|
Post by Mila on Dec 27, 2014 13:41:34 GMT 2
Perjantai 16.1. klo 14:00Julpukka ja Neelukka (http://jjulia.webs.com/neela.htm) Koulua He B-A (=avoja+sulkuja, kokoamisia ja vastalaukkaa/laukkatyöskentelyä) Lauantai 17.1. klo 16:00Inna ja Tale (http://valhekuva.net/aittohaara/hevoset/s/tale.html) Esteitä jaja tiukat mutkat ja semmosta jumppailuhommaa Perjantai 23.1. klo 14:00Petra ja Hukkapulla Jotain pieniä erikoisesteitä voisi ottaa, etenkin vesimatollisia :> Lauantai 24.1. klo 16:00Carida ja Don Ferdinand GP koulua piffi ja passage siirtymisiä ja ravissa tempon vaihteluja Osallistu valmennukseen omalla hevosellasi tai Vaahterapolun hevosella. Valmennuksista ei tarvitse "maksaa" mitään. Kirjoitan jokaiselle väh. sadan sanan mittaisen valmennustarinan, jonka saa lisätä hevosensa sivuille. Valmentajaksi tulee merkitä Helena Haapaniemi ja linkki Vaahterapolun etusivulle. Vain yksi valmennus / henkilö / kuukausi. Kerro osallistumisessasi, mitä haluat valmennuksessa tehdä! Muista myös linkittää hevosen sivut, jos kyseinen yksilö ei asu Vaahterapolussa. Hevosella tulee olla luonne sivuillaan! Valmennustekstit tulevat tähän ketjuun järjestyksessä. En uskalla luvata, että ne olisivat heti valmennuspäivinä nähtävillä, mutta yritän kuitenkin. Poistan ilmottautumiset sitä mukaa, kun lisään listaan niin pysyy ketju siistinä HUOM! Sinun ei tarvitse olla "Vaahtislaisia" osallistuaksesi valmennukseen! En kuitenkaan ala lähettelemään valmennuksia sähköpostilla, joten osallistujan tulee itse seurata tätä ketjua.
|
|
|
Post by Mila on Jan 25, 2015 16:23:17 GMT 2
Perjantai 16.1. Julia & Neela
Julia lämmitteli jo Neelan kanssa maneesissa, kun porhalsin paikalle. Pahoittelin myöhästymistäni iskiessäni takamuksen hetkeksi selkäännousupenkille. Neela kulki neelamaiseen tapaansa oikein hienosti eteenpäin ja teki mukisematta sen mitä Julia siltä pyysi. Käskin nostaa harjoitusravin ja tehdä pääty-ympyrät sekä kiemurauraa pitkille sivuille, jotta tamma varmasti vertyisi ennen "oikeaa" työskentelyä. Alkuverryttelyt vedettyä aloittelimme taivutusharjoituksilla. Tamma suoritti hienosti niin avo- kuin sulkutaivutuksenkin eikä hirveästi ongelmia kyseisissä tehtävissä ollut. Kokoaminenkaan ei tuottanut suomenhevoselle ongelmia vaan tamma kulki koottuna koko valmennuksen ajan oikein hienosti. Laukkatyöskentelyssä tamma hieman meinasi hermostua vastalaukkaa työstäessä, sillä Julian keskittyminen tuntui hetkeksi katoavan, jonka vuoksi avut eivät olleet selkeitä. Mutta kun sain haaveilevan blondin palautettua takaisin maanpinnalle, rupesi vastalaukkakin sujumaan oikein hienosti. Pakko oli vielä kehaista tammaa sekä sen ulkonäköä. Olihan se hieno neiti! Ei siitä päässyt yli eikä ympäri...
|
|
|
Post by Mila on Jan 25, 2015 16:31:43 GMT 2
Lauantai 17.1. Inna & Tale
Tale oli heti alkumetreiltä asti oikein energisen oloisena ja Inna sai tehdä orille puolipidätteitä jatkuvasti, jotta pikkusuokki muistaisi pysyä kuulolla eikä touhuta omiaan. Kun alkuverryttelyt oli vedetty omatoimisesti, käskin ratsukon tulla pienelle puomi/kavalettiradalle, jonka olin alkuverryttelyjen aikana maneesiin kyhännyt. Rataan kuului viisi puomia, kaveltti, neljä puomia ja viimeisenä taas kavaletti. Ensimmäiset puomit tultaisiin ravissa, kuten myös niitä seuraava pikku este, jonka jälkeen nostettiin laukka. Laukassa mentäisiin taas seuraavat puomit ja kavaletti, jonka jälkeen hidastettaisiin raviin ja jatkettaisiin uralle. Tale lähtiin matkaan vähän liiankin reippaasti, sillä tarkoitushan oli tulla ravissa ensimmäiset puomit. Komensin ratsukon takaisin uralle, rauhoittaa hevosen ja yrittää uudestaan. Tällä kertaa Tale malttoi ravata ja suoritti pikkutehtävän oikeinkin mallikkaasti. Kavalettien kanssa oli havaittavissa pientä liioittelua hyppyjen kanssa, sillä ori pomppasi niiden yli suurella ilmavaralla. Seuraavaksi kyhäsin maneesiin radan, joka koostui kolmoissarjasta, muurista, okserista sekä parista pystyesteestä. Rataan kuului tiukkoja kurveja joita Inna oli pyytänyt. Esteet eivät olleet hirveän korkeita, mutta kyllä Tale joutuisi niitä ihan kunnolla hyppäämään jos mieli yli päästä. Hienosti Tale hyppäsikin! Pientä kaahailua oli havaittavissa, mutta Inna sai pidettyä ratsunsa kuitenkin käsissään eikä raudikko ori säntäillyt pää viidentenä jalkana missä sattuu...
|
|
|
Post by Mila on Jan 25, 2015 16:44:49 GMT 2
Perjantai 23.1. Petra & Hukkis
Petran pyynnöstä tänään hyppyytettäisiin mustaa suomenhevosoria eriskummallisten esteiden parissa. Alkuun kuitenkin käskin tehdä peruskoulujuttuja Hukkiksen kanssa, jotta se vertyisi eikä olisi mikään tönkkömakkara esteitä hyppiessä. Hukkis kulki hienosti muodossa heti alusta asti ja teki sen mitä Petra siltä pyysi. Kun alkuverryttelyt oli suoritettu, käskin hypätä parit jumppasarjat ennen "oikeaa" työskentelyä. Hukkis hyppäsi hieman epäröiden ja kieltäytyikin yhdellä esteellä, mutta kun Petra ajoi sitä eteenpäin päättäväisesti rohkaisten, ori hyppäsi uusintakierroksella esteet oikein hienosti. Olin raahannut maneesiin Jonnan maalaamat pinkit sydänesteet, koristellut esteitä ties millä kattiloilla sekä ilmapalloilla ja erään esteen taakse olin viritellyt muovimaton "vedeksi". Hukkis kulki jännittyneenä esteeltä toiselle kun käskin Petran ratsastaa esteiden ohitse ja antaa orin tutustua kummallisiin hökötyksiin. Kun Hukkis oli tullut siihen tulokseen, ettei esteet sitä syö, aloitimme niiden hyppäämisen. Hienosti ori niiden yli hyppäsi, vaikkakin lähestymisissä oli havaittavissa pientä epäröintiä. "Vesiesteen" jälkeen ori säikähti kahinaa, joka pressusta lähti, jonka vuoksi Hukkis otti ja lähti kiitämään pitkin maneesia pelästyneenä. Petra sai höseltävän ratsunsa nopeasti rauhoittumaan ja käskin rauhoitella hevosta hetken. Kun Hukkis oli rauhoittunut, käskin Petran tulla pois selästä ja harjoittelimme pressun yli kävelemistä, jotta ori tottuisi siihen ääneen. Alkuun siitä ei meinannut tulla yhtikäs mitään mutta lopulta musta ori ymmärsi, ettei kahisevassa muovirepaleessa ollut mitään kamalaa. "Jatketaan ensi kerralla harjoituksia!" totesin ja jätin Petran touhuamaan Hukkiksen kanssa maneesiin keskenään.
|
|
|
Post by Mila on Jan 25, 2015 17:04:34 GMT 2
Lauantai 24.1. Carida & Don
Caridan ja Donin työskentelyä oli ilo seurata heti alkumetreiltä saakka. Ruuna kulki hienosti muodossa kuin ajatuksen voimalla, se ei vängännyt vastaan, kulmia ei oiottu ja meno oli hyvinkin maltillista. Ehkä hieman reippaampaa vauhtia olisi saanut edetä, mutta kun alkuverryttelyt oli väännetty, alkoi se moottorikin käynnistymään. Aloitimme itse työskentelyn raviharjoituksilla, sillä kyseisen askellajin temmonvaihtelut kuulema tuottivat hieman päänvaivaa parivaljakolle. Alkuun Don ei ottanut ymmärtääkseen mitä Carida siltä halusi ja joko hiljensi käyntiin tai nosti laukan, riippuen pitikö hiljentää vaiko lisätä tempoa. Käskin antaa ruunalle selkeät avut ja katsoa, onko oma istunta sellainen kuin pitäisi olla. Lopulta Don tajusi mitä siltä haluttiin ja tempo vaihteli oikein hienosti loppumetreillä! Taputin innostuneena ja Caridakin näytti oikein tyytyväiseltä. Seuraavaksi mentiin piaffeen ja passagen harjoitteluun. Alkuun molempia treenattiin erikseen käyntisiirtymisien kautta ja lopulta siirryttiin suoraan piaffesta passageen. Ruuna kulki todella kauniisti muodossa eikä hirveästi ongelmia näyttänyt olevan. Loppuun otimme vielä laukkatyöskentelyä ympyröillä ja kiemurauralla, jonka jälken lopettelimme raviympyröihin. Jätin Caridan lopettelemaan itsenäisesti valmennustuokiomme ja lähdin itse kiireenvilkkaa taukohuoneeseen kahville ja siitä sitten kotia kohti.
|
|