|
Post by Jesse on Jun 2, 2018 17:04:28 GMT 2
Alessa Lehtola omistaa Donnan ja Callan
|
|
Alessa L.
Uusi kasvo
Posts: 7
Oma hevonen: Calla
|
Post by Alessa L. on Jun 2, 2018 18:36:14 GMT 2
KAVIOLIITOSSA 2.6.2018 Kun mä lähes vuosi sitten päätin myydä Lassen, tuntui se vähintäänkin oikealta ratkaisulta. Olin tuolloin muuttanut vastikään kimon hunter-ruunan kanssa Auburn Estateen ja tavoitteet olivat todella korkealla. Halusin alkaa kilpailemaan, eikä ikääntyvä Lasse ollut enää siihen käyttötarkoitukseen sopiva, joten minun oli tehtävä vaikea päätös. Lassen myynnin jälkeen olo oli haikea, mutta onnellinen. Seuraavaksi olikin aika kääntyä Amanda Sokan puoleen, joka toi Saksasta tullessaan mukanaan pari hevosta: trakehnertamman ja hannoverinhevosorin. Molemmat hevoset vaikuttivat kivoilta, mutta koeratsastuksen päätteeksi päädyin Santtuun. Se oli vaativa, mutta ajattelin meidän yhteiselon lähtevän sujumaan tutustumisen ja valmennuksien myötä parempaan suuntaan. Tuolloin en osannut edes kuvitella, että mitä tuleman pitää. Santun osto oli ehkä elämäni pahimpia virheitä ja sen ymmärsin lopulta pitkän ja raskaan talven jälkeen keväällä, kun en enää halunnut mennä tallille, enkä halunnut ratsastaa ja kaikki hevoseen liittyvä sai minut voimaan pahoin. Vähin äänin myin Santun, pakkasin kamat ja lähdin Auburnista katsomatta taakseni.
"Kyllä sä löydät vielä itsellesi sopivan hevosen, et vaan luovu toivosta", oli hyvä ystäväni Birge tokaissut kannustavasti, kun olimme lastanneet Hania hevosautoon. Kaksikko oli muuttamassa Hukkasuohon ja olin lähtenyt vastahakoisesti muuttoapuun. Pessimistinen asenteeni muuttui kuitenkin huomaamattomasti ilonsekaisen täyteiseksi odotukseksi, sillä pääsisin samalla näkemään Lassea. Se hetki kun pääsin pitkästä aikaa suukottamaan ruunan samettisen pehmeää turpaa ja kertomaan, etten ollut unohtanut sitä - oli tunteikas, eikä kyyneleiltä vältytty. Lassen lempeä ja huoleton olemus sai jossain tuolla syvällä sisimmässäni syttymään pienen toivonkipinän ja Birgen kanssa lähtiessämme Hukkasuosta, olin tokaissut naiselle, että eiköhän ole aika etsiä mulle uus hevonen. Olisittepa nähneet Birgen ilmeen!
Nyt mä katsoin hurjaa vauhtia kimoutuvan ratsuhevosen lempeisiin nappisilmiin. Niin onnellisesti kuin tässä oli käynyt - olin löytänyt, koeratsastanut ja sitä myöten ostanut itselleni uuden hevosen: 4- vuotiaan suomalaisen puoliveritamman, Donnan. Mä olen edelleen aika skeptinen tuon hevosen suhteen, mutta luonteeltaan se on sentään täyskymppi. Saa nähdä kuitenkin mitä tuleman pitää, onhan se vielä kovin nuori ja raaka.
|
|
Alessa L.
Uusi kasvo
Posts: 7
Oma hevonen: Calla
|
Post by Alessa L. on Jul 10, 2018 17:56:57 GMT 2
ENSIMMÄISET HYPYT 10.7.2018Donna oli kotiutunut viimeisen kuukauden aikana todella hyvin Vaahterapolkuun. Olimme tähän asti liikkuneet rennosti ja lähinnä vain maastoiltu, sillä olin halunnut tutustua uuteen hevoseeni rauhassa ja antaa Donnan kotiutua uuteen paikkaan, ennen kuin aloittaisimme treenaamisen. Pieni loma oli tehnyt varmasti hyvää nuorelle ratsuhevoselle.
Donna oli tänään todella pirteällä tuulella. Annoin sen kävellä kentällä vapaalla ohjalla, kääntäen ja muutellen sen tempoa istunnalla ja ääniavuilla. Kimo tamma oli pelkkänä korvana ja kuunteli jokaista painoapua, vastaten niihin juuri haluamallani tavalla. Kiitokseksi siitä se sai hirmuisen paljon kehuja.
Alkukäyntien jälkeen siirryin verryttelemään Donnaa kevyessä ravissa, vaihdellen suuntaa muutaman kierroksen välein. Donna sai kulkea pitkässä muodossa ja tarjosin kädellä lisää pituutta aina kun tamma sitä kaulaansa venyttämällä pyysi. Samalla rohkaisin ja kehuin Donnaa hyvästä eteen-alas venytyksestä, sillä se selvästi rentoutti nuorukaista, mutta pitkällä tähtäimellä myös rakentaa ylälinjan lihaksia, jolloin hevosesta tulee vahvempi ja notkeampi, mikä on estehevoselle aina vain parempi. Tietysti selkälihaksiakaan ei tule unohtaa, sillä nekin saavat siinä samalla hyvän venytyksen.
Ravityöskentelyssä hyödynsin isoja ympyröitä ja otin lopuksi mukaan myös siirtymisiä käynnin ja ravin välillä. Sitten kierros pitkin ohjin, jonka jälkeen verryttelin Donnaa vielä hetken laukassa - suuntaa vaihdellen ja siirtymisiä ottaen. Houkuttelin tammaa kulkemaan myös pikku hiljaa pyöreämmässä muodossa.
Alkuverryttelyiden jälkeen siirryttiin varsinaiseen tehtävään; kavaletteihin.
Donnan kanssa ongelmana on ollut alusta lähtien esteille ryntääminen, jota tapahtui jo koeratsastaessani kimoa ratsuhevosta pariinkin otteeseen. Mulle väitettiin Donnan käyvän yksinkertaisesti niin kuumana, ettei se malttanut kuunnella ratsastajaa. Syy on kuitenkin toisenlainen: Donna on lievästi etupainoinen ja laukan rytmi heikko, joten se ei kanna itseään riittävästi takaosansa päällä, eikä saa tällöin takaosastaan tarpeeksi apua ponnistukseen, joten se kompensoi sitä kiihdyttämällä vauhtiaan. Ongelmaa päätin lähteä korjaamaan ihan perusasioista alkaen. Siispä askeleen rytmin parantamiseksi aloitimme työskentelyt kavaleteilla.
Donna mukelsi kuolainta korvat tötteröllä. Se oli todella innoissaan päästessään ylittämään kavaletteja vaikka niistä olisikin vielä pitkä matka normaaliin estekorkeuteen. Tärkeintä oli pitää homma kivana tekemisenä, kun kyseli oli nuoresta hevosesta. En halunnut turruttaa tai vaatia Donnalta liian vaikeita asioita, joissa se voisi epäonnistua. Siksi pidin tehtävät sille helppoina ja mielekkäinä, josta lähtisimme pikku hiljaa hakemaan hommaan vakavuutta.
Kavaletit hipoivat korkeudeltaan 50cm. Väleinä pidin 6 metriä, jotta Donnalla olisi aikaa rentoutua niiden välissä ja mikä tärkeintä; kuunnella mua. Tämä osoittautui toimivaksi ratkaisuksi vaikka ensimmäisillä kerroilla tamma ryntäsi vanhasta tottumuksesta ja muuttui vahvaksi edestä. Pidin kuitenkin pään kylmänä ja jatkoin suorassa linjassa kohti kavaletteja, tukien Donnaa molemmilla ohjilla ja pohkeilla. Kun olin tullut kavaleteille molemmista suunnista - alkoi Donna rentoutumaan ja malttoi kuunnella, joten lyhensin kavalettien väliä. Se oli melkoista säätöä ilman apuakäsiä, mutta onneksi tamma käyttäytyi fiksusti.
Lyhyemmillä väleillä hain samaa kuin pitkillä. Eli yksinkertaisesti tarkoitus oli saada paino siirtymään enemmän takajaloille ja saada vauhti hidastumaan. Kun homma onnistui moitteettomasti myös lyhyillä väleillä - lopetettiin kavalettiharjoitukset tältä päivältä. Donnaa kehuin vuolaasti kaulalle taputtaen, sillä se oli tehnyt äärettömän hyvää työtä.
Loppukäyntien jälkeen siirryttiin takaisin tallin puolelle, jossa talutin Donnan suoraan vesiboxiin. Siellä harjasin sen ja vilkaisin jalat rutiininomaisesti samalla, kun putsasin kaviot. Tamma oli niin hikinen, että jouduin vielä pesemään sen, ennen kuin vein nuorukaisen takaisin tarhaamaan. Tämän jälkeen alkoi varusteiden putsausoperaatio ja päätin samalla myös ilmottautua meidän ensimmäisiin yhteisiin estekilpailuihin.
// Donna on kyllä niin hieno. <3 Jesseltä varmaa saattais saada vähän apua ja vinkkejä treenaamiseen, mikäli sellaista kaipaa. Varmasti pyydettäessä saattaa pitää parit valmennukset. -Mila-
|
|
Alessa L.
Uusi kasvo
Posts: 7
Oma hevonen: Calla
|
Post by Alessa L. on Aug 1, 2018 16:04:50 GMT 2
MELKEIN ESTERATSUKKO 1.8.2018
|
|