|
Post by Mila on Jan 19, 2015 16:16:30 GMT 2
Laskiaistiistai 17.2.
Laskiaistiistain "juhlat" potkaistaan käyntiin hiihtoratsastuksella! Osallistujat jaetaan pareihin (arvotaan) ja nämä parit kisaavat toisiaan vastaan leikkimielisessä kilpailussa. Jos ei pareja riitä jokaiselle, niin työntekijät paikkaavat puuttuvaa paria! Hevoset päätetään myöhemmin mutta todennäköisesti siellä on ainakin Tuju & Iippa vetohevosina. Voittajaparivaljakolle luvassa kuva kilpailun tiimellyksestä. Markus on väsännyt koko talven iiiiisoa pulkkamäkeä tarhojen taa, joten myös pulkkamäkeen päästään ennen kuin siirrytään taukohuoneen lämpöön mässäämään laskiaispullia sekä juomaan kuumaa juotavaa. Tuu mukaan ny! Osallistumiset siis alle. OsallistujatSandy Julia €Rosanna Inna Catherine Lotta Pinja Jonna €Emmi Rebekka Essi Brittney TULOKSET1. Essi & Brittney(Iippa) 2. Catherine & Lotta (Tuju) 3. Sandy & Julia(Huttu) 4. Rosanna & Inna(Tuju) 5. Emmi & Rebekka(Vika) 6. Pinja & Jonna (Tuju)
|
|
|
Post by Mila on Feb 24, 2015 20:07:56 GMT 2
Pitkän, kaatumisia paljon sisältäneen ja riehakkaan hiihtoratsastuskilpailun voittajaksi selviytyi Brittney sekä Essi! Tämän jälkeen oli kiva päästä mussuttamaan laskiaispullia niin että napa rutisi ja ähky oli meillä ihmisillä valtaisa! Kiitokset kaikille mukavasta päivästä, kertokaahan maksuksi omia tunnelmianne joko kisasta, pulkkamäestä tai syöpöttelystä. Tai kaikesta!
|
|
|
Post by Jonna on Feb 24, 2015 21:04:40 GMT 2
Nää välit sun muut on nyy iha päi.... Koska proboards puhelimella ei ole yhteistyöhaluinen..
- No niin, tästä se lähtee! huudahdin Pinjalle, joka istui Tujun selässä. Apua, että olikin pitänyt lupautua eka suksille.. Muutenkin olin surkea hiihtämään.. No, ehkä tästä juuri ja juuri selvittäisiin. Kun Tuju sitten lähti liikkeelle, kömmähdin jo heti ensimmäisessä käyntiaskeleessa persiilleeni. - Pruuut pysäytä se! huudin ohjeita Pinjalle, onneksi tyttö kuuli ne. Ähkien nousin uudelleen pystyyn ja käskin jälleen tyttöä selässä laittamaan hepoon vauhtia, tällä kertaa kuitenkin lisäten; - Ei niin nopeasti.. Huomasin saavani joiltain hiukan nauravia katseita, okei ihan ymmärrettävää. En edes pysynyt kävellessä pysyssä. Harjoittelimme monta metriä käyntiä ihan mummovauhdilla, mistä Tuju ei oikein innostunut. Kun annoin luvan siirtyä ravaamaan, pysyin hetken pysyssä kunnes olin taas pyllyäni maassa. - Äää, ei tästä nyt tule mitään, aloin jo hermostua touhuun. Päätän kuitenkin vielä yrittää, jonka jälkeen ravikin alkaa sujua paremmin. Kun aikamme ähräämme, alkaa laukkakin olla hallussa. Siinä sitten vaihdoimme ratsastajan ja hiihtäjän paikkoja.
Kun sitten kisa alkoi, ei heti alussakaan lähtenyt homma käyntiin. Alussa Tuju possuili jotain, jolloin jäimme lähdöstä jälkeen. Sitten, kun Tuju kiiruhti muiden mukaan pinkaisten laukkaan, menetin heti tasapainoni. - Pinjaaaaa! Hidasta, huusin vain toivottomana perässä. Mutta kas, kaiken huudon keskeltä tyttö ei edes kuullut minua - tai sitten Tuju vedätti Pinjaa. Eipä kovin yllätyksenä tullut, että saavuimme vikoina maaliin. Takkini oli saanut kivan lisätäytteen lumesta, mutta en silti voinut kun nauraa. Olimme näyttäneet varmaan erittäin edustavilta.. Jätin pulkkalaskun väliin kylmyyden ja märkien vaatteiden takia, mutta samalla kun Jessy toi lämpimiä vaatteita, kävi tyttö lainaamassa pulkkaani ja laskemassa mäkeä.Kun muut tulivat sisään, olin kerennyt jo aika monesti kuolata herkkuja. Onneksi olin malttanut mieleni, sillä kun niitä lopulta pääsi syömään, oli herkut taivaallisia. Siinä menikin mukavasti aikaa, kun jutteli muiden kanssa ja söi herkullisia pullia, nam! Lopulta oli lähdettävä vatsa täynnä kotiin.
|
|
|
Post by Julia on Mar 23, 2015 18:22:08 GMT 2
En ollut hiihtänyt sitten kun viimevuoden hiihtoratsastustapahtuman, mutta ei muillakaan näyttänyt sen kummemmin menevän. Muutamat pyllähtivät useita kertoja nurin, varsinkin kun vetovuorossa oli Vika. Pikkupolle riehaantui miltei täydellisesti ja sai hiihtäjän mylskähtämään penkkaan. Myös Tuju näytti vähät välittävän kisasta ja liikkui sen mukaan, kun sitä huvitti. Minun ja Sandyn vuorolla, jouduin suksille ja jättiläismäisen Hutun vetämäksi. Ruunahan pinkaisi heti lähtömerkin saadessaan täyteen vauhtiin, ja minä heti turvalleni.. Sandy naurahti ja ohjasi laikukkaan ruunan takaisin lähettyvilleni, minun kammetessa ylös. "Ei p*rkele..." Mutisin ja syljeskelin suustani lunta. Nappasin ohjaksista uudelleen ja nojasin taaksepäin, ja kappas vaan! Sitähän pysyttiinkin pystyssä!
Suorituksen jälkeen oli kyllä jokainen lahje täynnä lunta ja paleli kuin pientä oravaa, sillä kaatumisilta en todellakaan välttynyt. Tosin jonkun toisten suorituksia katsellessa tunsin itseni ihan hyväksi hiihtäjäksi.. köh. Iippa näytti olevan haka tässä kisassa ja veti perässään tasaisen suorituksen. Lopulta ruuna viekin koko kisan voiton! Hevosten päästessä levähtämään sisälle, me vähän ja vähän enemmänkin lastenmieliset menimme laskemaan pulkkamäkeä. Sen jälkeen oli kyllä sitten ihan totaalisesti polvet ruvilla.. Onneksi kaiken kruunasi lämmin mehu ja laskiaispullat.
|
|