|
Post by Mila on Feb 9, 2014 21:17:15 GMT 2
Missä: Kentällä (säätiedotus lupaa nolla keliä!) Kuka pitää: Helena Tuttuun tapaan kello 14!
Osallistujat: Jonna - Vika € Kape - Eetu € (Maksaa v€:lla) Iiris - Anna Luna - Nappi € Inna - Harri € Cami - Rino €
Maksut viimeistään 16.02. klo 15! Ensimmäisenä tunnin maksanut saa päättää ratsunsa seuraavalle tunnille.
"Ottakaa alkukäynnit pitkin ohjin! Jos tuntuu ettei hevonen pysy aisoissa niin ota vain napakampi ohjasote!" Helenan ääni raikui pitkin tallipihaa kun vakiotuntilaiset olivat kerääntyneet jokaviikkoista ratsastustuntiaan varten kentälle. Harri tapansa mukaan tepasteli paikoillaan tympääntyneen näköisenä ja Kapekin sai pidätellä Eetua, kun shettisruuna yritti lähteä liikkeelle ennen aikojaan. Ratsukot kiersivät kaviouraa siististä jonossa. Annaa hieman häiritsi maneesissa emänsä perään kiljuva Kata, jota Mila opetti hevosten tavoille. Liekkö siinä onnistuneen, ken tietää.
Kun alkukäynnit oli tehty, alkoi treenaus. "En tiedä kuinka moni teistä on ilmottautunut tuleviin kouluratsastuskisoihin, mutta tänään me vähän treenaamme Helppoa B:tä! Unohdetaan se alkutervehdys nyt kuitenkin. Nostakaa harjoitusravi!" Kaikki nostivat ravin ja letka lähti kokorataa leikkaamaan M:stä E:hen. "Pidentäkää askelta keventäen! Napilla tosi hienosti! Kuten myös Rinolla... Vialla pidempi askel... Kun pääsette E:hen, siirtykää harjoitusraviin!" Helena ohjeisti tekemään kolmikaarista kiemurauraa ja muistutti asetuksista sekä pohkeellä että ohjilla. Eetua ei ravi niinkään kiinnostanut, vaan pikkuinen poni laukkasi päästä päähän laukaten. Harrikin tietenkin innostui lajitoverinsa toilailuista ja kaaos oli valmis... Helena kiljui pää punaisena pidättämään hevosia ja saamaan ne takaisin kuulolle. Muutama ärräpääkin siinä tais lennähtää...
"Koska tämä meni nyt ihan plörinäksi, otamme pieniä pysähdysharjoituksia, kuten ohjelmassa on muutenkin! Jokaisen kirjaimen kohdalla pysähdytte neljäksi sekunniksi ja peruutatte sitten neljä askelta!" Anna, Rino ja Nappi pysähtyivät nätisti, kuten myös Vika, mutta ruuna ei olisi halunnut peruuttaa ollenkaan. Eetulla ja Harrilla oli vieläkin hiema epäselvyyksiä siitä, pitikö ratsastajaa totella, mutta kyllä ne pikkuhiljaa rupesivat tottelemaan... Ratsastajat kun eivät luovuttaneet niiden kanssa vaan pakottivat ne tekemään sen mitä pyydettiin.
Kun Kauhukaksikko oli taas kuulolla, kokeiltiin laukkaympyröitä ja muutenkin työskenneltiin laukassa. "Muista, että sen pitää olla YMPYRÄ, ei soikean muotoinen räpellys!" Helena ohjeisti Iiristä, kun Annan kanssa ei keskiympyrä laukassa oikein luonnistunut. "Muista asettavat avut!"
Pikkuhiljaa alkoi koko joukkio näyttämään siltä, että voisivat pärjätäkkin kisoissa, joten Helena päästi heidät pahasta ja käski antaa pitkät ohjat sekä ottamaan loppukäynnit. "Paremminkin tämä olisi voinut mennä, vai mitä? Mutta aina ei voi voittaa..." Helena kommentoi, kun joukkio taapersi kaviouraa pitkin nuutuneen näköisinä. "Ensi tunnilla sitten kokeillaan esteitä!"
|
|
|
Post by Inna on Feb 9, 2014 21:34:09 GMT 2
Harri… siis Harri. Tästä tulisikin todella hauskaa. Talutin pikkuroista ponia kentälle, jossa yritin mittailla jalustimia sopivan mittaisiksi, kun poni tepasteli tympääntyneenä paikoillaan. Kiristin vielä vyön maankamaralla, ennen kuin ponnistin itseni ponin selkään. Heti sain huomata, että jalustimia sai pidentää. Pidensin niitä hieman, mutta ne olivat tavallista lyhyemmät, mitä koulussa käytin. Kävellessä alkukäyntejä uralla, ajattelin, että tämän tunnin jälkeen olisin vain entistä enemmän hevosratsastaja – ei kerrota asiaa niille parille ponille siellä yhdellä tallilla. Helena ilmoitteli kentän keskeltä, että vuorossa olisi helppo B –tason ratsastusta ja käski nostamaan harjoitusravin. Kokosin ohjat käteeni ja pienillä avuilla nostin ravin. Ravi oli ponimaista istua. Suoritimme kokorataanleikkaan lisäten ravia ja kolmikaarista. Eetu toilaili pukkilaukassa omia juttujaan, jonka tietysti allani olevani pikkuinen nyffi huomasi ja se oli menoa sitten. Sain tehdä urakalla töitä, että pysyin ponin selässä. Pari kertaa olikin todella lähellä, etten olisi tipahtanut sulaneelle kentälle. Helenan kiljuessa taustalla, sain pistää kaikki soluni töihin, että poni viimein palasi kuulolle. Suustani pääsi kyllä niin monta ärräpäätä, että anteeksi vain nuoremmat hevostelijat! Kun molemmat ponit olivat viimein rauhoittuneet, Helena ilmoitti, että ottaisimme hieman pysähdysharjoituksia. Harri ei tuntunut edelleenkään olevan kunnolla kuulolla, vaikka kuinka yritin sitä saada, pari kertaa meinasimme törmätä edellä peruuttavaan hevoseen – onneksi sain ruunan siirrettyä edes voltille. Pikkuhiljaa Harrillekin meni apuni lävitse ja pysähtyminen alkoi sujua. Taputin siitä kiitokseksi ponia kaulalle. Laukkaympyröillä Harri esitti muutaman kauniin pukin, mutta sain onneksi ponin työskentelemään edellisen valtataistelumme ansiosta. Laukkatyöskentelyn jälkeen Helena käski meitä ottamaan loppuravit ja ilmoitti ensi tunnilla olevan sitten esteitä. Toivottavasti ne menisivät hieman paremmin kuin tänään.
ensi tunnille toiveena olisi siis Villa
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Feb 10, 2014 10:19:43 GMT 2
Ensimmöinen vakioryhmän tunti, mihin minä kuulun. Sain ratsukseni Rinon. Onkohan se kiltti? Ruuna oli vakuuttanut minut laukatessaan tarhassaan pikimustana. Olin jo kerennyt harjata sen ja olin laittamassa varusteita. Oli nolla astetta, eli aika hyvä ratsastus keli, tuumin. Talutin ruunan kentälle. - Ottakaa alkukäynnit pitkin ohjin! Jos tuntuu ettei hevonen pysy aisoissa niin ota vain napakampi ohjasote! Helena ohjastaa. En ollut koskaan vielä käynyt Helenan tunnilla, joten en tiennyt mitä olisi luvassa. Harri näytti tympääntyneeltä ja Eetu yritti lähteä liikkeelle ennen aikojaan. Onneksi Rino oli kiltti. Kiersimme uraa pitkin jonossa. Kata hirnui maneesissa ja Anna yritti päästä sen luokse, mutta Iiris pidätteli sitä hyvin. Alkukäynnit oli tehty ja loitimme treenauksen. - En tiedä kuinka moni teistä on ilmottautunut tuleviin kouluratsastuskisoihin, mutta tänään me vähän treenaamme Helppoa B:tä! Unohdetaan se alkutervehdys nyt kuitenkin. Nostakaa harjoitusravi! Helena huutaa. Nostimme ravin ja lähdimme kokorata leikkaa M:stä E:hen. - Pidentäkää askelta keventäen! Napilla tosi hienosti! Kuten myös Rinolla... Vialla pidempi askel... Kun pääsette E:hen, siirtykää harjoitusraviin! Helena sanoo. Hyvä! Näytämme hyvältä! Ainakin parempi tunti kuin se viime kertainen Innan tunti... Helena ohjeisti tekemään kolmikaarista kiemurauraa ja muistutti asetuksista sekä pohkeellä että ohjilla. Eetu ei ravannutkaan vaan lähti laukkaamaan uraa päästä päähän.
Helena huuti ja ohjeisti meitä pitämään hevosia kurissa ja saamaan ne takaisin kuulolle. Kiroiliko se? No ihan sama. Sain Rinon haltuun ja muutkin rauhoittuivat pian. - Koska tämä meni nyt ihan plörinäksi, otamme pieniä pysähdysharjoituksia, kuten ohjelmassa on muutenkin! Jokaisen kirjaimen kohdalla pysähdytte neljäksi sekunniksi ja peruutatte sitten neljä askelta! Helena kertoo.
Rino pysähtyi nätisti ja peruutti myös. Näin silmäkulmasta, ettei Vika aikonutkaan peruuttaa. Myös Eetu ja Harri olivat vähän ilkikurisella päällä, eivätkä kuunnelleet ratsastajiaan. Onneksi Kape ja Inna eivät luovuttaneet vaan käskivät hevosiaan napakasti.
Kun Harri ja Eetu olivat taas kuulolla, aloimme ratsastaa ympyröitä laukassa ja muuta sellaista.
- Muista, että sen pitää olla YMPYRÄ, ei soikean muotoinen räpellys! Helena ohjeisti Iiristä, kun Annan kanssa ei keskiympyrä laukassa oikein luonnistunut. - Muistakaa asettaa avut! Helena sanoo. Pikkuhiljaa aloimme näyttämään siltä, että voisimme pärjätäkkin kisoissa, joten Helena päästi meidät pahasta ja käski antaa pitkät ohjat sekä ottamaan loppukäynnit.
- Paremminkin tämä olisi voinut mennä, vai mitä? Mutta aina ei voi voittaa... Helena kommentoi, kun taapersimme kaviouraa pitkin nuutuneen näköisinä. - Ensi tunnilla sitten kokeillaan esteitä! Helena kertoi. Kurkkuuni nousi pala. Esteitä? Ja milläköhän hevosella?
Olin yhä peloissani seuravasta tunnista. Otin Rinolta varusteet pois ja harjasin sen kiiltävän mustaksi. Olin ratsastaessa huomannut, että Rino oli todella herkkä. Kuulin taas Katan kiljuvan maneesissa ja samassa Rino löi minua päällään. - Auts... sanon ja hieron naamaani. Puen ruunalle fleeceloimen päälle ja talutan sen Kassun luo tarhaan. Halaan sitä ja kiitän ihanasta tunnista.
|
|
|
Post by Jonna on Feb 12, 2014 21:36:58 GMT 2
Vian näkökulma |
Tiistai, työpäivä... Olen karsinassani ja odotan mitä luultavammin, että joku kääpiö kipuaisi selkääni ja ratsastaisi. Näykkäisen tylsistyneenä heinänkorren purujen seasta, kun kuulen kaltereiden kolahtavan. Nostan pääni salamana korkealle ja katson tulijaa - vaaraton oli. Lyhyt rääpäle. Haistelen ensin tulijaan päin, sitten kävelen rennosti karsinan perälle. - Vika! kuulen nimeäni kutsuttavan, joten vilkaisen vielä ihmiseen. Kun en kutsusta paikalle tule, kävelee tyttö luokseni ja kiinnittää narun päähän. Seuraan häntä kiltisti ja joudun löysän narun päähän kiinni.
Ihminen häipyy hetkeksi luotani, mutta kauaa en yksin jää. Innokas lettipää tulee luokseni ja alkaa harjata pitkin vedoin. Nautin ainoastaan minulle osoitetusta huomiosta ja välillä käännyn rapsuttaakseni kääpiötä takaisin.
Seuraavaksi hän tulee luoksen kaviokoukku ojossa. Katso korvat ojossa, kun hän nojaa etukaviooni. En jaksa olla ilkeä, joten nostan kavion ylös. Itse en sitä kannattele, vaan jätän täyden työn lapselle. Kaikki kaviot puhdistuvat kuitenkin nopeasti ja hän pujahtaa taas karsinan ulkopuolelle. Pian hän kyykistelee takajalkojeni luona ja kiinnittää suojat. Tämä tarkoitti tunnille menoa...
Eikä, inhokit seuraavaksi! Satulan kanssa rääpäle talsii luokseni tietämättä, että päätän pistää hanttiin. Hän kurkottelee satulaa selkään ja saa joten kuten sen selkääni. Pullistelen tyytyväisenä siitä, ettei hän saa vyötä edes ekaan reikään. - Helena! O-ou. Liian tuttu henkilö kävelee karsinalle. Yht'äkkiä koko pullistelu tuntuu tyhmälle... Ronskisti mutta silti ystävällisesti Helena kiristää vyötäni ja päivän ratsastaja kiristää vyötä vielä parilla reiällä.
Seuraavaksi lapsi tulee karsinalleni ja irrottaa päitset. Hän asettaa ohjat kaulalleni ja aloitan temppuilun. Katto on tänään jotenkin tosi kaunis.... Ehkä sitä on maalattu viime näkemältä?! Aha, taas kaivetaan kielletty kortti esiin - Helena. Ei auta muu kuin alistua.
Täällä sitä jo köpöteltiin. Helena vaikutti selittävän jotain ratsastajille. Vilkaisen Harria ja Eetua, mutta itse vain pärskähdän ponien leikeille. Kierrämme vielä pari tylsää käyntikierrosta.
Nyt ratsastaja selässän ottaa ohjastuntuman. Hyvä, melko pehmeä käsi... Ai raviin?! Okei! Onko ravini muka pompottavaa, mitä sä siel pompit? Pohkeita vaan antaa, nopeampaa - olettaisin. Ai ei, Helena ei ole tyytyväinen. Aijaa, vasta lopussa tajusin tehtävänannon... Seuraavaksi kevyt ratsastajani käskee kääntymään ja tekemään... Kolmikaarista kiemurauraa! Menen tämän mielestäni hyvin, mutta asetus ei ole heiniäni... No just joo, Eetu ja Harri sai Helenankin suuttumaan.
Seuraavaksi oli käyntitehtävä. Keskellä pitkää sivua saan puolipidätteitä, joten pysähdyn. Saan hetken kiitokseksi ohjaa, mutta taas puolipidätteitä. Häh, pitäskö mun peruuttaa?! Eiei, minä menen kyllä tällaisia sivuttaisaskelia! Joo käyntiä taas. Pyyysähdys ja peruutus - ei käy! Käännyn sivuttain, eikä ratsastaja saakkaan minua heti kuriin. Menemme seuraavaan pysähdykseen ja olen taas olla tottelematta, mutta huomaan Helenan tuijottavan. En ole hyvä peruuttamaan, mutta parhaani mukaan teen valvovan silmän alla.
Tunsin ratsastajan allani jännittyvän hiukan. Se sai minut herkemmin kuuntelemaan ratsastajaani. Aijaa, pohkeet siirtyy joo... Laukkaa! Nostan hiukan kömpelösti ja kompastellen laukan. Minut ohjataan ympyrälle - joka ei muuten muistuta ympyrää. Kun ympyrä alkaa luonnistua, täytyy minun vielä asettuakin. Ei kiva!
Kun tehtävä sujuu joten kuten, jatkan tytön kanssa vielä hetken laukkaa. Hän pomppii hiukan selässäni, katkaisenkin kerran laukan tämän takia. Onneksi hänen istuntansa paranee ja saamme siirtyä käyntiin. Saamme vapaat ohjat.
|
|
|
Post by Luna on Feb 13, 2014 18:17:29 GMT 2
Napilla ratsastaen koulua
Iloisesti talutin ponitammaa maneesiin, Nappi oli kaunis ja muistaakseni mukava ratsau. Olinhan ratsastanut sillä kerran. Nousin selkään ja säädin jalustimia reilusti lyhyemmäksi, sen siitä saa kun on pätkä.
Alkukäynit oli kävelty joten nyt piti alkaa ratsastaa. Helena ilmoitti meidän menevän helppoa B:tä. Lähdimme raviin, harjoitusraviin. Sittwn kokorata leikkaa. Askeleen pidenykset keventäen onnistui loistavasti, Nappi liisi eteenpäin. Kaikki ponit eivät olleet yhtä yhteistyöhaluisia.
Pysähdyksiä tehdessä Nappi pysähtyi ajatuksesta ja pieni nyrkin puristus riitti ja tamma perutti tarvittavat askeleet. Näin ei Tohvelia ratsatettu.
Laukkaympyröliillä Nappi innostui mutta ei se lähtenyt käsistä. Kun pohkeilla hipaisi ponin kylkiä pinkaisi Nappi laukkaan, Helenan katsoessa pois Nappi painoi kaasun pohjaan mutta ohjasta rivakammin vetämällä neiti pysähtyi. Vaikka seurauksena Helena ilmoitti että älä kisko Nappia suusta. Vastasin epäselvällä muminalla ja jatkoin laukkatehtäviä.
Lopuksi Helena ilmoitti että seuraavaksi kerrakasi on luvassa esteitä. Hymyilin, se olisi kivaa.
Tässä näitä minun lyhyitä raapustuksia..
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Feb 16, 2014 18:08:33 GMT 2
Paljonko on yhden tunnin hinta? Ku maksan niil virtuaali eurolla.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Feb 16, 2014 20:16:25 GMT 2
15vE
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Feb 16, 2014 20:38:16 GMT 2
Ok. Maksan heti ku jupiter on remontoitu.
|
|
|
Post by Mila on Feb 16, 2014 22:23:13 GMT 2
Ok
|
|