikä hikka ollutkaan loppunut. Kaikki palasivat taukohuoneeseen pölöttämään keskenään, ja minä pompin tuolilla vähän väliä. Päätin lähteä talliin ja katselin ympärilleni. Jokin hääräsi Zanzan karsinalla. Ai, tuo. Tuo on se, joka löysi minut eilen varustehuoneesta huutamasta koiralle. Nona, se taisi olla tytön nimi. Moikkasin hänelle ja juttelin hänen kanssaan hetken. Tyttö harjasi hoitohevostaan, joten kävin nopeasti tervehtimässä Dianaa ja putsasin sen karsinan pikaisesti. Sitten lähdimme yhdessä taukohuoneeseen. Meistä löytyikin yllättävän paljon samoja piirteitä, vaikka Nona oli hiukan minua nuorempi. Puheenaihetta syntyikin paljon. Oli mukavaa saada uusi ystävä. Yhtäkkiä huomasinkin, että hikkani oli kadonnut, kuin taikaiskusta. Niimpä lähdin kotiin hyvillä mielin. Iiris & Diana 20 hmHyi miten lyhyt...
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 30, 2013 20:04:58 GMT 2
Pikainen moikkaaminen 30.10.2013 En ollut käynyt tallilla moneen päivään. Tai, jos tarkkoja ollaan, pariin päivään. Se oli kuitenkin liian pitkä aika olla erossa mustasta unelmasta, ja olin saanut jo jonkinmoisia vieroitusoireita erossa olosta. Nytkin minulla olisi vaikka miten paljon tehtävää, mutten enää kyennyt olemaan erossa Dianasta ja Vaahterapolusta. - Moi Iiris! Nona huikkasi minulle pihalta, kun hän talutti hoitohevostaan Zanzaa talliin. - Sinua ei olekkaan alkuviikosta näkynyt täällä? - Joo, ei olekaan, vastasin, - minulla on ollut niin paljon kiireitä, etten ole ehtinyt tulla! Minäkin kävin nappaamassa hoitohevoseni ja yhdessä talutimme hevoset talliin. Nona kiinnitti hevosensa käytävälle, kun minä taas tyydyin harjaamaan karsinassa. Hetken päästä olinkin jo valmis. Puhdistin vielä karsinan sekä ruokakupit. Harjasin myös satulahuovan, jonka jälkeen minun piti lähteä kotiin. Huomenna olisi taas uurastettava kokeiden, läksyjen ja kaiken mahdollisen muun kanssa. Iiris & Diana 21 hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Nov 1, 2013 17:53:01 GMT 2
Pakkaspukkeja 01.11.2013 Tänään oli kylmä päivä. Mittarista katsoessani punainen neste oli pakkasen puolella. Millainenkohan Diana olisi tänään? Ajattelin ratsastaa sillä, koska en ollut moneen päivään niin tehnyt. Lisäksi tamma menisi marraskuussa vähemmän tunteja, joten voisin ratsastaa sillä enemmän. Puin kuitenkin reippaasti päälle ja lähdin kävelemään bussipysäkille. Diana oli ulkona tarhassa. Kävin nappaamassa sen kiinni ja lähdin talliin. Tallissa harjasin Dianan puhtaaksi, ja koska maa oli jäässä, ei Dianakaan ollut kovin kurainen. Kävin pukemassa ratsastusvarusteet, jonka jälkeen hain vielä raipat taukohuoneessa olevasta kassistani. - Ootko menossa ratsastamaan? Nona kysyi minulta. - Joo olen, maneesiin koulua menemään varmaan, vastasin. Muita ei näyttänyt ratsasteluni erityisemmin kiinnostavan. - Voinko tulla katsomaan? Nona kysyi hetken mietittyään ja nyökkäsin. Lämmitin kuolaimia hetken käsissäni, jonka jälkeen tarjosin niitä Dianalle. Hevonen otti kuolaimet ilomielin vastaan ja hetken päästö suitset olivat jo päässä. Laitoin vielä satulan ja puhdistin kaviot, jonka jälkeen olimme valmiita. Talutin Dianan maneesiin, jossa nousin sen selkään. Nona käveli katsomoon ja istui alas. Alkuverryttelyssä Diana tuntui todella reippaalta. Tein jatkuvasti pidätteitä ja Diana ei niistä korviansakaan lotkauttanut. Keräsin ohjat, jolloin Diana laski päänsä alas ja alkoi matelemaan. En tajunnut mikä hevoselle tuli, joten annoin sille reippaasti pohkeita. Diana ei kuitenkaan liikkunut, joten näpäytin sitä kerran raipalla. Silloin Diana nosti päänsä äkisti ylös ja siirtyi jännittyneeseen raviin. - Diana, mikä sua vaivaa? kysyin kummastuneena hevoselta, joka vain kiihdytti vauhtiaan. Pidätteet saivat sen entistä jännittyneemmäksi, joten tyydyin ratsastamaan hevosta eteen. Pohkeista hevonen taas hyytyi, joten koitin saada sitä parhaani mukaan reippaammaksi. Yhdessä kulmassa Diana kiskaisi taas päänsä ylös, ja minun katsoessani kummastuneesti hevosta, se päätti loikata uralta pois. Diana laukkasi ja heitti seinän tullessa vastaan ison pukin, jolloin otteeni irtosi hevosesta ja lensin rajusti seinää vasten. Kaikki tapahtui nopeasti, ja hetken päästä nostinkin pääni maneesin hiekasta. Olin tippunut Dianalta. Näin hevosen parin metrin päässä pärskien, pää alhaalla, katsoen, oliko minulle käynyt jotain. Nona tuijotti minua järkyttyneenä, eikä pystynyt liikkumaan. Suljin silmäni ja tunnustelin, olivatko kaikki osani mukana. Olivat ne, joten päätin nousta ylös ja kävellä Dianan luo. Taputin hevosta ja nousin takaisin selkään Nonankin saadessa liikkumiskykynsä takaisin. - Ootko ok? tyttö huusi minulle katsomosta ja nostin peukaloni ylös kertoen olevani kunnossa. Lähdin ratsastamaan rauhallisesti eteenpäin. Diana tuntui pikkuisen rauhallisemmalta, mutta tunsin jossain sen syvällä olevan valtavasti energiaa. Niimpä koitin saada niitä purettua edes hieman nostamalla laukan ja laukkaamalla kevyessä istunnassa. Diana rentoutui pikkuhiljaa ja taputin sitä. Siirsin hevosen raviin. Yhtäkkiä maneesin kattoon tippui jotakin. Diana heitti hätäpukit taas ja tartuin kaksin käsin sen kaulasta. Diana kiidätti minua hetken aikaa, kunnes se hidasti hiljakseen ja lopulta pysähtyi. Nousin kaulalta satulaan ja laitoin Dianan liikkeelle. Jokaisessa kulmassa Diana säikkyi ja heitteli pukkeja, joten päätin jäädä keskiympyrälle. Ratsastin hevosta harjoitusravissa pitkän aikaa, kunnes sain sen oikeasti rauhoittumaan. Siirsin käyntiin ja menin vielä loppukäynnit puolipitkin ohjin. Lopuksi käänsin kaartoon ja tulin alas selästä. - Oli kyllä aikamoinen rataastus, huudahdin väsyneenä Nonalle, joka nyökytteli päätään. Purin hevosen varusteista karsinassa miettien sen outoa käytöstä. Diana oli ollut todella säikky, enkä oikein tietänyt, kuinka saisin sitä rauhoittumaan. Sää pysyi pakkasen puolella tiistaihin asti, joten ratsastamisesta tulisi oikein hauskaa.... Iiris & Diana 22 hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Nov 2, 2013 23:02:09 GMT 2
Nokkavaa menoa 02.11.2013 Hain Dianan tuttuun tapaan tarhastaan, jossa se ravaili jo levottomana. Deisi oltiin luultavasti jo viety sisään, jonka takia hevonen oli tylsistynyt yksinoloon. Se hirnui minulle jo pitkän matkan päähän avuttomana ja tunki päänsä syliini kiitoksena tylsyydestä pelastamisesta. Talutin tamman sisään ja päätin kiinnittää sen käytävälle, vaikkei se ollutkaan likainen. - Onko tämä koni Diana? kuului kipakka ääni vähän matkan päästä. Nostin pääni hevosen jaloista ja näin parikymppisen naisen katsovan minua tiukasti. Hän oli pukeutunut viimeisen päälle ja kasvoistakin löytyi meikkiä varmaan kymmenen kerrosta. - Öö, on se, vastasin epäröiden, kun tyttö tuli seisomaan hevosen eteen. - Älä seiso sen edessä, se ei näe sinua, yritin opastaa, mutta tyttö ei välittänyt. Diana töytäisi turvallaan ja tyttö horjahti hieman. - Lopeta temppuileminen! tiuskaisi nainen ja perääntyi hevosesta kääntäen katseensa taas minuun. - Menen tällä tänään, sen pitäisi olla sitten tasan kello kolme varustettuna maneesin ovella minulle! Tuijotin tyttöä silmät pyöreinä. Mitä, yrittikö hän käskeä minut varustamaan Diana hänelle? Tyttö kuitenkin pyörähti ympäri ja lähti muualle, joten jouduin vain hyväksymään hänen käskynsä. Harjasin Dianan loppuun nopeasti ja hiippailin sen kanssa karsinaan. - Eikä, Ilona on täällä, kuului Rebekan ja Amandan kuiskuttelu käytävältä. Kurkkasin Dianan karsinan ovelta ja viitoin heidät lähemmäksi. - Kuka tuo äskeinen nainen oli? kysyin kummastuneena tytöiltä. - Se on Ilona, Markuksen entinen tyttöystävä, selitti Rebekka todella hiljaa. - Varo häntä, hän on kävelevä katastrofi! Suljin Dianan karsinan oven ja menin puhdistamaan varusteita. Myöhemmin katsoin kelloa ja näin sen olevan puoli kolme. Lähdin puhdistamaan Dianan karsinan, mutta ennen kuin ehdinkään aloittaa, kuulin takaani ikävänsävyisen äänen. - Miksi et ole varustamassa hevostani? Nostin pääni hitaasti ylös ja katsoin naisen tiukkoihin silmiin. - Kello on puoli, ehdin ihan hyvin puhdistaa karsinan ennen hevosesi varustamista, tiuskaisin hänelle takaisin. Nainen epäröi hieman, jonka jälkeen tokaisi vielä loppuun: - No, muistakkin, etten salli myöhästymistä! Kävin hakemassa Dianan varusteet ja aloin varustamaan sitä. Kiehuin raivosta, eikä tilannetta ainakaan auttanut se, että tämä Ilona seisoi Huhun karsinan läheisyydessä ja vakoili Markusta. Ja minun piti silti varustaa Diana, vaikkei hänellä parempaa tekemistä oikein ollut. Seisoin kolmen aikoihin maneesin ovella. Ilonaa ei näkynyt mailla halmeilla. Diana oli "vaihteeksi" energisellä tuulella, joten olin vähän häijy ollessani iloinen Ilonan menevän hevosella tänään. Hetken päästä nainen kuitenkin saapuu ja käskee minut hänen luokseen, vaikkei hän todellisuudessa uskaltanut myöntää tarvitsevansa apua. Autoin häntä jalustimissa, vyön kiristämisessä, selkään nousussa ja vaikka missä. Viimein pääsin siirtymään katsomoon ja katselin hetken Ilonan menoa. Hän huusi mielipiteitään opetuksesta, hevosista, talliporukasta ja kaikesta mahdollisesta muusta opettajalle, joka yritti hillitä itsensä. Raviin mennessä Diana alkoi heittelemään pukkejaan ja kaahailemaan, jolloin Ilona lyhensi ihan järkyttävästi ohjaa ja yritti melkein väkisin saadaa Dianan kaulaa kaarelle. Opettaja huuteli ohjeita ja ehkä puolia niistä Ilona totteli. En kestänyt katsoa tuota kamalaa, itsepäistä ratsastusta, joten kiiruhdin taukohuoneeseen. Taukohuoneessa jatkoin toisten juoruja Ilonasta, ja kaikki kuuntelivat myötähäpeän lomassa kun kerroin, mitä maneesissa oli tapahtunut. Iiris & Diana 23 hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Nov 3, 2013 16:27:44 GMT 2
Sunnuntai 03.11.2013 Älkää hukkuko kuviin, sillä huomenna tulee myös yksi kuva Iiris & Diana 24 hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Nov 3, 2013 16:36:14 GMT 2
Re: Moi! 03.11.2013 Lähettänyt: iirissss@kissa.com Vastaanottaja: liisa.martonen@liitulaku.net Aihe: Re: Moi!
Anteeksi Liisa, etten ole ehtinyt kirjoittaa sinulle pitkään aikaan! On ollut kiireitä koulussa ja tallilla.
Käviskö sulle tulla tänne tänä perjantaina? Olen jo jonkin aikaa ratsastanut Dianalla, se tuntuu tosi kivalta! Parina päivänä se on tosin innostunut pakkasesta jonkin verran... Voisimme ratsastaa yhdessä Dianalla, eli sinäkin voisit päästä kokeilemaan sitä. Voin myös katsoa, milloin Diana menee tunnille ja minkätasoiselle sellaiselle, jos perjantaina ei ole kovin rankkaa tuntia, voisimme hypätä ehkä vähän jotain pientä! (kyllä minä tiedän että rakastat esteitä!) Olen vain kerran hypännyt Dianalla ja sekin oli innaritunti, eli esteet olivat tosi pieniä.
Toivottavasti pääsisit tulemaan!
Terkuin IirisIiris & Diana 25 hm
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Nov 4, 2013 15:34:42 GMT 2
Dianaa ei kiinnosta 04.11.2013 Iiris & Diana 26 hm
|
|