|
Post by Mila on Aug 22, 2015 15:22:55 GMT 2
1. TUNTI: 25.08.2015 Kentällä
Inna - Nekku € Jennie - Vanil € Sesilia - Kessu € Sandy -Tuikku €
"Noniin, tervetuloa ensimmäiselle vakiotunnille ja pahoittelen viivästymistä!" kailotin kentän keskellä, kun ratsastajat olivat päässeet ratsujensa selkään. "Tänään vähän katotaan oletteko unohtaneet kesän aikana miten ratsastetaan, joten hiotaan ihan perusjuttuja!" Ratsukot lähtivät kiertämään kehää pitkin ohjin ja muistutin oikeanlaisesta istunnasta sekä höpöttelin niitä näitä kertoen, mitä tässä ryhmässä tultaisiin tulevaisuudessa tekemään. "Toiveitakin otetaan vastaan!"
"Sandy, voit kiristää ohjasotetta hieman jos sillä Tuikulla on liikaa virtaa ja tuntuu lähtevän alta! Inna, kantapäät alas. Jennie, istu suorassa. Kessulla ja Sesilialla menee hienosti!" Pian oli aika ottaa ohjat tuntumalle ja nostaa kevyt ravi. Parin kierroksen jälkeen käskin vaihtaa suuntaa kaartamalla radan poikki. "Tarkoitus olisi siis kaartaa kentän poikki kohtisuorassa, ei viistoon niin kuin Sandylla ja Tuikulla meni... Otetaanpas uusiksi! Kaarto, kun sanon HEP... HEP!" Kaikki onnistuivat hienosti, mitä nyt Vanil hieman kiirehti ravinsa kanssa liikaa, mutta Jennie sai pidettyä hoitsunsa kurissa. Pian kajautin jälleen HEP-käskyn ja ratsukot vaihoitvat suuntaa. "Ja sitten jatketaan edelleen ravissa. Tehkää voltteja sekä päätyihin ympyrät." Kun voltteja ja ympyröitä oli tehty, pakerrettiin ympyrän vaihtoja. Eli periaatteessa ratsastettiin kahdeksikkoa ravissa. Vielä hieman ympyränleikkaamisen harjoittelua, jonka jälkeen otettiin laukkatyöskentelyä.
Nekku hieman takkuili laukannostoissa, mutta käskin Innaa yrittämään uudelleen nostoja niin kauan, kunnes olin tyytyväinen. Kessu puolestaan tuntui innostuvan liikaakin laukkaamisesta ja meinasi lähteä Sesilialta alta, mutta pienen änkyröinnin jälkeen entinen laukkaponi malttoi edetä maltillisesti eteenpäin. Jälleen pakersimme ympyröitä ja voltteja, jonka jälkeen siirryimme taas ympyränvaihtoihin ja ympyränleikkaamisiin. "Vaihtakaa laukka aina, kun siirrytte ympyrältä toiselle!"
Ratsukot suorittivat antamani tehtävät hienosti eikä suurempia ongelmia ollut. Lopuksi ylitettiin puomeja ja matalia kavaletteja, jonka jälkeen oli aika löysätä ohjat ja ottaa loppuverryttelyt. "Kiitos kivasta tunnista!"
Ensimmäisenä tunnin maksanut saa valita itselleen ratsun seuraavalle tunnille. Maksu piirtämällä tai kirjoittamalla. Tunti tulee olla maksettuna 31.08. kello 15:00 mennessä.
|
|
|
Post by Sesilia on Aug 23, 2015 8:54:12 GMT 2
Ensimmäinen vakkariryhmän tunti oli juuri alkamassa, ja kentän laidalla hääräävä Helena kailotti: -Tänään vähän katotaan ootteko unohtanu kesän jälkeen miten ratsastetaan, joten hiotaan ihan perusjuttuja! Helena kehui minun ja Kessun yhteistyötä. Hymyilin ja taputin ponia. Hetken päästä nostettiinkin ravi, ja sitten Helena antoi ohjeen kaartoharjoitukseen. - Kaartoon kun sanon hep.... HEP! Harjoitus sujui ihan hienosti, ja mitä nyt siinä muita ehdin katsomaan, niin ei kukaan erityisesti mokannutkaan. Sen jälkeen jatkoimme ravissa voltteja ja pääty-ympyröitä ja ns. Kahdeksikkoja, eli ympyrän vaihtoja. Kessu kulki ensin vähän laiskasti, mutta sain sen heti reippaampaan tahtiin. Jatkoimme laukkatyöskentelyllä ja laukannostossa entinen laukkaponi meinasi singahtaa altani, mutta pysyin onneksi kyydissä. Helenan neuvojen mukaan otin uudelleen, vähän rauhallisemmin ja sainkin ruunan laukkaamaan rauhallisesti. Laukassa teimme myös voltteja, ympyröitä, kahdeksikkoja yms. -Vaihtakaa laukka aina kun siirrytte ympyrältä toiselle, Helena kertoi. Kaikki tehtävät onnistuivat meiltä suhtkoht mallikkaasti. Lopussa menimme vielä puomeja ja kavaletteja. Sitten oli loppuverkat, ja lopussa kaikki olivatkin jo todella hikisiä. // onks tää tarina liian lyhyt? Mutta kiitti tunnista Jaa nytkö mun pitäs valita ponski ens tunnille? No, vaikka Eetua toivon.
|
|
|
Post by Inna on Aug 23, 2015 20:59:26 GMT 2
Talutin hieman laiskahkosti kulkevan Nekun kentälle kaartoon Sandyn ja Tuikun viereen. Laskettuani jalustimet kiristin vyön sopivalle ja nousin sitten selkään. Helena saapui myös kentälle kahvikuppi kourassa ja alkoi sitten sepittämään asioita. Pian sain usuttaa laiskan Nekun kannuksilla eteenpäin uralle. Helena jatkoi höpöttelyään vielä hetken ja käski minua laskemaan kantapäät alas. Mokomat kantapäät, kun eivät koskaan tahtoneet pysyä alhaalla!
”Ottakaa sitten ohjat tuntumalle ja kevyttä ravia!” Helena kailotti kentän laidalta. Nekku nosti tahmeahkon ravin ja ratsastin sitä heti reilusti eteenpäin. Ruuna oli tänään selvästi rautakangen sukulainen ja kulki jälleen enimmäkseen lapa edellä. Helena ohjeisti meitä vaihtamaan suuntaa kaartamalla radan poikki. Reilusti taivuttaen ja ulkoavuilla käänsin Nekun nokan kohti vastakkaista pitkää sivua. Nekku ei onneksi yrittänyt luistaa avuilta, vaan saimme mukavan suoran linjan. ”…Otetaanpa uusiksi! Kaarto, kun HEP…” Helena huuteli. ”HEP!”
Olimme juuri silloin kulmassa, joten heti ensimmäisestä kirjaimesta tein käännöksen halkaisijalle. Nekku tuntui yhä tahmealta, eikä se tahtonut hakeutua muotoon edes sekunniksi. Pidin sen kuitenkin koko ajan kiireisenä pienillä liikkeillä sormissani ja tehdessäni välimatkavoltteja, käänsin ruunaa reilusti. Halkaisijaharjoituksemme kesti vielä hetken ennen kuin Helena käski tekemään pääty-ympyröitä ja voltteja. Sesilia meinasi Kessun kanssa törmätä meihin, kun tyttö ei ilmeisesti huomannut meidän tulevan ympyrältä, mutta onneksi Nekun jarrut sentään toimivat.
Hiljalleen Nekku alkoi kulkea rennommin, mutta koko ajan sai olla tekemässä töitä, jotta meno näytti siedettävältä. Volteilla ruunaa sai helposti hieman eloon ja välillä kun muistutti takajaloista raipalla, Nekku heräili. Siirryimme seuraavaksi kahdeksikkoa tekemään, jossa pääsimme helposti tekemään kumpaakin suuntaa. Viihdyin itse enemmän oikeassa kierroksessa, koska siinä suunnassa Nekku tuntui jäykemmältä. Ympyränleikkaamisien jälkeen oli aika tehdä laukkaharjoituksia.
Siirryimme uralle, jossa Helena käski nostamaan laukan. Nekku nosti kamalan laiskasti laukan, eikä tahtonut pitää sitä edes yllä. ”Ota Inna uudestaan, jotta saadaan reipas ja hyvä nosto”, Helena komensi ja siirsin ruunan takaisin raviin. Vasta neljännellä yrittämällä Helena oli tyytyväinen nostoomme ja saatoin ratsastaa laukkaa eteenpäin. Pitkillä sivuilla tein hieman lisäyksiä ja aina sivun keskelle voltin Helenan ohjeistuksien mukaisesti. Pääty-ympyröillä vaihtelin tempoa ja jatkoin taivuttelua. Hiljalleen laukka muuttui mukavaksi ratsastaa ja koko hevonen tuntui kevyemmältä.
Kahdeksikolla laukassa tein ensin laukanvaihdot vain ravin kautta, mutta sitten lopulta tein niitä myös suoraan. Pari ensimmäistä olivat hieman takkuiset, mutta sitten ruuna vaihtoi laukan lennokkaasti, välillä takajalkojaan nostaen. Ympyräleikkaassa aluksi sekaisin meni joko ratsastaja tai hevonen, eikä meidän leikkaat olleet erityisen tasokkaita. Lopulta onneksi saimme myös ihan hyviä aikaan, eikä Helenan tarvinnut niin kovin motkottaa!
Lopputunnista Nekulle oli noussut jo hiki, eikä se tuntunut enää jaksavan suuremmin innostua pienistä kavaleteista tai puomeista. Astui se sentään niiden ylitse tai hyppäsi pienellä loikalla. Lopuksi teimme loppuverkan ja päästimme hevoset sitten kävelemään kenttää ympäri. Itse laskeuduin alas selästä ja tein loppukävelyn maasta käsin. Kiitoksia tunnista!
|
|
|
Post by Rosanna on Aug 29, 2015 21:27:48 GMT 2
"Noniin, tervetuloa ensimmäiselle vakiotunnille ja pahoittelen viivästymistä!" Helena ilmoitti ratsastajien vielä ollessa kaarrossa sumplimassa jalustimia. Itse onneksi olin tajunnut jo tallissa katsoa jalustimet käsimitalla oikeaksi, joten sen kanssa ei ollut suuria ongelmia. "Tänään vähän katotaan oletteko unohtaneet kesän aikana miten ratsastetaan, joten hiotaan ihan perusjuttuja!" Itse hihkaisen jo melkein helpotuksesta, kesällä kun oli tullut hieman lorvailtua tuon ratsastamisen osalta..
Käynnissä sain huomautetta suorassa istumisen suhteen, joten koetin parhaani mukaan korjata asian. Hetken käveltyämme meitä käsketään ottamaan ohjat käteen ja nostamaan kevyt ravi. Vanil tuntui tapansa mukaan kiireiseltä, mutta kuunteli apujani silti ihan hyvin. Muutaman kierroksen jälkeen vaihdamme suuntaa kaartamalla radan poikki heti kun Helena huupaa HEP. Muuten vaihdos meni ihan hyvin, mutta kuten arvata saattaa Vanil kiirehtii hieman ravinsa kanssa, josta tulee moitteita. Sama toistettiin toiseen kertaan, jonka jälkeen alamme tekemään voltteja sekä ympyröitä.
Piakkoin aloimme tekemään vuorostaan ympyräin vaihtoja kahdeksikkomaisesti, joka meni omalta ja Vanilin osalta ihan hyvin. Tämän jälkeen laukkatyöskentelyä, jossa Vaniliin löytyy taas aimo annos virtaa. Pian alamme tekemään myös laukassa ympyränvaihtoja, joissa vaihdamme laukan aina vaihtaessamme ympyrää. Alkuun vaihdot hieman takkuavat, mutta pikkuhiljaa nekin alkavat onnistua.
Lopuksi vielä kaikki herättääksemme Helena laittaa kentälle muutaman puomin ja matalan kavaletin jonka saa yksitellen tulla. Vanil tosiaankin lähes juoksee läpi muutaman kerran, mutta loppuun saamme hyvät ylitykset niin puomille kuin innarillekkin. Pienten mielenvirkistyshyppyjen jälkeen annamme ratsuille pitkät ohjat.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Aug 31, 2015 13:53:47 GMT 2
Tuikun näkökulmasta tehty: Noniin, nyt onkin ketynyt niin paljon virtaa että vois vähän pistää menemään oikeen kunnolla. Pääseeköhän se selkään jos mä vähän pyörin tässä. No nyt se karjas oikeen kunnolla ehkä mä pysyn paikoillaan. Ja nyt se pääs selkään eikun menoks. Ai eikö? No miks pitää vielä seistä paikoillaan. Nonnii nyt mennää. Nyt vois kerranki mennä oikeen reipasta käyntiä. Ai eikö näin reipasta? Mä haluun jo ravat! Jes nyt ravataa, musta tuleeki oikee ravuri. Ei hidasteta! Älä nyt yritä pidättää ku mul on vauhti päällä. Aa nyt se käskee mun kääntyä. Pitikös meidän näin vinoon mennä, noh eipä sillä väliä antaa mennä vaa. Ai nytkö uudestaan? Mennäänkö taas vinoon? Ja taas pitää kääntyä. Mikä tän ympyrähöskän idea on. Ja kääntyyy... Jippii vihdoin laukkaa!! Nyt musta tulee laukkaratsu!! Miks ei saa mennä ikinä niin kovaa ku haluaa?? Pääseks mä hyppäämään? Wuhuuu pääsen!! Noniin nyt mennään sitte iha kunnolla. Ai oliks ne vaa noi pieniä? No, voinhan mä kuvitella et ne on korkeempia. Ja metrin este alla näin mennään niistä yli. Oho se ei tainnu ihan pysyä mukana. No mennääs uuestaan! Ja taas yli metristä! Mä oon kyllä niin monitoimiheppa. Hypätää vielä pari kertaa...No höh nyt se tuli jo alas. //Olenpas minä täsmällinen. Joo, tota oli iha sika kiireinen viikko koulun kannalta, vaikka oliki toine, niin ei vaan yksinkertasesti missään kohtaa kerenny kirjottaa, ja nytki pitäis puolentunnin päästä olla menossa ja huonekki pitäis siivota.
|
|
|
Post by Mila on Sept 8, 2015 23:04:03 GMT 2
2.TUNTI: 8.9.2015 - maastomopoilua
Sesilia - Eetu € Inna - Iippa € Rosanna - Villa € Sandy - Bambi € Helena - Hile
Koska vettä ei tullut kaatamalla tänä päivänä, päätin viedä vakkariryhmän maastoilemaan. Tällaiset sateettomat päivät olivat nimittäin hakusessa näin syksyisin (tai no, koko kesänhän tuo oli vettä tullut), joten ilo kannatti ottaa irti heti, kun mahdollista. Rosanna oli tullut vakioryhmään siskonsa, Jennien, tilalle. Itse kökötin Hileen selässä ja ohjeistin, missä järjestyksessä menisimme. Villa ja Rosanna tulisivat heti meidän jälkeemme, tammalla kun oli tapana hieman etuilla jonossa ja arvelin sen hillitsevän menohalujaan jos tulisi heti meidän jälkeemme. Australianhevosen jälkeen tulivat Eetu, shettiksen jälken tuli Sandy Bambin kanssa ja Inna sai pitää perää Iipan kanssa. Matkaan lähdettiin reippaassa käynnissä ja tuttuun tapaan tallin kadottua näkyvistä, nostimme kevyen ravin. "Kiljaiskaa, jos tulee ongelmia!" Ravipätkän jälkeen saavuimme maastoesteradalle, joka oli tarkoitus pian laittaa talviteloille. Annoin ratsastajille luvan lähteä kokeilemaan esterataa oman maun mukaan. Jotkut uskalsivat hypätä korkeampiakin esteitä, kun taas jotkut pysyivät ihan miniesteissä. Tai no, Eetulla ei ollut hirveästi vaihtoehtoja. Poni kun ei kovin korkealle pomppinut, vaikkei ruunaa yrittämisen puutteesta voinut moittia. Sateiden vuoksi esterata ei ollut kovin kummoisessa kunnossa, emme pilanneet maaperää enempää ja jatkoimme matkaa ravaten. Laukkapätkäkin otettiin, mutta kun alkoi hevosjonossa kilpailu nostamaan päätään, oli parempi hiljentää vauhtia. Pian taivaalle kertyi tummia pilviä ja saimme niskaamme kunnon kaatosateen, joten oli parempi kääntyä kotia kohti. Rivakasti matka meni, vähän liiankin rivakasti, mutta pääsimme perille Vaahterapolkuun ihan ehjinä.
Maksu 14.9. klo 18:00 mennessä. Tuttuun tapaan ensimmäisenä maksanut saa valita itselleen ratsun seuraavalle tunnille!
|
|
|
Post by Inna on Sept 9, 2015 13:28:24 GMT 2
Iippa hieman säikähti kohisevaa tuulitakkiani, jonka asentoa paransin tallipihalla. Hyssyttelin ruunan seisahtumaan ja vedin takin lopunkin vetoketjun ylös. Ulkona ei vielä satanut, mutta kaikaisuudessa oli uhkaavan näköisiä pilviä. Silti Helena oli ilmoittanut, että tänään mentäisiin maastoilemaan! Ei me onneksi sokerista oltu (ei sitten yhtään…). Kiristin lämpöisen vyön maasta käsin reikään, jossa se aina oli ollut ja laskin jalustimet alas. Selvästi joku lyhytkoipinen oli sillä eilen mennyt. Pidensin jalustimia alhaalta muutamalla reiällä ja kampesin itseni sitten mustaruskeaan satulaan. Tarkistin jalustimet vielä ja jäin odottamaan muita, jotka eivät olleet ihan vielä valmiita. ”Okei”, Helena sanoi Hileen selästä. ”Minun perääni Rosanna sitten Sesilia, Sandy ja perää pitävät Inna ja Iippa.” Ohjasin Iipan Bambin perään ja matkamme alkoi. Aloitimme aivan reippaalla käynnillä, josta sitten nostimme pian kevyen ravin. En kuullut oikein mitä Helena huuteli etupäästä, mutta ei se mitään. Ravipätkämme toi maastoesteradalle, jossa Helena antoi meille luvan oman maun mukaan kokeilla esteitä. Iippa riemastui hieman, mutta pysyi käsissäni. Koska ex-ravuri ei ollut mikään kovin kokenut hyppijä tai varsinkaan maastoestehyppijä, hyppäsin sen kanssa vain parit matalat tukit. Kunnon ilmavarallahan Iippa ne loikkasi ja Helenakin mutisi, että jos ruuna vain noin hyppäisi tavallisia esteitä, se kykenisi paljon parempaan radalla. Jätimme maastoesteradan pian jälkeemme ja jatkoimme matkaa ravissa. Iippa ravasi nätisti eteenpäin, vaikka välillä sain hieman hidastella, ettei Bambin takalisto olisi liian lähellä. Laukkaa nostaessa Iippa riemastui ja pian se yrittikin jo hieman epänormaaliin tyyliin ohittaa Bambia. Pidättelin lämpöstä ja yritin saada hieman välimatkaa edellä kulkeviin, jotta saatoin antaa Iipan laukata myös hieman vapaammin. Laukan jälkeen siirsimme käyntiin ja eikös heti taivaalle kertyneet tummat pilvet revenneet ja päästäneet maahan tippumaan vettä kuin saavista. Sadetakkini vedenpitokyvystä ei siinä vaiheessa ollut kovinkaan paljoa hyötyä ja tallille päästyämme, olin aivan saappaita myöten vettä täynnä. Rivakasti siinä sitten riisuttiin hevonen ja suunnattiin talolle vaihtamaan kuivaa päälle.
Ens kerralla onkin sit Nekkulallin vuoro, joten ainakin mun puolesta seuraava saa valita itelleen ratsun
|
|
|
Post by Rosanna on Sept 9, 2015 15:00:57 GMT 2
Jennien alkaessa keskittyä täysin ylläpitoponiinsa Pinoccioon ja kouluun, olin ottanut tämän paikan vakkariryhmässä. Ensimmäisellä omalla tunnillani päästään heti maastomopoilemaan, koska ilma on kerrankin suotuisa.
Noustuamme kaikki tuntilaiset ja Helena ratsujemme selkään, saimme kuulla missä järjestyksessä ratsastaisimme. Sainkin kunnian olla heti etunenässä Helenan takana. Takanani tuli Eetu, sitten Bambi ja viimeisenä Iippa.
"Kiljaskaa, jos tulee ongelmia!" Helena ilmoittaa meille vielä lähtiessämme tallipihasta käynnissä. Päästyämme ravaamaan, kohtasimme maastoesteradan. Se menisi kohtapuoliin talviunilleen, joten kävimme hyppäämässä esterataa kun vielä pystyimme. Itse lähdin hyppäämään hieman korkeampaakin, sillä totesin pohjan olevan vielä hyvä, ja yllättävän pitävä. Sateiden takia se upotti hieman, ja ponnistuspaikkoihin jäi vauhtiraidat, joten montaa hyppyä emme ottaneet, jotta maaperä pysyisi mahdollisimman kestävänä. Lähtiessämme jatkamaan, nostimme vielä kevyen ravin. Hevoset ravasivat kiltisti possujonossa. Piakkoin nostimme laukan, joka jäi kyllä suhteellisen lyhyeen, sillä pientä kilpailunpoikasta alkoi löytymään useammankin hevosen kohdalla.
Saatuamme kunnollisen kaatosateen niskaamme, totesimme parhaaksi kääntyä takaisin kohti tallia. Matka meni hieman nopeammin kuin olimme odottaneet, mutta kaikki olivat ehjiä, ja se oli pääasia!
Jos mulle nyt tuli se valintavuoro, niin Kodan voisi ottaa.
|
|
|
Post by Sesilia on Sept 9, 2015 18:45:04 GMT 2
Olin juuri noussut Eetun selkään. Nuorempana olin ratsastanut paljon shettiksillä, joten olinkin toivonut pikkuponia ratsukseni. Pidensin vielä jalustimia, kun Helena alkoi kertoa järjestystä. Ohjasin Eetun Villan perään ja maiskautin ponille. Lähdimme reippaassa käynnissä eteenpäin. ”Kiljaiskaa jos tulee ongelmia!” Helena kailotti Hileen selästä. Hetken kuluttua nostimme ravin. Ravailimme hetken ja vedin itseeni raikasta sammaleen tuoksua. Saavuimme pian maastoesteradalle. Saimme luvan kokeilla omatoimisesti esteitä. Koska rata otettaisin talven ajaksi pois käytöstä joten käytin tilaisuuden hyväkseni ja päätin mennä kokeilemaan pieniä esteitä Eetun kanssa. Pienestä koostaan huolimatta ruuna hyppäsi hyvin ja innolla. Emme olleet radalla kauan, sillä sateet olivat jo pilanneet rataa tarpeeksi. Jatkoimme matkaa ravaillen suht reipasta tahtia. Hetken päästä nostimme laukan. Eetu laukkasi rauhallisen tasaisesti, mutta kun takaa tuleva Bambi meinasi lähteä ohittamaan senkin kilpailuviettu nousi. Hidastimme kuitenkin raviin, ja jatkoimme matkaa takaisin tallille. Juuri kun ihastelin säätä, ja sitä kun ei satanut, saimmekin kaatosateen niskaan. Onneksi olimme jo lähellä tallia. //Kiitos kivasta tunnista
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Sept 13, 2015 16:31:06 GMT 2
Nousen tallipihalla Bambin selkään. On siitä taas pitkä aika kun olen tämän tamman selkään noussut. Viimeksikin taisi olla maastoreissu tämän kanssa.
Alkuun Bambi on tosi säikkynä. Pienikin oksan risahdus ja poni säpsähtää. Kun talli katoaa näkyvistä, nostamme kevyen ravin. Alkuun Bambi on ravissakin erittäin säikky, mutta alkaa pikkuhiljaa rauhoittua. Ravaamme aina maastoesteradalle asti. -Saatte nyt hypätä näitä esteitä sillee oman maun mukaan, Helena ilmoittaa. Hypin eniten heinäpaali estettä ja tukki estettä. Bambi hyppää aivan super ihanasti! Sen hyppytyyli on jotain taivaallista ja odotan jo seuraavaa estetuntia Bambin kanssa. Aijonkin toivoa tammaa aina esteille. Hieman Bambi kyllä kiihdyttelee, mikä saattaa kyllä ihan johtua siitä että olemme maastossa, mutta eihän pikku vauhti minua haittaa.
Vähän ajan päästä lähdimme jatkamaan matkaa ravissa. Kun kunnon suora tuli vastaan, Helena siirsi Hileen laukalle ja me muut seurasimme perässä. Bambi yritti lähteä ohittamaan Eetua ja ilmeisesti perässämme tuleva Iippa yritti tehdä samaa meille. Suoran päässä Helena siirsi raviin. -No nyt on kyllä niin tummia pilviä tuolla että jos lähettäs takaspäin, Helena huikkasi ja jonomme teki u-käännöksen. Matka tallille meni erittäin rivakasti kaatosateen alkaessa, mutta perille päästiin elävinä ja ehjinä. Bambi oli kyllä ihan super! Kiitos tunnista!!
|
|
|
Post by Mila on Sept 19, 2015 19:32:47 GMT 2
3.TUNTI: 22.08.2015 - kouluakoulua maneesissaInna - Nekku €Rosanna - Koda €Sesilia - Tuju €Sandy - Huttu €Mennään koulua vähän "rankemmin". Kuvaile fiiliksiäsi tunnin jälkeen max. kolmella lauseella. (kauheeeeen vaativa maksu!! ) Ekana tunnin maksanut saa päättää ratsun ens viikon tunnille.
|
|
|
Post by Rosanna on Sept 19, 2015 19:39:31 GMT 2
Koda oli todella pienen tuntuinen Ellin jälkeen, jonka takia alku näytti täydeltä kaaokselta, mutta oi että sillä oli ihanat askeleet! Tehtävät menivät Helenan mukaan todella hyvin ja saimme paljon kehuja etenkin laukasta.
Ens tunnille Sammy!
|
|
|
Post by Inna on Sept 19, 2015 19:54:11 GMT 2
Nekku suoriutui tänään hyvin ja nauttia hieman rankemmasta menosta. Tunti nosti hien pintaan sekä ratsastajalle ja hevoselle. Huomenna taitaa olla lihakset kipeät.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Sept 19, 2015 21:49:26 GMT 2
Huttu oli oikein kiva. Vaikka se ei kaikkea aina puhtaasti suorittanutkaan, yritystä ainakin oli. Tunnin jälkeen oli niin ratsastaja kuin ratsukin hiestä märkä.
//kiitos tunnista!
|
|
|
Post by Sesilia on Sept 20, 2015 9:07:10 GMT 2
Tuju oli tänään vähän nihkeällä päällä, mutta alkuverkan jälkeen se rentoitui huomattavasti. Tehtävät suoritettiin ihan hyvin, pari juttua meni miten meni. Tunnin jälkeen olin ihan poikki.
|
|
|
Post by Mila on Sept 29, 2015 11:43:26 GMT 2
4. TUNTI - Estehyppelyä kentälläRosanna - Sammy €Inna - Raimo €Sandy - Kassu €Sesilia - Anna €Kirpeä syysilma pisteli poskipäitä, kun vakiotuntilaiset olivat kokoontuneet kentälle ratsuineen. Tänään hypättäisiin hieman esteitä, jonka vuoksi käskinkin lyhentämään jalustimia parilla reiällä heti kättelyssä. Ryhmäläiset kipusivat ratsujensa selkään ja lähtivät alkuun pitkin ohjin köpöttelemään kaviouralla. Muistutin turvaväleistä ja yleisistä ratsastustunnin säännöistä, vaikka tiesin naisten ne jo muistavan - toivon mukaan. Kun alkuverryttelyt oli verrytelty, käskin tulla ravissa kavalettien yli. Annaa ja Raimoa sai hieman "käskeä" etenemään rivakammin, mutta Kassu ja Sammy nostivat ravin mukisematta ja suorastaan syöksyivät kavalettien yli. "Muistakaa suorat linjat!" karjaisin. Sillä välin kun ratsastajat menivät lämmittelykavaletteja, rakensin toiseen päätyyn ympyrälle ristikon. Sandyn ja Kassun lähestyessä kyseistä päätyä, käskin tulla ristikkoesteen ravissa. Kassu loikkasi esteen yli suurella ilmavaralla ja naureskelin hetken ruunan pompulle, kunnes seuraava ratsukko tuli pääty-ympyrälle. Raimokin suoritti esteen hienosti, kuten myös Anna ja Sammykin. "Nostakaa laukka aina pitkälle sivulle tultaessa ja hidastakaa raviin lyhyillä!" kerroin ohjeita samalla, kun kyhäsin esteradan kentän keskelle. Esteitä oli vain neljä, mutta pääpaino oli siinä, että niille tultaisiin suorassa. Ei vinossa. "Tulette tämän radan vuoronperään laukassa. Ensimmäiseksi tuo ristikko, jatkatte suorassa tuolle pystyesteelle, käännös, suorassa muurille ja jatkatte suoraan viimeiselle pystyesteelle. Get it? Hyvä." Sandy ja Kassu olivat ensimmäisenä vuorossa. Musta ruuna säntäsi vauhtiin ja ylitti kaksi ensimmäistä estettä hienosti. Käännöksen jälkeen Sandy ei saanut hevosta ihan suoristettua, joten kaksikko tuli muurin vinossa. Kuitenkin viimeiselle esteelle Sandy sai hevosen menemään suoraa linjaa ja yli mentiin niin kuin oli tarkoituskin. "Ole seuraavalla kerralla tarkkana sen käännöksen jälkeen!" Inna ja Raimo tulivat seuraavana. Pystyesteellä puomi kolahti maahan, mutta muuten suoritus meni niin kuin pitikin. Käskin tulla uudestaan ja tällä kertaa puomeja ei kolissut kenttään. Annalla ja Sesilialla oli hieman ongelmia esteiden kanssa, kun ratsastaja ei aivan ehtinyt hyppyihin mukaan jonka vuoksi tamma ei saanut kunnolla venytettyä itseään hyppyihin. Uusintakierroksella meno kuitenkin näytti vähän paremmalta. Rosannalla taas oli hieman ongelmia Sammyn hallitsemisessa ruunan porhaltaessa häntä tötteröllä esteeltä toiselle. Ihan hirvitti katsoa sitä toheltamista, mutta toisella kerralla meno oli jo hillitympää. Hyppyytin ratsukoita vielä pari kertaa radan yli ennen kuin oli taas aika lopetella.
Ja kyllähän te jo tiiätte mitä ekana maksanut saa tehdä? Maksuja viim. 5.10.
|
|
|
Post by Sesilia on Sept 29, 2015 13:26:20 GMT 2
Tuuli heitteli värikkäitä syksyn lehtiä ympäri pihaa kun tulimme kentälle. Olin iloinen että saimme ratsastaa ulkona! Anna taisi olla vähän pihalla maailman menoista, joten yritin saada sitä hereille. Nousin selkään, pidensin jalustinhihnat ja lähdin kaviouralle Helenan muistutellessa turvallisuusasioista. Alkuverkkojen jälkeen aloitimme kavalettien harjoittelun. Tamma oli vieläkin vähän pihalla, mutta sain sen kulkemaan reippaammin kun annoin pohkeita. Seuraavana hyppäsimme ristikkoa ylitimme punavalkoisen esteen hyvin, ja taputin puoliveristä. "Nostakaa laukka aina pitkälle sivulle tultaessa ja hidastakaa raviin lyhyillä!" Helena kailotti ja alkoi kokoamaan neljää estettä. Harjoituksen pointtina oli, että esteelle tultaisiin suoraan. Odotimme Annan kanssa vuoroamme, ja sinä aikana hevonen allani taisi vaipua taas omiin maailmoihinsa, joten emme saanet ihan yhteistä rytmiä. Ensimmäisellä kerralla myöhästyin vähän hypyistä, joten Annakaan ei tiennyt että mitähän ihmettä nyt pitäisi tehdä? Toisella kierroksella yhteistyö onneksi parani. Olin kuullut monen suusta, että Anna olisi todella laiska, mutta mielestäni se oli oikein kiva hevonen! //Kiitos tunnista Ja osaan kyllä kirjottaa taas niin pitkiä tarinoita.... Toiveena olis vaikka Bambi
|
|
|
Post by Inna on Sept 29, 2015 20:18:07 GMT 2
Raimo suorastaan löntysti kentälle, kun talutin sen tuntia varten kentän laidalle. Kiristin vyön sivussa ja nousin sitten penkiltä satulaan. Helena kanteli esteitä kentällä sillä välin, kun me tuntilaiset säätelimme jalustimet sopivaan mittaan. Yleisesti Helena käski kaikkien lyhennellä jalustimia pari reikää samalla, kun kantoi raidallista puomia paikalleen. ”Muistakaa turvavälit”, Helena muistutteli, kun kävelimme uraa pitkin pitkillä ohjilla. Teimme pian ravissa alkuveryttelyn, jossa Raimo tuntui hieman jo heräävän, mutta kulki silti kamalan tahmeasti ja vastaan laittaen eteenpäin. Helena käski tulemaan alkuverkkakavaletit ravissa ja pääsimme tulemaan niitä sekalaisessa järjestyksessä. ”Raimo eteenpäin!” Helena huuteli. Muistutin ruunaa eteenpäin menemisestä pohkeilla ja ääniavuin. Hiljalleen Raimo siitä virkistyi kavalettien parissa ja taputinkin sitä kaulalle hyvien suorituksien jälkeen. Helenan koottua pääty-ympyrälle ristikon, käski hän Sandyn tulla kyseinen ristikko. Ratsastin kaksikon perässä, joten me olimme ympyrällä seuraavaksi. Raimo ylitti esteen yli astuen, kyseinen este ei paljoa päänvaivaa hevoselle tuottanut.
Helenan kootessa esterataa meille kentälle, nostimme pitkillä sivuilla laukkaa. Raimo eteni reipasta laukkaa eteenpäin ja hieman jopa ennakoi nostoissaan. Kerkesimme muutamat laukat nostamaan, kun Helena käski siirtämään käyntiin ja selitti meille estejärjestyksen. Helena painotti myös suoria linjoja, joihin me tänään keskityttäisiin entistä enemmän. Me ratsastimme radan toisena. Raimo eteni esteiden ylitse reippaasti. Itse roikuin hieman ohjissa pystyllä, jonka takia puomi kolahti maahan. Taputin sitä kaulalle, jonka jälkeen Helena käski tulemaan uudestaan. Tällä kertaa puomit pysyivät paikallaan ja saimme ratsastettua radan hyvin. Tyytyväisin mielin jäin odottamaan uutta vuoroani. Aika kuluikin nopeasti, kun pääsimme pari kertaa vielä hyppäämään rataa. ”Okei, hyvä! Sitten ravatkaa ja kävelkää”, Helena käski. Ravasin hetken aikaa ja kun Raimo tuntui hyvältä, siirsin sen käyntiin ja päästin ohjat pitkiksi. Taputin ruunaa kaulalle.
|
|
|
Post by Rosanna on Sept 30, 2015 16:19:45 GMT 2
Kiristettyäni satulavyön kuntoon, nousen ratsuni selkään. Sammy tuntuukin ihanan tutun oloiselta, vaikka en ruunalla olekkaan aikaisemmin ratsastanut. "Tänään hypätään hieman, joten lyhennelkääpä jalustimia hieman, ellette ole jo sitä tehneet", Helena käskee. Helena myös muistuttelee meitä perusasioista, kuten turvaväleistä. Alkuverryttelyjen jälkeen pääsemme tositoimiin, ja aloitamme tulemalla kavaletteja ravissa. Sammya ei tarvinnut kahta kertaa pyytää raviin, vaan se lähes syöksyi saatuaan eteen- käskyn, ja näki kavaletit.
Helena muistuttelee meitä suorista linjoita. Hän myös kasaa toiseen päätyyn hieman esteitä, samalla kun me ratsukot teemme alkuverryttelyjä kavaleteille. Saamme luvan ottaa laukkaa pitkillä sivuilla, ja lyhyillä sivuilla ravia. Kentän toisessa päädyssä pääty-ympyrälle on kohotettu ristikko, jota tulemme vuorotellen ravissa. Sammy selvittää pienen ristikon erittäin helposti, ja kiitän ruunaa. "Tulette tämän radan vuoronperään laukassa. Ensimmäisenä ristikko, suora linja pystylle, käännätte ja suoralla linjalla muurille. Viimeiselle pystylle suoraan, tajusitteko? Hyvä", Helena ohjeistaa ja odottaa vastaustamme. Itse ratsastan radan viimeisenä. Linjat ja käännökset menevät ihan hyvin, mutta vauhtia on turhankin paljon, ja Helenan ilmeestä päätellen hän oli hieman kauhuissaan radan jälkeen. Sammy olikin mennyt radan häntä tötteröllä innostuneena, hieman jos liian nopeassa temmossa. Saan luvan tulla radan uudestaan heti perään, jonka jälkeen tempo onkin huomattavasti rauhallisempi. Tulemme radan vielä kaikki muutaman kerran uudestaan, jonka jälkeen on aika ottaa loppuverryttelyt.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 4, 2015 11:20:30 GMT 2
Ponnasin kentällä Kassun selkään. Minua hieman ärsytti, että Helena oli päättänyt pitää tunnin kentällä maneesin sijaan. Minä kun vain en yhtään tykännyt näistä syysilmoista. Alkukäyntejä kävellessämme Helena selitti ratsastuksen säännöistä jne. Alkuverkat menivät meidän osalta erittäin hyvin. Kassu tuntui kuuntelevan pienintäkin apuani. Alkuverkkojen jälkeen aloimme tulla kavaletteja ravissa. Kassu suorastaan innostui ja syöksyi kavaleteille. Minä siellä sitten vain yritin pidätellä hevosta allani Helenan karjaistessa jotain suorista linjoista. Loppua kohden kavalettien ylitys kävi paljon maltillisemmin meiltä. Kun Helena sai pystytettyä pääty-ympyrälle ristikon, hän käski minun tulla sen. Kassun sisäinen esteratsu heräsi henkiin ja ruuna hyppäsi miniristikon kuin alla olisi kasikymppinen este. Seuraavaksi jatkoimme laukkatyöskentelyä. Nostimme pitkillä sivuilla laukkaa ja lyhyillä ravattiin. Kassu oli hyvin kuulolla, mitä nyt välillä luuli että oli tarkoitus hypätä joku este ja sen takia muutamat laukkapätkät olivat hieman vauhdikkaampia. Helena selitti meille välikäyntien aikana radan. Minä sain kunnian ratsastaa radan ensimmäisenä. Nostin laukan ja lähdin suorittamaan rataa. Kassu ylitti esteet hieman turhankin korkealta, mutta tykkäsin kyllä ruunan hyppytyylistä. Muurille käännös ei ihan onnistunut suorassa, koska jäin pystyn jälkeen vähän uneksimaan ja melkein unohdin radan. Ei se mitään, yli kuitenkin mentiin ja loput esteet sujuivat hyvin. Tulimmme radan vielä pari kertaa uudestaan. Helena hieman korotti esteitä ja loppuun ne taisivat olla sitä kasikympin luokkaa. Suoriuduimme Kassun kanssa radoista hyvin, ja jäi kyllä tosi hyvä fiilis tunnin jälkeen. Kiitos tunnista! //Kiva tässä ollu loppuviikon kipeenä, joten en oo konetta avannu kertaakaan. Tuli muute mieleen et ois joskus kiva testata tässä vakkariryhmässä sellasta, et arvotaa hevoset ja sit mennää pari kertaa putkee niillä. Iha ehdotuksena vaa
|
|
|
Post by Mila on Oct 8, 2015 17:43:57 GMT 2
5.TUNTI - PerusköpöttelyäManeesissa Sesilia - Bambi €Rosanna - Vika €Inna - Koda €Sandy - Bertta €Koska joku on taas niin himpskatin ahkera näiden tuntipohjien kirjoittamisessa, niin kertokaapa TE vuorostanne kuinka jollain toisella meni. Sesilia kertoo Rosannan tunnin kulusta, Rosanna Innan, Inna Sandyn ja Sandy Sesilian. Pari lausetta riittää. Ekana maksanut saa tuttuun tapaan sen ratsun päättää ens viikon tunnille. Maksuja viim. 12.10.
|
|
|
Post by Inna on Oct 8, 2015 19:08:12 GMT 2
Sandylla meni kokonaisuuteena tosi hyvin tänään! Bertta kulki nätisti jo alusta asti ja Sandy piti shettiksen hyvin kuulolla. Mitä omaan silmään pisti, ei Sandy aina kuitenkaan hereillä ollut. Laukkaan olisi saanut itse tulla enemmän mukaan ja kannustaa Berttaa pitämään laukka yllä. Asentokin näytti ainakin ison hepan selästä hieman vinolta, jonka kyllä Sandy korjasi tunnin kuluessa. Eipä siinä mitään ihmeellistä siis ollut!
Vaikka ens kerta taitaa olla Nekun vuoro, niin voisin silti tuolla Tuiskulla tulla!
|
|
|
Post by Rosanna on Oct 8, 2015 20:15:07 GMT 2
Innan tunti meni alkukangertelujen jälkeen erittäin hyvin, selkeästi huomaa että kyseessä on tuttu poni. Alussa Koda yritti hieman laiskotella työnteosta, mutta harjoitusravissa ruunaasta kuoriutui kunnon kansalainen. Laukka pyöri hyvin, eikä asettumisissakaan ollut ongelmia. Loppuraveissa Inna tsemppasi Kodaa hyvin, alkoi ruunalla väsymys hieman painaa päälle. Lyhyesti sanottuna hienoa yhteistyötä!
|
|
|
Post by Sesilia on Oct 9, 2015 17:41:31 GMT 2
Rosanna aloitti Vikan kanssa todella reippaasti, ehkä vähän liiankin! Pelkäsin ihan katsoa kun suokki porhalsi eteenpäin... Tunnin kuluessa Rosanna sai kuitenkin hyvin Vikan kuulolle ja hyvin meni:)!
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 10, 2015 21:45:21 GMT 2
Sesilialla meni Bambin kanssa tosi hyvin! Hiukan oli ehkä alkuun ongelmia saada Bambi pyöreäksi, mutta lopputunnista Sesilia ei muita kuin kehuja saanutkaan.
|
|
|
Post by Mila on Oct 11, 2015 12:12:43 GMT 2
Ja tämän maksun myötä Sandylle tuli Super-koulutuntilainen-merkki! Piirrän susta ja Bertasta kuvaa kunhan enimmiltä kiireiltäni ehdin!
|
|
|
Post by Mila on Oct 14, 2015 18:39:09 GMT 2
6.TUNTI - PIKKUISIA ESTEITÄInna - Tuisku € Rosanna - Huttu € Sesilia - Hile € Sandy - Huhu € Tunti aloitellaan reippaiden lämmittelyiden parissa. Huhu hieman kiukutteli, kun Hile tunki sen ahteriin kiinni, mutta nopeasti Sesilia ymmärsi kääntää vuoniksen pois suokkitamman ahterista. Huttu ja Tuisku antoivat tammojen “nahistella” rauhassa ja keskittyivät ratsastajiensa ohjeisiin eivätkä touhunneet omiaan. Kun alkulämmittelyt oli vedetty, ohjeistin jokaisen tulemaan n. 40cm korkean esteradan vuoronperään ravissa. Kerroin reitin ja komensin Hutun sekä Rosannan tulemaan ensimmäisenä. Muut jäivät ravailemaan kaviouraa pitkin. Huttu ravasi kepeästi (mikälisikäli sillä ruholla kovin kepeästi edetään) esteiden yli ja Rosanna sai hienosti suoristettua risteytysruunan ennen jokaista estettä. Hile lähti matkaan vähän laiskanoloisesti ja hidasti pari kertaa käyntiin, mutta pienellä komentelulla Sesilia sai tamman takaisin vauhtiin ja esteet ylittyivät ilman pudotuksia. Huhu hyppäsi sulavasti esteiden yli, mutta viimeiselle esteelle tultaessa tamman huomio herpaantui, jonka vuoksi se ei ehtinyt valmistautua kunnolla hyppyyn ja puomit kolahtivat maahan. Käskin Sandya tulemaan viimeisen esteen uudestaan ja hienosti pikkusuokki tällä kertaa esteen ylitti. Tuisku ja Inna olivat viimeisiä. Tuisku ei olisi millään malttanut ravata nätisti esteeltä toiselle vaan otti parit laukka-askeleet esteiden välissä. Inna sai suomenhevosen kuitenkin rauhoitettua nopeasti ja he ylittivät esteradan hienosti. Seuraavaksi kehotin ottamaan hieman laukannostoja kaviouralla ja nostin esteiden korkeuden 60 senttimetriin. Sandy ja Huhu olivat ensimmäiset, jotka lähtivät esterataa laukassa suorittamaan. Huhu nosti laukan näppärästi ja pomppi esteiden yli. Hieman oli epäröintiä havaittavissa mutta yli mentiin. Sesilia ja Hile olivat seuraavana vuodossa. Vuonistamma alkukankeuden jälkeen suoritti esteet hienosti. Sesiliaa sain hieman muistuttaa oikeanlaisesta istunnasta sekä myötäämisestä. Inna ja Tuisku suorittivat esteradan ihan silmänräpäyksessä. Suomijuntti mennä porhalsi esteiden yli harja putkella. Ei ehkä mikään tyylipuhtain suoritus, mutta noh… Menkööt tämän kerran. Rosanna ja Huttu olivat viimeisinä. Jykevä ruuna laukkasi tanner tömisten esteeltä toiselle ja hieman kömpelön oloisesti hyppäsi esteiden yli. Lopuksi pompimme hieman yksittäisiä esteitä kunnes oli aika lopetella siltä päivältä. “Ens kerralla otetaan sitten jotain rentoa puuhastelua. Valmistautukaa jättämään satulat narikkaan…”
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Oct 14, 2015 19:29:58 GMT 2
Tällä kertaa sain ratsukseni takaisin Vaahterapolkuun tulleen Huhun. Muistaakseni en ollut kuin pari kertaa tammalla mennyt, mutta nekin kerrat olivat luultavasti menneet suht hyvin, koska positiivisin mielin lähdin tunnille. Alkuun Huhu vähän kiukutteli Hileen ollessa niin lähellä. Se luimi ja huiski hännällään ja pelkäsin sen pian potkaisevan Hilettä, mutta onneksi Sesilia tajusi kääntää ratsunsa ajoissa pois Huhun persauksesta. Alkuverkat menivät meidän osalta aikas näppärästi. Välillä Huhu näki jonkinmoisia örkkejä kulmissa, ja sainkin tehdä paljon töitä, jotta sain sen menenmään kulmissa hyvin. Verryttelyiden jälkeen aloimme tulemaan noin 40cm korkuista rataa ravissa. Vuoromme oli toisena. Huhu pomppi pikku esteiden yli sulavasti, mutta viimeisellä esteellä unohdin vähän ratsastaa, jonka takia Huhun huomio herpaantui ja puomit tippuivat. Saimme kuitenkin tulla viimeisen esteen uudestaan, ja tällä kertaa muistin itse ratsastaa. Laukannostot uralla onnistuivat meiltä hyvin. Huhu nosti juuri silloin kun pyysin laukan ja laukkasi juuri sitä tahtia mitä halusin ja hidasti jos halusin sen hidastavan. Tulimme seuraavaksi esterataa 60cm korkuisilla esteillä laukassa. Tällä kertaa me olimme ensimmäiset. Huhua sai aika paljon käskeä eteenpäin ennen estettä, jotta niistä yli päästäisiin. Kaikista kuitenkin yli mentiin, eikä edes pudotettu yhtäkään puomia. Kun kaikki olimme suorittaneet radan ensimmäisellä kerralla hyväksytysti, saimme hyppiä vielä yksittäisiä esteitä. Kerran Huhu kielsi, kun taisi meidän molempien keskittyminen herpaantua, mutta uusinnalla yli mentiin. Tämän jälkeen otettiin vielä loppuverkat. Kaikin puolin mukava heponen. Kiitos tunnista! Tuli muuten huikeen pitkä maksu Nyt en kyllä osaa päättää kenet valitsen ens tunnille! Saat arpoo tai päättää näistä jonkun: Eetu, Tohveli, Tuikku tai Tuisku.
|
|
|
Post by Sesilia on Oct 15, 2015 14:56:53 GMT 2
Lyhensin jalustinhihnat ja kiristin satulavyön. Sitten maiskautin vuonohevoselle ja lähdin kiertämään kaviouraa Huhun perässä. Olin kuullut, että Hile oli useasti laiska alkutunnista joten sen kanssa piti olla napakka. Huomaamattani Hile olikin tunkenut turpansa Huhun takamukseen ja edessä kulkeva tamma luimisteli ja huiski hännällään. Ohjasin Hileen äkkiä pois jaloista ennenkuin suokki ehtisi potkaista....
Alkulämmittelyjen jälkeen aloimme hypätä n. 40cm korkeaa rataa vuorotellen ravissa. Ensin menivät Rosanna ja Huttu, ja seuraavana olikin sitten meidän vuoro. En saanut Hileen hirveästi yhteyttä ja se lönkötteli laiskanlaisesti kohti ensimmäistä estettä. Pari kertaa vuonis hidasti käynninkin puolelle, mutta sain sen suht nopeasti palautettua ruotuun ja suoritimme radan ilman suurempia virheitä. Ravailimme uralla kun Sandy ja Inna tekivät oman suorituksensa ja hyvin tuntui kaikilla menevän!
Seuraavaksi otimme Helenan käskystä laukannostoja kaviouralla tämän korottaessa esteet 60cm korkuisiksi. Suoriuduimme hyvin radasta mitä nyt sain Helenalta kommentin istunnastani sekä myötäämisestä. Lopuksi hypimme yksittäisiä esteitä ja Hile oli oikein mukava ratsu.
”Ens kerralla otetaan sitten jotain rentoa puuhastelua. Valmistautukaa jättämään satulat narikkaan....” Helena myhäili. Hui, mitähän jännää se on meidän pään menoks keksinyt....
//Nauttikaa taas pituudesta.....
|
|
|
Post by Inna on Oct 15, 2015 15:25:58 GMT 2
Kiristin Tuiskun vyön maastakäsin ja laskin sitten vasemman jalustimen alas. Jokin lyhytkoipi oli mennyt ruunalla viimeksi, mutta kammettuani itseni Tuiskun satulaan. Tuisku oli minulle uusi tuttavuus, mutta tiesin ruunan olevan aika reipasta sorttia. Pidensin molempia jalustimia parilla reiällä, jonka jälkeen kiristelin vyötä vielä reiällä ja päästin Tuiskun uralle. Hutun hidaspeppu tuli pian eteemme, joten käänsin Tuiskun kohti tyhjää pitkää sivua. Käveltyämme hetken aikaa käski Helena ottamaan ohjat tuntumalle ja siirtämään raviin. Teimme ravissa alkuverryttelyn. Tuiskun kanssa sain tehdä aika paljon pidätteitä, mutta muuten ruuna oli todella miellyttävä ratsastaa.
Alkulämmittelyjen jälkeen Helena ohjeisti meille 40 cm korkuisen esteradan, jonka pääsivät aloittamaan Rosanna ja Huttu. Meidän vuoromme oli Tuiskun kanssa viimeisenä. Siirsin ruunan käynnistä raviin ja ohjasin sen ensimmäistä estettä kohti. Heti ensimmäisen hypyn jälkeen Tuisku nosti laukan, mutta sain pidätettyä ruunan helposti takaisin raviin. Ainakin seuraavan esteen ajaksi. Loppuradasta Tuisku jaksoikin jo malttaa ylittää matalat esteet ravissa ja siirtäessäni rupsukan käyntiin taputin sitä kaulalle. ”Nostelkaa laukkaa pitkillä sivuilla sillä aikaa, kun nostan esteitä”, Helena komensi.
Pelkkä laukka-sana sai Tuiskun innostumaan ja se nostikin heti ensimmäisenä reippaan laukan. Laukkamme sujui hyvin ja Tuisku malttoi hienosti siirtää lyhyiden sivujen ajaksi raviin. Siirsimme kaikki takaisin käyntiin, kun Helena sai esteet nostettua ja käski Sandyn tulla nostetut esteet ensimmäisenä. Kun oli minun ja Tuiskun vuoro, nosti ruuna semmoisen laukan, että sain hieman itsekin olla varuillani. Pidätteitä tehden suoritin koko radan. Tuisku toimi vauhdista huolimatta hienosti. Laukka vaihtui tarvittaessa esteillä, vaikka hypyt eivät tyylipuhtaita olleet. Taputinkin ruunaa jälleen kaulalle, kun siirsin sen käyntiin.
Vielä ennen lopettamista pääsimme hyppimään yksittäistä estettä. Tuisku hyppäsi esteen ylitse hienosti ja ilmeisesti se oli tehnyt jotain tällä tunnilla, koska lopputunnista oli ruunalle kihonnut hikikin pintaan. Kävellessämme pitkillä ohjilla uraa pitkin vapautin jalkani jalustimista ja jäin kuuntelemaan, kun Helena lupaili ensi tunnille rentoa puuhastelua – Helenan tuntien se olisi kidutusta.
|
|