|
Post by jannica on Oct 15, 2016 11:52:28 GMT 2
Heräsin pirteänä lauantaipäivään, päätin käydä moikkaamassa Villaa ennen päivän puuhia, se saisi pitää tänään kevyttä liikuntaa huomisen vapaan lisäksi, koska se oli liikkunut tällä viikolla melko paljon jo. Päästyäni tallille aloitin ensi töikseni karsinansiivouksella ja vesiautomaatin pesulla. Sitten tyhjensin kottarit ja hain puruja tilalle. Hain iltaheinät valmiiksi karsinaan ja lakaisin käytävän. Sen jälkeen menin hakemaan Villan ulkoa taluttaen sen suoraan kentälle. Riisuin loimet aidalle roikkumaan ja taluteltuani hetkisen päästin tamman juoksemaan vapaana. Kahdenkymmenen minuutin kuluttua tamma vaikutti väsyneen, joten lähdimme maastoon kävelemään vielä. Sitten vein sen takaisin tallille, harjasin pikaisesti ja loimitin matkalla ulos. Ojensin ruokakuppiin tarhassa pari leipää, kun kaverit olivat kauempana. Sitten kävin heittämässä päiväheinät tarhaan Sarin aloittaessa niiden jakamista sopivasti. Hain vielä reppuni tallista ja lähdin sitten kotia kohti. Kiva kun oli tällainen lyhyt tallipäivä välillä, tuumin kävelessäni kotia kohti. Ilma olisi kyllä saanut olla aurinkoinen, sen sijaan oli todella pilvetöntä ja vain pari astetta lämmintä.
|
|
|
Post by jannica on Oct 16, 2016 15:11:43 GMT 2
Sunnuntai iltapäivä sujuisi mukavasti tallilla. Olin saanut Milalta luvan mennä Villalla tänään koulua, koska se olikin saanut pitää eilen vapaan juoksuttamistani lukuunottamatta. Vaihdoin tallille saavuttuani tallikengät jalkaan ja heitin repun kaappiin. Sitten vaihdoin ratsastushousuihin, tallilla ei näkynyt ristinsielua, joten saisimme varmasti treenata rauhassa. En erityisesti pitänyt kouluratsastuksen treenaamisesta, mutta vaihtelu virkisti ja olihan se yhtä kaikki esteidenkin perustaa. Lisäksi osaavalla Villalla oli kivakin mennä koulua. Suuntasin hakemaan hevosen tarhasta.
Sinne päästyäni huomasin tamman olevan kaulasta ja päästä yltäpäältä kurassa. - Mitä ihmettä sie oot tehnyt? päivittelin pujottaessani tammalle riimua, se vain tapitti minua ihmetellen kai äänensävyäni. Laitoin tamman käytävälle ja hain harjalattikon, satulan, suitset ja kypäräni varustehuoneesta. Sitten aloitin puunaamaan tammaa. Ensimmäiseksi harjailin pahimmat kurat pois turkista sualla ja sitten viimeistelin pölyharjalla. Jalat ja pään harjasin pehmeällä harjalla, se oli helpoin homma. Saatuani tamman edes jotenkuten puhtaaksi selvitin jouhet ja otin sitten kaviot. Satuloin hevoseni ja kiristin vyötä vähän. Sitten tuli suitsien vuoro, jotka menivätkin helposti tänään.
Laitoin kypärän päähän ja lähdimme kohti kenttää. Tänään oli mukavan lämmin päivä, yli viisi astetta, joten päätin hyödyntää vielä kenttäkautta, vaikkei aurinko nyt paistanutkaan. Arvelin tamman olevan energinen, mutta nähtäväksi jää, pohdin taluttaessani sen kaartoon. Kiristin vyön ja laskin jalustimet, sitten pidensin niitä parilla reiällä koulua varten jo valmiiksi, tartuin etukaareen ja nousin selkään. Pujotettuani jalustimet jalkaan kiristin vyötä pari reikää. - Pitäis kai ostaa sulle lyhempi vyö, puhisin kiskoessani jälleen vyötä viimeisiin reikiin, niin että se juuri ja juuri jäi tarpeeksi tiukalle.
Otin ohjat käteen ja ohjasin Villan kävelemään uralle. Viisi kierrosta käveltyämme vaihdoin suuntaa täyskaarrolla ja kävelimme toiseen suuntaan saman verran. Sitten otin ohjat lyhemmiksi ja aloimme harjoitella B-merkin koulurataa. Se alkoi tervehdyksellä, tietenkin, jonka jälkeen jatkettiin harjoitusravissa ja tehtiin M kirjaimen kohdalle kokorataleikkaa askeleen pidennyksellä. Jatkoimme toisen kokorataleikkaan heti perään samalla tavoin, mutta otin keskellä muutaman askeleen ajaksi käyntiin. Jatkoimme uralta käynnissä ja lyhyen sivun keskeltä Villa nosti hallitun, tasaisen laukan, jota jatkettiin pääty-ympyrällä kaksi kierrosta. Villa viskoi mielenosoituksellisesti päätään, mutta koska ei päässyt etenemään ympyrältä minnekään pukitti kokeeksi. Laukka kuitenkin jatkui ympyrällä, halusi tamma tai ei. R kirjaimen kohdalta siirsin vihdoin raville ja tein täyskaarron B:ssä. M kohdalta tuli siirtyminen käyntiin ja sitten toiseen suuntaan laukannosto, jota jatkettiin ne kaksi kierrosta ympyrällä, kunnes S kohdalla siirtyminen raviin. Sitten taas täyskaarto ja lopputervehdys. Harjoitus sujui laukkaa lukuunottamatta hyvin, Villa oli ehkä jopa enemmän laiska kuin reipas. Taputin sitä kaulalle ja otimme vielä pidemmällä ohjalla kevyttä ravia molempiin suuntiin, jonka jälkeen kävelimme kymmenisen minuuttia pitkällä ohjalla. Tulin kaartoon ja alas selästä, sitten nostin jalustimet ylös, löysäsin vyötä ja talutin tamman tallille.
Vein Villan hoitamista varten suoraan karsinaan ja riisuin varusteet. Sitten pyyhin hikiset kohdat sienellä ja loimitin hevosen. Vein varusteet ja kypärän omalle paikalleen ja sitten tarkistin kaviot ja jalat vielä. Vein harjapakin pois ja hain tammalle yhden siivun heinää ulos, koska tarhakaveri oli jo pistellyt poskeensa senkin loput ruoat. Vietyäni tamman ulos harjasin lattian ja hain iltaheinät valmiiksi karsinaan. Sitten putsailin ruoka- ja vesikupit ja menin lopuksi laittamaan iltarehut turpoamaan, jotka Mila oli jo valmiiksi mitannut ämpäreihin. Varustehuoneessa riitti vielä hetkeksi työnsarkaa, kun puhdistin satulan perusteellisesti irrottaen ja pesten jalustimet myös. Puhdistettuani satulan rasvasin remmit ja pujotin hihnat takaisin satulaan. Nostin satulan paikalleen ja otin suitset keskellä huonetta roikkuvaan koukkuun. Siinä puhdistin ne ja jynssäsin vielä kuolaimet kiiltäväksi tahnalla, jota löytyi pienen etsinnän jälkeen.
Laitoin satulaan puhtaan huovan ja vyön, jonka jälkeen rasvasin kuivuneet suitset vielä. Sen jälkeen laitoin huovan ja vyön pesukoneeseen ja kävin pesemässä vesiboksissa Villan harjat. Ne olivat kieltämättä sen näköiset, että ne olisi voinut pestä aiemminkin.. Otin varaharjat pakkiin kaapista ja harjasin suojat. Pyyhin vielä kaapin hyllyt ja siivosin kaappiin tavarat takaisin. Sen jälkeen ajattelin ilahduttaa Milaa haravoimalla pihan lehdistä ja nostamalla puomit varastoon kentältä, koska joku oli ne sinne jättänyt. Siivosin myös kentältä kakkakasoja pois, kamalan huoletonta porukkaa täällä kävikin, pohdin viedessäni talikollista lantalaa kohti. Pihan siistittyäni kävin vaihtamassa vielä Villalle kuivan fleeceloimen ulkona ja sammutin sitten valot, koska muita ei näkynyt tallissa. Lukitsin oven huomattuani, ettei Milan auto ollut paikalla ja kävinpä vielä lakaisemassa heinäsuulinkin huomattuani, että sinne odotettiin uutta paalia tuotavaksi. --------------- Yli 600 sanaa
|
|
|
Post by jannica on Oct 17, 2016 10:04:27 GMT 2
Heräsin jälleen aikaisin mennäkseni tallille ennen päivän muita puuhia. Kellon soitua puoli seitsemältä ponkaisin sängystä ylös tekemään aamupalaa ja tallieväitä. Menin tallille bussilla ja kävelin tallitien loppuun pysäkiltä. Avasin tallinoven, jossa oli valot päällä. Kello näytti puolta kahdeksaa, mutta nähtävästi osa hevosista söi vielä, joten menin laittamaan eväät jääkaappiin ja odottelin hetkisen lueskellen lehtiä, että Villa oli syönyt ruokansa. Vein Sarin kanssa heppoja ulos ja autoin siivoamalla pari karsinaa oman lisäksi. Sitten vein iltaheinät karsinaan valmiiksi ja menin laittamaan kentälle muutamia pystyjä sarjaksi. Ensimmäisen laitoin 50-senttiseksi ja toisen 60cm, koska ajattelin treenata tänään irtohypytystä, mitä vähemmän olimme tamman kanssa tehneet.
Tultuamme neidin kanssa kentälle päästin sen irti. Villa käveli ensin muutamia kierroksia omaan tahtiin ja siirtyi sitten rauhallisesti ravailemaan. Lopulta pyysin laukkaa, jossa tamma vaikutti myös rauhalliselta. Se oli ilmeisesti liikkunut aika paljon, koska ei vaikuttanut yhtään energiseltä. Pyysin tammaa estesarjalle, jonka se ylitti kevyesti kolmeen kertaan ja nostin sitten viimeisen esteen kymmenellä sentillä. Ensimmäinen kerta sujui hyvin, mutta toiseen suuntaan sarja tuntui jotenkin vaikeammalta. Kehuin kuitenkin Villaa ja annoin sen kävellä hetken, kun muutin esteet in-and-out-esteiksi.
Niitä emme olleet juuri tamman kanssa hypänneet, joten jännityksellä odotin mitä tuleman piti.. Laskin molemmat esteet 50 senttimetriin ja Villan käveltyä yhteensä noin kymmenisen minuuttia pyysin sen laukkaan. Se suuntasi esteitä kohti innoissaan, ensimmäinen ylitys sujui heti hienosti. Menimme vielä esteet pari kertaa ja annoin sen sitten kävellä loppukäynnit. Sen jälkeen palasimme tallille ja pesin sienellä hikiset kohdat, jonka jälkeen loimitin tamman ja vein sen ulos syömään päiväheiniä, jotka Sari oli juuri vienyt tarhoihin. Lähdin seuraavalla bussilla kohti kotia ja päivän rientoja.
|
|
|
Post by jannica on Oct 19, 2016 11:39:58 GMT 2
Olin tallilla viiden aikaan, miltei kaikki hevoset olivat ulkona, muutamaa jo liikutettua lukuunottamatta. Menin tervehtimään Villaa, joka viimeisteli vielä iltapäiväheiniään. Olin ajatellut juoksuttaa sen tänään kevyesti, koska se olisi menossa kouluvalmennukseen illalla. Harjasin tamman vietyäni sen karsinaan ja otin kaviot. Sitten harjasin jouhista pahimmat roskat ja suitsin tamman. Kiinnitin liinan kuolainrenkaaseen ja lähdimme kentälle. Asetin hevosen ensin oikeaan kierrokseen, koska se oli vaikeampi. Käveltyään kymmenen minuuttia pyysin ravia pari kierrosta ja saman verran laukkaa. Sitten vaihdoin suuntaa ja tein saman toiseen suuntaan myös. Villa ei vaikuttanut kovinkaan energiseltä, joten juoksutettuani parikymmentä minuuttia, totesin että voisimme yhtä hyvin lähteä tallille takaisin. Vein tamman karsinaan riisuen suitset. Se piehtaroi heti, joten mietin ettei sitä ole järkevää ruveta uudelleen harjailemaan, olkoon.. Vein suitset ja liinan pois ja kävin pesemässä ulkosaavin, koska se oli melkein tyhjä. Täytettyäni sen haravoin vähän pihalla ja nostin tyhjän tarhan portit maasta, joku oli ne sinnekin kiireessä viskannut ajattelematta, että sähköt olivat yhä päällä, eivätkä ne kiertäneet kunnolla, jos portti oli auki. Aamuheinät oli jo laitettu kärryyn valmiiksi ja tarhatkin siivottu, joten en oikein keksinyt enää muuta tekemistä. Yritin keksiä huomiselle jotakin tekemistä Villan kanssa samalla kun kirjoitin hoitovihkoon. Voisi vaihteeksi vaikka hypätä, innostuin. Kirjoitin maneesin varauslistaan "Jannica - Villa (este)" kohtaan klo 10. Huomenna voisikin harjoitella vähän lisää in-and-out esteitä ja hypätä ihan rataakin, mikäli innostus riittäisi esteiden kanteluun. Hienolla säällä voisi toki lähteä maastoesteradallekin, jossa emme olleet ennättänneet käydä kertaakaan tänä kesänä. Heilautin lähtiessäni kättä tallitiellä vastaan ajavalle Milalle, joka tervehti kohteliaasti. Menin pysäkille odottamaan puoli seitsemän bussia, jolla pääsisin mukavasti miltei kotiovelle.
|
|
|
Post by jannica on Oct 22, 2016 10:01:03 GMT 2
Menin tallille viiden maissa, Villa söi vielä loppuja iltapäiväheiniään, joten hain kaikessa rauhassa harjat, liinan ja suitset. Ajattelin kiireisen aikataulun vuoksi vain juoksuttaa tamman tänään, huomenna olisikin vapaapäivä ja olin luvannut tehdä Milan puolesta sunnuntaitallin koska hän lähti laivalle. Odotin innolla aamutallin tekoa, koska siellä oli niin ihanan rauhallista ja tunnelmallista. Harjattuani Villan otin kaviot ja siistin jouhet pehmeällä harjalla. Sitten suitsin tamman ja kiinnitin liinan kuolaimeen otettuani ohjat niistä irti. Päästyämme kentälle otimme ensin oikean kierroksen ja käveltyään kymmenen minuuttia pyysin tamman raville. Otimme pari kierrosta ravia, joiden jälkeen muutamia kierroksia laukkaa ja sitten samat vasempaan kierrokseen. Palasimme tallille, riisuin suitset ja tarjosin neidille näkkileivän kalterien välistä samalla kun suljin oven. Menin pesemään kuolaimet ja vein tavarat oikeille paikoilleen. Laitoin iltaheinät valmiiksi, koska eräs yksityisten omistajista oli luvannut antaa illalla ruoat hevosille. Hän ei kuitenkaan ollut ennen ruokkinut, joten laitoin valmiiksi punnitut heinäpussit kunkin oveen valmiiksi. Olin kotona puoli seitsemän maissa, joten jäi vielä kivasti aikaa päivittää minun ja Villan blogia.
|
|
|
Post by jannica on Oct 23, 2016 17:51:39 GMT 2
Sunnuntainen aamutalli Herätyskello soi puoli kuudelta aamutallin merkiksi. Ärsyyntyneenä nousin ylös ja vedin tallivaatteet päälle. Se toi onneksi välittömästi paremman fiiliksen päivään ja kampesin itseni alakertaan noukkien jääkaapista illalla tehdyt eväät mukaan. Pakkasin ne reppuun vaihtovaatteiden kera ja suuntasin ulos kirpeähköön lokakuiseen aamuun. Tasan seitsemältä seisoin tallinovella avaten sen avaimilla ja astuen pimeään talliin. Sivuhuoneessa loistava himmeä valo loi kapean valonkajon käytävälle, että näin liikkua hoitajienhuoneeseen. Sytytin valot ovenpielestä ja nostin reppuni pöydälle. Otin sieltä eväät jääkaappiin ja menin sitten laittamaan talliin valot. Hätäisemmät olivat jo aloittaneet kuopimisen ja muutama potki ovia. - No no! komensin lähellä seisovaa ruunaa, joka paukutti rytmisesti ovea etusellaan. Jätin sen omaan arvoonsa ja työnsin järjestyksessä heinäkärryt jokaisen kohdalle heittäen muutaman kourallisen heinää kullekin. Loput ne saisivat syödä ulkona, koska oli hyvä ilma. Saatuani kierroksen loppuun menin hakemaan kuivaushuoneesta loimia. Ei siellä kovin monen ollut, koska keli oli pysynyt pitkään hyvänä, mutta muutama oli nostettu sinne kuivumaan, olivat kaiketi löytäneet vielä kostean piehtaroimiskohdan jostakin. Nostettuani nuo pari loimea hevosten oviin kävin hakemassa aamuruoat varastosta, joka sekin oli turvallisuussyistä lukossa. Ruokittuani kaikki menin hakemaan pari heinäpaalia, jotka jaoin tarhoihin tottuneesti. Ulkona hevoset söivät kuivaheinää, koska sen pystyi talvellakin jättämään jo illalla tarhoihin ja se säilyi hyvänä yön yli ellei satanut. Nyt oli kuitenkin sää näyttänyt sen verran epävakaiselta, kuten tänäkin aamuna ettei niitä ollut uskaltanut yöksi jättää. Saatuani heinäkierroksen loppuun ja tarkistettuani, että kaikilla oli vettä tarhoissa aloin tarhaamaan hevosia tutussa järjestyksessä, myös Villa sai mennä ulos, koska siivoaisin tallia. Saatuani viimeisen nelijalkaisen ovesta pihalle laitoin sähköt päälle ja siivosin karsinat. Vielä loppusilaukseksi lattian lakaisua ja päiväheinät valmiiksi kärryihin. Sitten oli aika pitää oma lounastauko, jonka jälkeen puhdistin pesukarsinan ja toin lisää alusia karsinoihin. Punnitsin iltaheiniksi säilöheiniä hevosille karsinaan, Villan karsinan heinät jätin tosin vielä roikkumaan pussissa ulkopuolelle, koska hoitaisin sen karsinassa, ettei käytävää tarvitsisi toistamiseen lakaista. Saatuani kaiken valmiiksi kello näytti yhtätoista ja päätin, että ehtisin liikuttamaan tamman hyvin tässä välissä, koska olin ollut nopea siivoamaan. Vuosien työkokemuksella se meni jo rutiinisti tämän kokoisessa tallissa, eivätkä päiväheinien antoajat olleet niin kiveen hakattuja. Hain tamman varusteet karsinalle valmiiksi ja aloitin Villan puunauksen haettuani sen tarhasta. Sitten putsasin kaviot, satuloin ja suitsin hevosen. Se sujui nopeasti ja olimme tuossa tuokiossa valmiit menemään maneesiin. Aurinko paistoi pari kertaa paksun pilviharson välistä, mutta sen verran oli koleaa etten viitsinyt hypätä kentällä, lisäksi maneesi oli juuri eilen lanattu, joten päätin käyttää sitä hyödyksi. Noustuani selkään kiristin vyön ja kävelimme hetkisen. Aloin verrytellä ravissa tehden ympyröitä ja menemällä ravipuomeja. Sitten nostin laukat molempiin suuntiin ja aloimme treenaamaan pientä rataa, jonka olin tehnyt iltatallissa valmiiksi. Ensimmäisenä hyppäsimme verkkaesteeksi kahta ristikkoa innarivälillä. Ne eivät oikein tahtoneet alkuun sujua Villan tunkiessa esteelle liian lujaa. Lopulta se ymmärsi idean ja tehtävä alkoi sujua. Toisella puolen pitkää sivua oli yksi este, koska tiesin kokemuksesta että suoran keskellä olevalle esteelle oli monesti vaikeampi hahmottaa askelia, kuin kaarteeseen. Tälläkin kertaa huomasin hieman samaa, joten tehtävä oli hyvä. Villa ei oikein malttanut keskittyä ja jouduin tulemaan tuon esteen useampaankin kertaan etenkin oikeaan kierrokseen. Lopuksi tehtävään kuului vielä pieni okseri, jonka tamma ylitti hyvin molemmista suunnista. Toistimme koko radan molempiin suuntiin pari kertaa ja se sujui hienosti suunnanvaihdonkin jälkeen. Tein loppuverkat ja kävelimme vielä pitkin ohjin uralla. Sitten vein Villan pesulle, se oli klipattunakin hionnut melkoisesti ja nautti suihkusta. Loimitin tamman hyvin ja vein karsinaan syömään päiväheiniä. Ulkona oli tänään onneksi suhteellisen lämmin päivä, joten se saisi hetkisen kuivateltuaan siirtyä ulos ruokailemaan toisten pariin, kunhan ulkoloimen voisi pukea. Palautin varusteet paikalleen ja pesasin suojat vieden ne kuivumaan. Sujautin tamman kippoon pari porkkanaa samalla kun heitin sille heinät. Jaettuani toisillekin päiväheinät oli aika laittaa iltaruoat turpoamaan ja pestä vielä ruoka- ja vesikupit karsinoista. Muutama oli sotkenut kunnolla lisäruoilla kaltereita ja ruokakupin viereisiä seiniä, joten hommaan sai kulumaan kyllä tarpeettoman kauan. Saatuani lopulta kaiken tyydyttävän näköiseksi kävin vielä pikaisesti pyyhkimässä Villan varusteet sienellä ja saippualla ja heitin Villan ulos. Sen jälkeen lakaisin käytävää vähäsen ja heitin iltaheinät tamman karsinaan. Milan piti tulla iltaruokinnaksi reissultaan, joten laitoin vielä lähtiessä valot pois tallista ja suljin ovet. Haravoin vielä hetkisen pihaa, koska en uskaltanut lähteä ennen kahta kotiin jolloin aamutalli päättyi, vaikka olinkin ollut valmis jo hyvän aikaa. ------------ Yli 600 sanaa + neljäs sunnuntaisiivous
|
|
|
Post by jannica on Oct 25, 2016 12:48:56 GMT 2
Käväisin pikaisesti syömässä aamupalaa ja hörpin loput aamukahvista lukien samalla kiireessä sähköpostit. Adinan omistamisen lisäksi hoitaminen Vaahterapolussa oli parasta terapiaa yksityisyrittäjän arkeen, mutta päivät tuppasivat kyllä venymään ihan liian pitkiksi. Eilenkin oli nukkumaan päästy vasta kolmen aikaan yöllä, koska toinen kaksosista oli ottanut tehtäväkseen terrorisoida isiä ja äitiä kolmeen asti yöllä jatkuneella huudolla milloin mistäkin aiheesta. Lopulta poika nukahti ja saimme Christianin kanssa unenpäästä kiinni. Aamulla olo ei ollut hääppöinen neljän tunnin yöunien jälkeen, mutta onneksi kahvi piristi joka aamu turvallisesti. Mietin päivän ohjelmaa, jossain välissä pitäisi suihkuunkin ehtiä mutta missä välissä muka? Muistelin koska olin edes käynyt viimeksi, kyllä siitä täytyi jo useampi päivä olla, koska en edes muistanut viime kertaa. Huokaisten laskin tyhjän kahvimukin tiskialtaaseen ja menin vaihtamaan tallivaatteet ylle. Ruokittuani ja vietyäni meidän ponit ulos työntekijöiden kanssa oli aika suunnistaa kohti Vaahterapolkua.
Auttelin Markusta aamutallissa, koska ei oikein tehnyt mieli mennä puoliunessa vielä ratsastamaankaan, kotona hommat kyllä hoituisivat ilman minuakin miehen vietyä lapset päivähoitoon mummille, joka oli onnekseni perhepäivähoitaja. Tervehdin Markusta ja rupesimme jakamaan heiniä ulos tarhoihin. Hevoset söivät vielä sisällä, kellon viisarit näyttivät tallin seinässä kahdeksaa. Haimme hevoset ulos, Villa tosin sai jäädä vielä sisään, koska se lähtisi lenkille ja heitin karsinan vierestä olevasta kottikärrystä sille siivun heinää, koska aamuiset oli syöty jo. Markus huikkasi minut tallinovelta apuun aitaa korjaamaan. Vesselit olivat taas tehneet pahojaan ja pikkuponien puolelta sai toistuvasti korjailla aitoja, milloinkohan niille keksittäisiin putki- tai lautatarhat? Ulkona oli harmaa ilma, muttei satanut vettä, joten muut paitsi klipatut sai helposti ulos ilman loimea. Siivosin Villan karsinan siirrettyäni tamman hetkeksi käytävälle ja avustin sen jälkeen Markusta muiden karsinoiden kanssa. Tykkäsin tehdä tallihommia, vaikka kotona työ tuntui toisinaan arkisen puuduttavalta, etenkin jos ei saanut tallitytöistä seuraa työntekoon.
Kävin hakemassa uusia alusia ja lakasin sitten käytävän, koska vauhdikas Markuskin näkyi olevan valmis puuhassaan. Putsailin vielä vesiautomaatit sillä välin, kun mies jynssäsi ruokakuppeja. Se oli oikeastaa ainoa työ talliarjessa, mistä en niin kovin välittänyt, mutta se oli huomattavasti helpompaa, kun sen teki joka päivä ainakin pyyhkimällä pahimmat pois, etteivät ne pinttyneet. Laitoin ulos vesiä sillä välin, kun Markus siivoili tarhoja. Syksysääksi oli ollut pitkään kuivaa, mikä helpotti tarhansiivousta paljon. Saatuani hommat tehtyä jäi Markus vielä siivoilemaan ulos ja menin ottamaan Villan käytävälle harjattavaksi. Ajattelin mennä tamman kanssa tänään sänkkärille, koska emme olleet käyneet siellä vielä tänä syksynä ja ilma oli mukavan lämmin siihen nähden, että elettiin jo lokakuun loppupuolta, Halloweenkin kolkutteli ovella ja tallinväki odotti pippaloita innolla, mitä olin sivukorvalla kuunnellut nuorison jutustelua tallilla. Onneksi täällä oli muitakin aikuisia hevosenhoitajia, joten ikäistään seuraa sai paitsi Milasta myös muista.
Uppouduin täysin työntouhuun ja puunasin klipattua Villaa ehkä tarpeettomankin kauan. Sitten laitoin suojat, puhdistin kaviot ja varustin neidin. Talutin neidin pihalle kiskoen samalla turvaliiviä tiukemmalle. - Lähdettekö te hurjastelemaan? Markus kysyi pannen silmälle turvaliivini. - Joo, ajattelin käydä kääntymässä tuossa lähipellolla, kun ei olla vielä syksyllä ennätetty, sanoin hänelle hymyillen kiristäen samalla vyötä. - Muistakaa olla varovaisia, vaikka kiltti tammahan se kai on? mies sanoi ja lähti hommiinsa. Arvostin suuresti Markuksen ja muidenkin työntekijöiden huolenpitoa vuokraajista ja ratsastajista, eikä pieni varovaisuus kilteimmänkään hevosen kanssa ollut pahitteeksi, koska hevonen on aina hevonen ja osasi Villakin tiukan paikan tullen yllättää, vaikka normaalisti oli laiska kuin lahna pellolla.
Kävelimme tallinvierustaa pitkin kohti hiekkatietä ja sieltä peltoa. Villa eteni käymäjalkaa hitaasti ja harkitusti, jäin miettimään, että olisi kyllä pitänyt ottaa paksummat hanskat, mutta ehkä näillä vielä pärjäisi. Hiki siellä kuitenkin tulisi.. Villa olisi halunnut jatkaa kauemmas päästessämme pellolle vievälle niittytielle, mutta sain sen huijattua pellolle menemällä sillan yli, koska se luuli että jatkaisimme sillalta oikealle metsään vievälle polulle. Tamma näytti kuitenkin tyytyvän kohtaloonsa päästyään sänkipellolle ja ohjasin sen reunaan. Kiersimme koko pellon käynnissä, siihen meni jo mukavasti aikaa, joten seuraavan kerran alkuun päästyämme aloin ravailla seuraavan kierroksen. Seuraavalla kierroksella vaihdoimme suuntaa ja menin vielä muutaman ravikierroksen toiseen suuntaan koko peltoa. Sitten käänsin sen kotitielle saapuessamme aloituskohtaan. Villa lähti innokkaasti kävelemään kohti kotia, vaikka näki kaverin tulevan pellolle Markuksen kanssa. Onneksi se kuitenkin päätti, että lenkki oli tältä päivältä ohi ja suostui palaamaan kanssani kotiin ongelmitta. Toisinaan tamman kanssa piti hieman keskustella reittivalinnoista, vaikka se muuten kiltti olikin.
Päästyämme tallinpihaan ohjasin tamman hoitopuomille ja laskeuduin selästä. Harjasin tamman ulkona ja jätin varusteet puomille siksi ajaksi kun vein sen tarhaan takaisin. Otin suitset päästä ja ajattelin että lähtiessä piti muistaa vain viedä riimu tarhalle, ettei Mila illalla ihmettelisi missä sen riimu oikein oli. Heitin lähtiessäni päiväheinät tarhoihin, koska kello lähestyi kahtatoista, enkä ajatellut Markuksen palaavan ihan hetkeen, koska he olivat tulleet meitä vastaan. Villalle kevyt peltoilu oli varmasti tehnyt hyvää, en viitsinyt liikuttaa sitä enempää, koska se menisi illalla vielä koulutunnille. Periaatteessa hevosiahan ei saanut liikutella tuntipäivinä, mutta toisinaan saimme Milalta luvan liikutella vähemmän tunnilla käyviä hevosia, kuten Villaa joka osallistui lokakuussa vain tiistaisin ja perjantaisin tunneille. Siivosin varusteet puomilta vietyäni tamman ulos ja lukitsin satulahuoneen siltä varalta, että Markus viipyisi maastossa kauemminkin. Todennäköisesti näin ei kuitenkaan ollut, koska mies oli jättänyt oven auki, tai sitten ajatteli ettemme olleet kauaa lenkillä Villan mennessä vielä tunnille tänään. Yhtä kaikki, huolehdin valot pois ja suljin tallinoven lähtiessäni, ettei lämpö karkaisi koska hevoset olivat kaikki ulkona. ----------------- yli 600 sanaa
|
|