|
Post by Mila on Mar 21, 2013 23:14:08 GMT 2
Abby omistaa risteytysruuna- Retun ja täykkäritamman- Finan
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Mar 22, 2013 12:56:30 GMT 2
F R I E N D S 22nd of March
"No?" "No mitä?" "No mitäs tykkäät?"
Heidi heilauttaa tummanruskeat kutrinsa pois silmiltään ja katselee pirteästi ympärilleen. Tytön katse vaeltaa pitkin tallipihaa, mutta palaa pian takaisin talliin, jota kohti olemme kävelemässä. Tämä kihisee innosta päästä katsomaan Retua ja tämän uutta kotitallia. "Ihan kivalta vaikuttaa", Heidi vastaa yrittäen kuulostaa välinpitämättömältä, mutta kuka tahansa näkee, että brunette on räjähtää jännityksestä. Se yksi meidän kahden monista eroista. Heidi ei pysty peittelemään tunteitaan, mutta itse pystyn pitämään fiilikseni salassa. Heidi myöskin seuraa muotia ja saa jatkuvasti uusia ystäviä; itselläni on oma käsitys muodista ja viihdyn parhaiten tietyssä piirissä, vaikka olenkin sujut melkein kaikkien kanssa. Silti, minä ja Heidi ollaan niinsanotut bestikset.
"No mennään kattomaan sitä monsteriponia ennenku halkeet", sanon huvittuneesti ja pidennän askeliani. Me olimme käyneet katsomassa ja hoitamassa Retua yhdessä ponskin omistajan luona, kunnes tämä oli päättänyt luopua ponista 'kaikenmaailman kiireiden takia' (lue: poikien) ja pian poni olikin jotenkin päätynyt meikäläisen omistukseen. "Oikee ihmissyöjä, muistatsä sen Neean joka yritti harjata sitä?" Heidi kysyy ja avaa tallin oven minulle pienoisesti hymyillen. "Se blondi? Ihan oikein sille ku tuli esittää jotain asiantuntijaa."
Yritän keskustelun lomassa esitellä tallia ohimennen, vaikka meinaan itsekin usein mennä väärästä ovesta. Ensimmäisinä päivinäni olin eksynyt rehuvarastoon kun tarkoitus oli päästä vessaan.. Heidi katselee tuntsareita haikeana ja on pyörtyä ihastuksesta kun kävelemme lehmänkirjavan tinkerin karsinan ohi. "Oii, miten söpö!" tinkertammaa kommentoidaan.
Avaan yksityispuolen oven. En ehdi sanoa sanaakaan kun Heidi on jo kiljaissut 'RETU!! MUNIHANASSÖPÖMONSTERIMMMM!!' tai jotain sen suuntaista ja rynnännyt läsipään karsinaan. Retu luimistelee Heidin lähentely-yrityksille, muttei esittele hammaskalustoaan sen tarkemmin. "Ehkä se muistaa sut", hymähdän kun Heidi lässyttää Retulle. 'Suklaanvärinenhöpönassu' saa päähänsä riimun ja ojennan Heidille kumisuan. Tyttö alkaa onnesta soikeana harjata ponia. "Teil on samansävyset noi hiukset ja jouhet", huomautan ennenkuin otan itsekin käteeni pölyharjan ja tulen mukaan kuokkimaan bileisiin.
Abby&Retu F I R S T
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Mar 23, 2013 11:05:10 GMT 2
W h y A r e y o u S t a r i n g A t M e ? 23rd of March
"Shysst! Retu ei!" Ruuna on jälleen hiukan ikävämmällä tuulella ja rautias on onnistunut näppäisemään meikäläistä takapuolesta jo pari kertaa, kun olen raaputtanut koukulla kavioista likaa. Alan jo pikkuhiljaa harkita vakavasti kuonokopan ostamista ponskille - jos niitä on koirille, niin kai poneillekin jostain löytyy omansa. "Tarttetko apua?"
Karsinan oven taakse on ilmestynyt ruskeahiuksinen, aurinkoisesti hymyilevä tyttö. Tai ehkä sopivampi ilmaisu olisi nuori nainen, sillä tämä näyttää täyttäneen jo seitsemäntoista vuotta.
"Een, Retu vaan vähän temppuilee", mumisen Retun kaulalle. En ole ehtinyt tai kehdannut ottaa vielä hirveästi kontaktia muihin hoitajiin/yksityisten omistajiin ja nyt kun viimein pääsen sanomaan jollekin jotain muuta kuin 'Moi' tai 'Missä Mila on?' vaikutan täysin osaamattomalta aloittelijalta.
"Okei, jos tulee jotain kysyttävää nii mut löytää Tintin tai Sessan luota", nainen selittää ja esittäytyy vielä Kathreeniksi. Mumisen nimeni, mutten ole varma kuuleeko Kathreen sitä, sillä tämä huomaa juuri ovesta sisään astuneen vaaleaverikön ja ryntää tämän luokse. Luon ponilleni syyttävän katseen, joka vastaa siihen kummastuneella koiranpentu ilmeellä. Miks sä katot mua?
Abby&Retu S E C O N D
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Apr 29, 2013 20:05:25 GMT 2
B a d D a y29th of April
Koulupäivä ei mennyt juurikaan putkeen. Matikankoe meni päin mäntyä ja sitä tuli kerrottua eräälle erittäin rakkaalle opiskelijatoverille, mihin sekin meikkipelle voisi painua, jonka ansiosta oli tietysti lähetetty melko kiivas viesti vanhemmille. Tai siis vanhemmalle, iskäähän sitä oli viimeksi tullut nähtyä sellaiset kymmenen vuotta sitten. Eikä ikävä kylläkään ollut. Kotona odottaisi kuitenkin hirmumyrsky, vaikka isukki puuttuikin ja pitkä saarnaus siitä, että monet lapset kehitysmaissa eivät pääse kouluun ja eräskin vain haastaa riitaa jokaisen vastaantulijan kanssa. En voi sille mitään - itsepähän pissis tuli siihen isottelemaan. Päivän ainoa valopilkku vaikuttaa olevan karsinassaan seisova Retu, joka ei varmaankaan välitä siitä saanko kokeesta hylätyn tai en. Tai siitä, ovatko käämini palaneet ärsyttävän kakaran kanssa, ajattelen vihaisena. Tänään Retu ei ole käynyt kertaakaan tunneilla, joten päätän tehdä lenkin maastossa. Hieman iloisempana käyn noutamassa ponskin varusteet harjapakkeineen. Otan pakista kuluneelta vaikuttavan kumisuan ja alan harjailla ruunaa hieman laantuneena.
"Tere!" kuulen käytävältä ja käännän päätäni äänen suuntaan. Tummatukkainen tyttö nyökkää minulle reippaan oloisesti ja seisahtuu Retun karsinalle. "Sä oot varmaan uus täällä." "Njaa, miten sen nyt ottaa", sanon ja luon mukavalta vaikuttavalle tytölle hymyn. "Oon Petra ja omistan ton yhen tuolla", tyttö esittäytyy ja viittoo keskimmäiseen karsinaan, josta sattuu kurkistamaan samaan aikaan veikeän näköinen suomipolle. "Söpö", ihastelen ja koen yhtäkkiä Ahaa!-elämyksen. "Eikös me ollakin samassa koulussa?" "Ainiin, mä oonki nähny sut pari kertaa!" Petra läimäyttää itseään otsalle. "Miten mä en muistanu?" "Varhaisiän dementia?" ehdotan ja pyörittelen kumisukaa kädessäni. "Varmaan jotain sellasta", blondi tuhahtaa ja asettelee pipoaan paremmin. "Musta tuntuu et unohan koko ajan kaiken. Mä en ees muista sun nimee vaik oon tainnu kuulla senkin jo monta kertaa." "Aijoo, sori. Abby, siitä voi sitten vääntää jotain lempinimee", lausahdan. "Abby?", tämä toistaa saaden minulta nyökkäyksen. "Oon menos tutustuu lähimaastoon tän yhen äksyilijän kanssa. Viittikkö tulla kaveriks?" kysäisen epävarmana. "Joo", Petra sanoo vilkaisten äksyilijääni ja lähtien sitten noutamaan heppansa kamoja. Hiljaa hyräillen Aguileran biisiä jatkan chocolaten varustamista.
Abby&Retu T h i r d
Keskellä yötä kirjoitettu, joten kirjoitusvirheet mahdollisia
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on May 1, 2013 14:21:16 GMT 2
May Day1st of MayJoo oon mestari piirtää serpentiiniä ja ilmapalloja jne mutta idea on varmaan selvä : DD Niin eli siis hyvää vappua Vaahterapolkuun! Abby&Retu F O U R T H
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jun 12, 2013 21:29:48 GMT 2
D e a r D i a r y 12th of June
Kesäkuun alku on lähtenyt hyvin käyntiin ja pitkiä maastoretkiä auringonpaahtessa on tullut jo tehtyä muutama. Uittamisen saloihinkin ollaan tutustuttu! Loppu kesäkuu ja suuri osa heinäkuusta kuluukin pääosin omistajattaren lomailuun ja ponin kesälaidun pullailuun. Tänään ei ollut mikään paahtavan kuuma, ehkä jopa hiukan viileää, joten ponskin kanssa tehtiin koulukiemuroita - ilman satulaa. Pari mustelmaakin jäi - joko sitten tippumisesta tai Retun hampaista - mutta pahemmin ei käynyt. Eipä tässä muuta, rakastan sua Retu <33
Abby&Retu F I F T H
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Sept 2, 2013 17:06:00 GMT 2
Pieni päivitys 2nd of september Käännän tamman kaartoon ja taputan kimoa kaulalle. Fina ravistaa päätään, kun hypähdän alas sen selästä. Vaativa se on, mutta ei mahdoton käsitellä. Äskeinenkin ratsastus sujui kuin vettä vain. Pakko sanoa, että heppa ei ollut mikään turha ostos. "Ai Abby! Suaki näkee täällä!" Minun ei tarvitse kääntyä, sillä kuulen jo äänestä ketä on astellut maneesiin. "Moi Mila! Joo Amerikan reissu veny vähä", selitän häpeissäni samalla kun löysään Finan satulavyötä, huomaten kuinka sen korvat kääntyvät luimuun. "Kunpa mäkin pääsisin käymään siellä", kuulen naisen huokaavan. "Mutta rahat ei vaa riitä ja muutenki.." Mila raahaa muutaman puomin kentän keskelle samalla kun otan ohjat Finan kaulalta ja lähden taluttamaan heppaaa maneesista ulos kevyeeseen vesitihkuun. Huudahdan ovelta moikat saaden Milalta "Heippa!" - huudon. Tihku yltyy, kun kävelemme Finan kanssa tallia kohti. Katson puita, joiden lehdet ovat alkaneet saada aivan uuden, ruskeanoranssin sävyn. Kesä taitaa olla virallisesti ohi. S I X T H A&R&F // Kiva kuulla teistä! Merkkaan syyskuun vuokrankin näin tässä samalla maksetuksi ja poistan nimesi tuolta muistutuslistalta!
|
|