|
Post by Mila on May 1, 2017 9:48:51 GMT 2
Estetunti 15.5. klo 14:00 maneesissa/kentällä
Hevosvaihtoehdot: Tuisku, Nubbi, Tessa, Riemu (+ 1 yksityinen ratsukko) Mainitse osallistumisesi yhteydessä 2 hevostoivetta
Osallistujat Julie - Nella Pyry - Riemu Aaron - Tuisku Catherine - Tessa Julia - Nubbi
Vastaa vapaasti, miten tunti meni ja missä asiassa löysit parantamisen varaa.
|
|
|
Post by Aaron on Jun 19, 2017 21:32:43 GMT 2
Tuisku oli minulle jo tuttu hevonen. Tai niin tuttu kuin yhden ratsastuskerran ja kävelylenkin jälkeen se voi olla tuttu. Osasin kuitenkin lukea hevosia melko hyvin. Kun ratsasti monia tuntemattomia hevosia vain muutamia kertoja, siinä oppi saamaan tuntuman vieraista hevosista hyvinkin nopeasti.
Tulin viimeisenä kentälle. Muut tunnilla mukana olevat ratsastajat olivat jo ratsujensa selässä säätämässä jalustinhihnoja ja kiristämässä satulavöitä. Minä koitin vetää perässäni tänään laiskalla tuulella olevaa Tuiskua, joka olisi mieluummin jäänyt karsinaan syömään.
”Tulehan jo”, sanoin ruunalle ja maiskutin hieman, jotta se vähän kiristäisi tahtia. Tuiskua ei huvittanut töihin lähtö sitten yhtään. Muiden tavoin laskin jalustinhihnat ja punnersin jakkaran päältä ruunan selkään. Vaikka Tuisku olikin ainakin omaan silmääni tavallista solakampi suomenhevonen, tuntui se selästä silti aika pyöreältä. Ainakin jos vertasi puoliverisiin, joilla ennen ratsastelin. Jalustimet tykkäsin pitää melko lyhyinä ja vyön yritin kiristää huolellisesti, ettei satula vain kippaisi Tuiskun mahan alle.
Alkuverryttelyn jälkeen aloittelimme etsimään tuntumaa ratsuihimme hyppäämällä muutamaa pystyä, jotka olivat kaarevassa linjassa. Saimme ottaa hyppyjä omaan tahtiin aina silloin kun itse tuntui sopivalta. Tuisku oli herännyt verryttelyn aikana eikä laiskuudesta näkynyt enää jälkeäkään. Hyppäsin esteet yksitellen, jonka jälkeen peräkkäin. Hyvällä tiellä ja Tuiskun tavallisella reippaalla vaihteella sarjan väliin jäi yhdeksän laukka-askelta.
Tunnin ensimmäisenä tehtävänä oli saada mahdollisimman vähän askelia esteiden väliin ratsastamalla tiet ja laukan pituuden huolellisesti. Ensimmäiset hypyt eivät sujuneet suunnitellusti. Yritin hieman liikaa ja ratsastin huolimattomasti ensimmäiselle esteelle, johon Tuisku tuli liian pohjaan ja hypystä tuli lyhyt. Seuraavalla kerralla en laittanut niin paljoa painetta ja saimmekin Tuiskun kanssa paremmat hypyt, joiden seurauksena saimme esteiden väliin mahtuvat laukatkin vähennettyä kahdeksaan. Huomasin samalla, ettei Tuiskun laukkaa ollut kovin helppo säätää, jos se ei ollut hyvin kuulolla. Hyppäsimme välin vielä kahdesti ja sain parhaimmillaan seitsemän laukkaa. Viimeinen laukka tuli hieman pohjaan toiselle esteelle, joten olisimme voineet saada kuusikin laukkaa mahtumaan siihen väliin.
Tehtävää vaihdettiin hieman niin, että esteet hypättiin toiseen suuntaan ja esteiden väliin haluttiin mahdollisimman monta laukkaa. Uskoin tämä olevan meille hankalampaa. Ensimmäiset hypyt otin esteille rauhallisesti ja yrittäen saada Tuiskua rauhoittumaan äskeisen kaahotuksen jälkeen. Saadessani Tuiskun taas hieman kuulolle ratsastin ruunan mahdollisimman lähelle ensimmäistä estettä ja tein mahdollisimman pitkät tiet ja pidätin ennen toista estettä niin, että hyppy lähti taas niin läheltä estettä, että Tuisku oli kieltää. Sain kuitenkin väliin mahdutettua kaksitoista askelta mistä olin yllättynyt.
Tunnin lopuksi pohdimme, miten ratsastimme ja kuinka ratsumme toimivat. Löysin Tuiskusta uuden puolen. Sen reippaus ei ollut ainakaan tänään sen vahvuus, vaan koottavuus. Kovemmassa vauhdissa esteiden ylityksestä tuli holtittomampaa, mikä vei aikaa ja toi ylimääräisiä askelia. Hitaammassa ja kootummassa laukassa Tuisku keskittyi paremmin tehtävään.
|
|
|
Post by Julia on Jul 11, 2017 21:23:23 GMT 2
Nubbi oli minulle jo ennestään tuttu, mutta tunti tuli todella tarpeeseen kisojen takia. Nubin kanssa ei tullut samanlaista ratsastuskertaa, sillä joka kerta ruunalla oli omia tapojaan muistuttaa ratsastajaa tehdyistä virheistä. Toisaalta se piti hevosen mielenkiintoisena ratsastaa ja edistystä tapahtui kerta toisensa jälkeen.
Tänään oli hankaluuksia lähestymisissä, mutta saimme Helenalta hyviä neuvoja, joita hyödyntämällä Nubin kanssa radan suorittaminen tuntui aivan erilaiselta, kun Minkan antamilla ohjeilla. Niitä yhdistelemällä Nubbi toimi varmasti ensikisoissakin paremmin.
Parhaana tänään pidin ruunan askellajeja, jotka olivat temmokkaan terävät ja se kuunteli antamiani apuja tarkkaan. Nubbi ei ollut mikään helpoin saada kulkemaan eteenpäin ennemmin kuin ylöspäin, joten joka kerta sain olla ylpeä, kun pilkkupeppu rentoutui allani.
|
|
|
Post by Catherine on Sept 9, 2017 18:21:29 GMT 2
Tunti meni yllättävän hyvin. Pidin Tessasta todella paljon, sillä se tuntui olevan sopivan helppo ja haastava samaan aikaan. Hypyt alkoivat parantua mitä enemmän oli korkeutta, joten varsinkin loppua kohden meno parani. Tessalla oli myös hyvä tahti koko tunnin ajan. Missään vaiheessa ei tarvinnut potkia sitä eteenpäin tai ohjata seinille kuumuvuuden vuoksi.
Parantamisen varaa oli ainakin omassa hitaudessani. Jäin turhan usein hitaaksi istunnalla, jolloin Tessakin alkoi menemään miten sattuu. Sen takia meillä tuli jonkun verran kieltoja, varsinkin alkutunnista.
|
|
|
Post by Pyry on Sept 27, 2017 22:49:46 GMT 2
Tunnille sain Riemun. Viimeinkin, monen tunnin toivelistojen kinuamisen jälkeen, kaikki se vinkuminen tuotti tulosta, ja Helena heltyi antamaan ruunan minulle. En yleensä välittänyt suomenhevosista, mutta tämä ruuna kiinnosti jollakin tapaa - lisäksi kuulemani mukaan tältä löytyi taitoa estepuolelta.
Parantamisen varaa varmasti jäi monessakin asiassa. Alku meni uuteen hevoseen totutteluun, ja jossain vaiheessa tuntia Riemun menohalut koituivat ongelmaksi, ja pari kierrosta menikin vain höyryjä päästellessä ja rauhoittuessa. Itse jäin hypyistä myös jälkeen muutamassa hypyssä vauhdin takia.
Loppujen lopuksi tunnista jäi kuitenkin paljon käteen, ja huomasi kyllä, että alla oli hevonen, joka osasi hypätä. Riemu teki lopputunnista melko helpon, eikä selässä oikeastaan olisi tarvinnut kuin istua lopputunnista (Helena ei tietenkään ollut samaa mieltä). Viimeiset radat menivät kuitenkin varsin kiitettävästi.
|
|