Post by Deleted on Nov 6, 2015 15:41:50 GMT 2
Kavalettiharjoittelua 6.11
Ilma tuntui minusta hyytävän kylmältä, vaikka mittari näytti +1. Päätin taas pitkästä aikaa nousta Tuikun selkään. Olin valmiiksi kotona suunnitellut puomi/kavaletti harjoituksia, joita oli sitten tarkoitus tänään suorittaa. Kylmän ilman takia tulin tallille äidin kyydillä, vaikka ei matkaa olisi ollut kuin alle 3km.
Kävelin Tuikun karsinalle ja jätin reppuni siihen. Moikkasin ohi mennen muutamia hoitajia. Sen jälkeen hain Tuikun riimun ja riimunarun ja lähdin hakemaan tammaa tarhasta. Se tarhasikin tällä hetkellä Jätkän ja Ullan kanssa.
-Tuikkuuu! huutelin tarhan portilta.
Tuikku höristi korviaan ja jäi katsomaan minua. Kun se tunnisti minut, se käveli tarhan perimmäiseen, ja mutaisimpaan nurkkaukseen. Minä sitten loikin sinne ja nappasin tamman kiinni ennen kuin se ehti karata.
-Tänään pääset kuules ihan kunnolla hommiin, puhelin vieressäni kävelevälle hevoselle.
Vein Tuikun sen omaan karsinaan ja käpäisin varustehuoneesta
hakemassa Tuikun harjapakin. Harjasin tamman suht pikaisesti, mutta huolellisesti ja lopuksi putsasin vielä kaviot. Tämän jälkeen hain Tuikun varusteet. Suojat Tuikku antoi laittaa jalkaan, mutta niin kuin yleensä, se temppuili satulan ja suitsien kanssa. Hetken aikaa sen kanssa taisteltuani, se antoi laittaa varusteet päälle. Kaivoin repustani kypärän, hanskat ja raipan ja laitoin ne päälleni. Sitten lähdin taluttamaan Tuikkua kentälle päin sillä tiesin tuntilaisten olevan maneesissa.
Sidoin Tuikun kentän aitaan kiinni siksi aikaa kun kannoin kavaletteja ja puomeja kentälle. Laitoin toiselle pitkälle sivulle kaksi kavalettia noin 6 laukka-askeleen pituudelle ja niiden keskelle laitoin vielä yhden puomin. Toiselle pitkälle sivulle laitoin puomit samoihin kohtiin kuin kavaletit. Vielä lisäksi tein molemmille pääty-ympyröille puomikasat.
-Siinähän ne alkulämpät tuliki, huokaisin kun sain kaiken kannettua.
Irrotin Tuikun aidasta. Kiristin satulavyötä reiällä, laskin jalustimet ja ponnistin selkään. Lyhensin jalustimia ja kiristin satulavyötä reiällä ja tämän jälkeen lähdin kävelemään pitkin ohjin uraa pitkin.
Alkukäyntien jälkeen otin ohjat tuntumalle. Asetin Tuikun huolellisesti kulmiin ja tein paljon voltteja ja ympyröitä. Tulin myös pitkällä sivulla olevia puomeja käynnissä. Tuikku tuntui todella energiseltä, eikä se olisi millään halunnut keskittyä yhtään mihinkään. Pistin sen kuitenkin kunnolla töihin enkä antanut sille tilaisuutta alkaa temppuilla. Hetken päästä nostin ravin. Siinä Tuikku oli alkuun vauhdikas ja sähläsi kaikkea omaa, muta kärsivällisesti työskenneltyäni, Tuikku alkoi keskittymään työn tekoon. Tulin alkuun suoralla olevia puomeja, ja kun ne sujuivat hyvin, otin mukaan myös pääty-ympyröillä olevat puomikasat. Kun ravissa meneminen sujui hyvin, päätin ottaa suoralla oleville puomeille laukkaa. Annoin laukkapohkeet ja Tuikku hypähti laukkaan tehden pari ilopukkia. Ohjasin kuitenkin päättäväisesti puomeille, jotka Tuikku vain höselsi yli. Jatkoin laukkaamista ja tulin puomit uudestaan. tällä kertaa ne menivät hiukan paremmin, mutta askel ei sopinut. Siirsin Tuikun pitkän sivun ajaksi raviin ja nostin kulmasta uuden laukan. Nyt puomit menivät todella hienosti, paitsi että meidän suora tie muuttui hieman kiemurtelevaksi. Jonkun ajan päästä siirryin laukkaamaan pääty-ympyrälle. Puomikasan ylitys ei tuottanut Tuikulle vaikeuksia. Mitä nyt välillä ei askel sopinut ja Tuikku rikkoi raville. Laukkasin molemmilla pääty-ympyröillä hetken aikaa, kunnes päätin ottaa pienen käyntitauon.
Käyntitauon jälkeen lähdin tulemaan kavaletteja. Nostin lyhyeltä sivulta laukan ja ohjasin Tuikun kavaleteille. Tiesin tamman hieman liitoittelevan hypyissä, joten lähdin normaalia enemmän hyppyihin mukaan. Tuikku meni kavaletit korvat hörössä ja kovaa, kuvitellen ilmeisesti olevansa esteradalla. Tulin kavalettejakin molempiin suuntiin, yrittäen saada laukkaa rennomaksi. Neiti vain suhahti kavalettien yli eikä tuntunut keskittyvän niihin yhtään. Loppua kohden sainkin laukan tempoa hidastettua. Sitten otin loppuravit ja -käynnit ja lähdin takaisin talliin.
Otin Tuikulta varusteet pois ja pidin oikein pitkän hoitotauon. Selvitin Tuikun harjasta ja hännästä takut ja harjasin tamman huolellisesti.
-Onneks sua ei myyty, sanoin ja halasin rakasta hoitsuani kaulalle.
-Vaikka toisaalta, jos sä olisit myynnissä nii mä ostaisin sut. Tai no, käskisin äitin ostamaan, hymähdin.
-Mitäs sä täällä yksikseen puhelet, sanoi Rebekka joka oli ilmestynyt karsinan ovelle.
-Mietin vaa kuinka onnellinen oon ku mul on näin mussukka hoitsu.
-Ja pyhh Tuikku mikää mussukka oo, Rebekka sanoi.
-Kato sitä nyt, sanoin ja silitin hellästi Tuikun päätä jolloin se laski päänsä alas ja sulki silmänsä.
Rebekkakin tuli rapsuttelemaan Tuikkua, kunnes tyttö sanoi lähtevänsä ratsastamaan Likalla. Jätin Tuikun karsinaan ja lähdin viemään neidin varusteita pois. Tämän jälkeen lähdin viemään Tuikkua tarhaan.
-Tuikku nyt J*MALAUTA! karjaisin kun tamma jo neljännen kerran yritti päästä irti otteestani.
Hevonen vieressäni säpsähti ja alkoi kuin taikaiskusta kulkemaan nätisti vierelläni.
-Kiitos, sanoin nyrpeästi.
Jätin Tuikun tarhaan ja lähdin itse pakkailemaan tavaroitani.
-Hei Sandy! kuului Milan ääni takaani kun olin kävevelämässä tallista ulos.
-No hei Mila, käännyin ja vastasin.
-Oon kysyny tätä jokaiselta jonka oon nähny jotka ei ollu osallistunu ratsastuskoulumestaruuksiin että miks.
-No aluks mun oli tarkotuski osallistuu niihi, mut sit tajusin et en pystyis oikee treenata niihi koska mul oli koeviikko tällä viikolla ja jatkuu nyt sit viel ens viikollaki, selitin,
-Tekosyy hyväksytty, Mila sanoi ja nosti peukun pystyyn.
Naurahdin ja lähdin jatkamaan kotimatka kävelyäni. Minun piti siis kävellä kotiin, koska kukaan ei pystynyt tulla hakemaan minua.
Ilma tuntui minusta hyytävän kylmältä, vaikka mittari näytti +1. Päätin taas pitkästä aikaa nousta Tuikun selkään. Olin valmiiksi kotona suunnitellut puomi/kavaletti harjoituksia, joita oli sitten tarkoitus tänään suorittaa. Kylmän ilman takia tulin tallille äidin kyydillä, vaikka ei matkaa olisi ollut kuin alle 3km.
Kävelin Tuikun karsinalle ja jätin reppuni siihen. Moikkasin ohi mennen muutamia hoitajia. Sen jälkeen hain Tuikun riimun ja riimunarun ja lähdin hakemaan tammaa tarhasta. Se tarhasikin tällä hetkellä Jätkän ja Ullan kanssa.
-Tuikkuuu! huutelin tarhan portilta.
Tuikku höristi korviaan ja jäi katsomaan minua. Kun se tunnisti minut, se käveli tarhan perimmäiseen, ja mutaisimpaan nurkkaukseen. Minä sitten loikin sinne ja nappasin tamman kiinni ennen kuin se ehti karata.
-Tänään pääset kuules ihan kunnolla hommiin, puhelin vieressäni kävelevälle hevoselle.
Vein Tuikun sen omaan karsinaan ja käpäisin varustehuoneesta
hakemassa Tuikun harjapakin. Harjasin tamman suht pikaisesti, mutta huolellisesti ja lopuksi putsasin vielä kaviot. Tämän jälkeen hain Tuikun varusteet. Suojat Tuikku antoi laittaa jalkaan, mutta niin kuin yleensä, se temppuili satulan ja suitsien kanssa. Hetken aikaa sen kanssa taisteltuani, se antoi laittaa varusteet päälle. Kaivoin repustani kypärän, hanskat ja raipan ja laitoin ne päälleni. Sitten lähdin taluttamaan Tuikkua kentälle päin sillä tiesin tuntilaisten olevan maneesissa.
Sidoin Tuikun kentän aitaan kiinni siksi aikaa kun kannoin kavaletteja ja puomeja kentälle. Laitoin toiselle pitkälle sivulle kaksi kavalettia noin 6 laukka-askeleen pituudelle ja niiden keskelle laitoin vielä yhden puomin. Toiselle pitkälle sivulle laitoin puomit samoihin kohtiin kuin kavaletit. Vielä lisäksi tein molemmille pääty-ympyröille puomikasat.
-Siinähän ne alkulämpät tuliki, huokaisin kun sain kaiken kannettua.
Irrotin Tuikun aidasta. Kiristin satulavyötä reiällä, laskin jalustimet ja ponnistin selkään. Lyhensin jalustimia ja kiristin satulavyötä reiällä ja tämän jälkeen lähdin kävelemään pitkin ohjin uraa pitkin.
Alkukäyntien jälkeen otin ohjat tuntumalle. Asetin Tuikun huolellisesti kulmiin ja tein paljon voltteja ja ympyröitä. Tulin myös pitkällä sivulla olevia puomeja käynnissä. Tuikku tuntui todella energiseltä, eikä se olisi millään halunnut keskittyä yhtään mihinkään. Pistin sen kuitenkin kunnolla töihin enkä antanut sille tilaisuutta alkaa temppuilla. Hetken päästä nostin ravin. Siinä Tuikku oli alkuun vauhdikas ja sähläsi kaikkea omaa, muta kärsivällisesti työskenneltyäni, Tuikku alkoi keskittymään työn tekoon. Tulin alkuun suoralla olevia puomeja, ja kun ne sujuivat hyvin, otin mukaan myös pääty-ympyröillä olevat puomikasat. Kun ravissa meneminen sujui hyvin, päätin ottaa suoralla oleville puomeille laukkaa. Annoin laukkapohkeet ja Tuikku hypähti laukkaan tehden pari ilopukkia. Ohjasin kuitenkin päättäväisesti puomeille, jotka Tuikku vain höselsi yli. Jatkoin laukkaamista ja tulin puomit uudestaan. tällä kertaa ne menivät hiukan paremmin, mutta askel ei sopinut. Siirsin Tuikun pitkän sivun ajaksi raviin ja nostin kulmasta uuden laukan. Nyt puomit menivät todella hienosti, paitsi että meidän suora tie muuttui hieman kiemurtelevaksi. Jonkun ajan päästä siirryin laukkaamaan pääty-ympyrälle. Puomikasan ylitys ei tuottanut Tuikulle vaikeuksia. Mitä nyt välillä ei askel sopinut ja Tuikku rikkoi raville. Laukkasin molemmilla pääty-ympyröillä hetken aikaa, kunnes päätin ottaa pienen käyntitauon.
Käyntitauon jälkeen lähdin tulemaan kavaletteja. Nostin lyhyeltä sivulta laukan ja ohjasin Tuikun kavaleteille. Tiesin tamman hieman liitoittelevan hypyissä, joten lähdin normaalia enemmän hyppyihin mukaan. Tuikku meni kavaletit korvat hörössä ja kovaa, kuvitellen ilmeisesti olevansa esteradalla. Tulin kavalettejakin molempiin suuntiin, yrittäen saada laukkaa rennomaksi. Neiti vain suhahti kavalettien yli eikä tuntunut keskittyvän niihin yhtään. Loppua kohden sainkin laukan tempoa hidastettua. Sitten otin loppuravit ja -käynnit ja lähdin takaisin talliin.
Otin Tuikulta varusteet pois ja pidin oikein pitkän hoitotauon. Selvitin Tuikun harjasta ja hännästä takut ja harjasin tamman huolellisesti.
-Onneks sua ei myyty, sanoin ja halasin rakasta hoitsuani kaulalle.
-Vaikka toisaalta, jos sä olisit myynnissä nii mä ostaisin sut. Tai no, käskisin äitin ostamaan, hymähdin.
-Mitäs sä täällä yksikseen puhelet, sanoi Rebekka joka oli ilmestynyt karsinan ovelle.
-Mietin vaa kuinka onnellinen oon ku mul on näin mussukka hoitsu.
-Ja pyhh Tuikku mikää mussukka oo, Rebekka sanoi.
-Kato sitä nyt, sanoin ja silitin hellästi Tuikun päätä jolloin se laski päänsä alas ja sulki silmänsä.
Rebekkakin tuli rapsuttelemaan Tuikkua, kunnes tyttö sanoi lähtevänsä ratsastamaan Likalla. Jätin Tuikun karsinaan ja lähdin viemään neidin varusteita pois. Tämän jälkeen lähdin viemään Tuikkua tarhaan.
-Tuikku nyt J*MALAUTA! karjaisin kun tamma jo neljännen kerran yritti päästä irti otteestani.
Hevonen vieressäni säpsähti ja alkoi kuin taikaiskusta kulkemaan nätisti vierelläni.
-Kiitos, sanoin nyrpeästi.
Jätin Tuikun tarhaan ja lähdin itse pakkailemaan tavaroitani.
-Hei Sandy! kuului Milan ääni takaani kun olin kävevelämässä tallista ulos.
-No hei Mila, käännyin ja vastasin.
-Oon kysyny tätä jokaiselta jonka oon nähny jotka ei ollu osallistunu ratsastuskoulumestaruuksiin että miks.
-No aluks mun oli tarkotuski osallistuu niihi, mut sit tajusin et en pystyis oikee treenata niihi koska mul oli koeviikko tällä viikolla ja jatkuu nyt sit viel ens viikollaki, selitin,
-Tekosyy hyväksytty, Mila sanoi ja nosti peukun pystyyn.
Naurahdin ja lähdin jatkamaan kotimatka kävelyäni. Minun piti siis kävellä kotiin, koska kukaan ei pystynyt tulla hakemaan minua.