Post by Inka on Nov 21, 2016 16:35:16 GMT 2
Jos törmäät tallin käytävillä kipakkaan suomenruotsalaiseen tyttöön, voit olla varma, että kyseessä on Nora Lehkonen, 15-vuotias teindraamailija, joka on omistanut elämänsä hevosille ja muistuttaa luonteeltaan hyvin paljon uutta hoitohevostansa Vennaa - molemmat tiuskivat ja mulkoilevat kulmiensa alta, mutta eivät tee todellisuudessa mitään pahaa kärpäsellekään. Noralla on vankka hevostausta - hän syntyi maatilalle ja hänen perheellään oli rutkasti sekä hevosia että muita eläimiä kanoista ja lampaista kaloihin.
Täysin hevoshullua tyttöä haukuttiin hemmotelluksi, olihan hänellä kaikki, mitä toivoa saattaa. Noran elämä kääntyi kuitenkin täysin päälaelleen, kun hänen vanhempansa erosivat ja maatila hajosi - hevoset ja suurin osa muistakin eläimistä myytiin pois, vain kissa sai muuttaa Noran ja tämän äidinsä kanssa kerrostaloon, Vaahterapolun lähimaille, siihen ankeaan rakennukseen, jonka alakerrassa sijaitsee nuhjuinen R-kioski.
Noran tunnistaa parhaiten sinisistä silmistä, jotka muistuttavat ennemminkin Atlanttia. Muuta joukosta erottavaa asiaa tytöstä ei juurikaan löydy - hiukset ovat perinteisesti pitkät ja maantienharmaat, ripsiväriä hippasen enemmän kuin pitäisi ja punottavia finnejä niin paljon, että paraskaan meikkivoide ei peitä kukintoa. Nora suosii tallilla toppaliivejä, huppareita, kuluneita, feikkejä Timberlandeja ja punaisia kokopaikkahousuja. Ratsastaessa varsikengät vaihtuvat nopeasti mustiin, synteettisestä nahasta valmistettuihin saappaisiin, jotka sopivat ainakin väriltänsä yhteen samettisen kypärän ja Tokmannin halpishanskojen kanssa.
Nora itse haluaisi panostaa enemmän ratsastusvaatteisiinsa - onhan se hevosellekin mukavampaa, kun rähjäiset saappaat eivät hinkkaa kylkiä, mutta hänen äitinsä on toista mieltä. Eron jälkeen perheellä on muutoinkin ollut rahahuolia ja Nora pelkää saavansa uusperhe-systeemin kautta sisaruksia - persialainen kissa riittää vallan mainiosti hippasen epäsosiaaliselle tytölle.
Hevosten kanssa Nora on hyvin kokenut ja taitava käsittelemään hankaliksi hevosia. Tyttö pikemminkin kaipaa pientä vipinää elämäänsä, eikä hätkähdä murjomista, silmien villiä pyörittelyä tai ilman näykkimistä. Nora pitää ilman muuta tallitöistäkin eikä pelkää meikkiensä puolesta, mutta ratsastuskin on tytöstä hauskaa. Hän on kehittynyt tasolle vahva helppo B ja 110 cm, eikä pelkää uusia haasteita ja on aina valmis oppimaan uutta. Vaikka naisenpuolikas on melko lyhyt, vain 153 cm, hän ei arkaile isompiakin hevosia - vaikka vannoi ikuisen poniratsastajan puoleen.
Täysin hevoshullua tyttöä haukuttiin hemmotelluksi, olihan hänellä kaikki, mitä toivoa saattaa. Noran elämä kääntyi kuitenkin täysin päälaelleen, kun hänen vanhempansa erosivat ja maatila hajosi - hevoset ja suurin osa muistakin eläimistä myytiin pois, vain kissa sai muuttaa Noran ja tämän äidinsä kanssa kerrostaloon, Vaahterapolun lähimaille, siihen ankeaan rakennukseen, jonka alakerrassa sijaitsee nuhjuinen R-kioski.
Noran tunnistaa parhaiten sinisistä silmistä, jotka muistuttavat ennemminkin Atlanttia. Muuta joukosta erottavaa asiaa tytöstä ei juurikaan löydy - hiukset ovat perinteisesti pitkät ja maantienharmaat, ripsiväriä hippasen enemmän kuin pitäisi ja punottavia finnejä niin paljon, että paraskaan meikkivoide ei peitä kukintoa. Nora suosii tallilla toppaliivejä, huppareita, kuluneita, feikkejä Timberlandeja ja punaisia kokopaikkahousuja. Ratsastaessa varsikengät vaihtuvat nopeasti mustiin, synteettisestä nahasta valmistettuihin saappaisiin, jotka sopivat ainakin väriltänsä yhteen samettisen kypärän ja Tokmannin halpishanskojen kanssa.
Nora itse haluaisi panostaa enemmän ratsastusvaatteisiinsa - onhan se hevosellekin mukavampaa, kun rähjäiset saappaat eivät hinkkaa kylkiä, mutta hänen äitinsä on toista mieltä. Eron jälkeen perheellä on muutoinkin ollut rahahuolia ja Nora pelkää saavansa uusperhe-systeemin kautta sisaruksia - persialainen kissa riittää vallan mainiosti hippasen epäsosiaaliselle tytölle.
Hevosten kanssa Nora on hyvin kokenut ja taitava käsittelemään hankaliksi hevosia. Tyttö pikemminkin kaipaa pientä vipinää elämäänsä, eikä hätkähdä murjomista, silmien villiä pyörittelyä tai ilman näykkimistä. Nora pitää ilman muuta tallitöistäkin eikä pelkää meikkiensä puolesta, mutta ratsastuskin on tytöstä hauskaa. Hän on kehittynyt tasolle vahva helppo B ja 110 cm, eikä pelkää uusia haasteita ja on aina valmis oppimaan uutta. Vaikka naisenpuolikas on melko lyhyt, vain 153 cm, hän ei arkaile isompiakin hevosia - vaikka vannoi ikuisen poniratsastajan puoleen.