|
Post by Mila on Dec 10, 2016 17:22:52 GMT 2
TALLIN PIKKUJOULUT 17.12.2016 On taas sen aika. Aika käydä talliporukan kanssa maastolenkillä, jonka jälkeen kokoonnutaan talolle syömään (ja juomaan) sekä jauhamaan kakkendaalenia. Eli PIKKUJOULUT! Maastolenkille lähdetään klo 15:00, joten varaa mukaasi lämpimät vaatteet, heijastinliivit sekä otsa-/taskulampun. Takaisin tallilla ollaan siinä n. 16:30, jonka jälkeen hevoset hoidetaan ja siirrytään sen jälkeen talon lämpöön. Tarjolla on pipareita, torttuja, glögiä (terästettynä tai ilman), pikkuruinen kinkku, peruna- ja porkkanalaatikkoa sekä tietysti suklaata. Jokaisen osallistujan tulee tuoda max. 20e maksava lahja, joka alkaa V:llä (ei haittaa, vaikka tulis samoja)! Lahjat laitetaan jo etukäteen joulupukin säkkiin ja noin seitsemän aikaan joulupukki (Tuomo) tulee kylään ja jakaa lahjat summanmutikassa. Virallisesti pippalot loppuu kello 20:00, mutta halukkaat voivat jäädä vielä saunomaan ja jatkamaan ns. aikuisten juhlia (sori alaikäiset, kotiin joudutte!) tämänkin jälkeen. Yösijat löytyy jokaiselle halukkaalle. Pikkujouluista saa kirjoittaa omaa tarinantynkää jos mieli tekee. Pakko ei ole, mutta mieluusti minä niitä tarinoita luen. Osallistumiset tähän alle viim. 15.12... Kerro osallistumisesi yhteydessä ratsun nimi, kenellä maastoilemaan lähdet sekä lahja, jonka aiot joulupukin säkkiin tunkea (arvon nämä lahjat myöhemmin jokaiselle osallistujalle).
OSALLISTUJATMila - Tuike (varustelahjakortti) Jesse - Salli (valokuvakehys)Sari - Anna (Vihreät Kuulat-rasia) Julia - Kiara (vanupuikkoja) Pyry- Criminal (valokuvauskurssi) Inna - Hazel (videokasetti) Nella - Hyrrä (valmennuslahjakortti)Jannica - Eetu (Villasukat) Sara - Goljat (valtava virtahepopehmolelu) Veera - Iippa (vihreä villapaita & vihreät villasukat) Eivät lähde maastoonTuomo (joulupukki) Markus (vitsikirja) Stina (vaniljatuoksukynttilä) Eljas (Vasara) LAHJAJAKOMila - Vitsikirja Jesse - Vihreä villapaita & Vihreät villasukat Sari - Vasara Julia - Valokuvakehys Pyry - Vihreät Kuulat-rasia Inna - Villasukat Nella - Vaniljatuoksukynttilä Jannica - Valmennuslahjakortti Sara - Varustelahjakortti Veera - Valtava virtahepopehmolelu Markus - Vanupuikkoja Stina - Videokasetti Eljas - Valokuvauskurssi
|
|
|
Post by Mila on Dec 17, 2016 20:15:22 GMT 2
(pohjatarina)
Puhaltelin kohmeisiin käsiini sen jälkeen, kun olin Tuikkeen saanut karsinaansa. Maastoreissu oli sujunut hyvin. Kukaan ei ollut tippunut ja jokaisen raajat olivat tallella. Tallella, mutta ehkä hieman jäässä. Luojan kiitos Tuomo oli luvannut lämmittää saunan valmiiksi, joten halukkaat saisivat käydä saunassa heti maastolenkin jälkeen. Toki sauna olisi lämpimänä pitkin iltaa (jos joku vain muistaa käydä välillä lisäämässä puita sinne), mutta itse ainakin kävisin heti löylyissä.
Stina oli laittanut talolle joulupöydän koreaksi ja lukinnut elukat makuuhuoneeseen, jottei ne kävisi syömässä herkkuja heti silmän välttäessä. Kissat ja koirat saisivat liittyä juhlaporukkaan heti, kun kaikki olisivat saaneet massut täyteen ja ruoka vaihtuisi nestemäisiin aineksiin.
Saunan jälkeen istahdin pöydän ääreen, jossa muutkin olivat jo vetelemässä hyvällä ruokahalulla kinkkua sun muita jouluherkkuja suuhunsa. Suhautin oluen auki ja haukkasin aimo palan kinkkua. Mmmmmhhh, hyvääääää.... Juttua riitti kaikilla ja minäkin jopa siedin stereoista pauhaavia joululauluja, vaikka hetkittäin teki mieli piruuttani käydä vaihtamassa biisit joihonkin K18-suomirallatuksiin.
Kun Eljas ja Stina olivat saaneet loputkin hevoset sisälle karsinoihinsa, tulivat he talolle syömään. Tuomo oli lupautunut joulupukiksi ja pian ovelta kuuluikin kolkutus. Joulupukki kolisteli sisään ja istahti suuren lahjasäkin kanssa nojatuoliin. Jokainen osallistuja oli tuonut pienen lahjan pussiin ja nyt oli aika jakaa lahjat summanmutikassa osallistujien kesken.
Itse sain kunnian olla ensimmäinen, joka lahjan sai. Istahdin sohvalle ja avasin paketin, josta paljastui vitsikirja. "Eipähän tarvi enää kuunnella sun vanhoja ja surkeita vitsejä. Saat vähä inspiraatiota siitä", Markus veisteli ja kaivoi samalla korvaansa vanupuikolla, jonka oli omasta paketistaan löytänyt. Heilautin miehelle keskisormea. "Ei niillä saa korvaa kaivaa!" Sari mäkätti miehelleen, joka vähät välitti naisensa motkotuksesta. "Tekee gutaaaaa..." Markus voihki. Vilkaisin Innaa, joka kiukutteli, ettei joulupukin syliin istuisi vaikka Jesse kauniisti sitä pyysi, mutta lopulta Innan kiukutteluun kyllästynyt Pyry tuuppasi naisen pukin syliin. Inna nappasi lahjansa ja lähti sitten niskojaan nakellen avaamaan lahjaansa syrjemmälle. Ihme kiukkupylly tuokin ollut viime aikoina.
Alaikäiset alkoivat tehdä lähtöä pikkuhiljaa ja ne täysi-ikäiset, jotka halusivat, saivat jäädä nautiskelemaan alkoholijuomia sekä saunomaan. Kivaa oli!
|
|
|
Post by Nella on Dec 18, 2016 0:02:39 GMT 2
"Markus! Ei niillä vanupuikoilla saa kaivella korvia!" Sari kiljuu miehelleen joka oli saanut lahjaksi ison paketin vanupuikkoja. Kaikki muut nauroivat melkein kaksin kerroin parivaljakon kinastelulle. Korjaan hieman päässäni olevaa pyyhettä. Minä ja Mila olimme heti ensimmäisten joukossa kirmaamassa saunaan kunhan saimme hevoset hoidettua, ja nyt istuimmekin molemmat sohvalla pyyheturbaanit päässä. Milalla on käsissään tämän lahja, joka osoittautui vitsikirjaksi. Markus olikin siitä jo kerennyt naljailemaan.. Itselleni oli onnetar valinnut valinjatuoksukynttilän, joka oli enemmän kuin mieluinen, koska rakastan tuoksukynttilöitä. "En mä halua! Ei en varmasti mene!" Inna ilmoittaa kun tulee hänen vuoronsa istahtaa Tuomo-joulupukin polvelle. Vaikka kuinka koitamme saada naista istumaan, ja ottamaan lahjan, ei tämä hievahdakkaan. Lopulta Pyry ei enää jaksa kuunnella naisen vastaväitteitä, vaan lähes istuttaa tämän Tuomon syliin. Inna mulkaisee pahasti niin Pyryä, meitä kaikkia muita, että Tuomoa, ottaa lahjansa ja poistuu kauemmas avaamaan pakettiaan.
Kun lahjat oltiin availtu, ruokia syöty niin paljon että porukka joutuu kierimään pois talolta, oli aika alaikäisen porukan lähteä hipsimään kotia kohti. "Nyt aletaan bilettää!" Julia hihkaisee jo hieman ehkä huppelissa, heti kun viimeisenä alaikäisenä paikalta poistuneet Sari ja Viivi poistuvat. "Minä en alota ennenkuin Sari tulee takasin.." Markus mutisee. "No kyllä se tulee kunhan saa muksun pois päiväjärjestyksestä", Mila hihkuu. On tainnut myös tälle neidille terästetty glögi maistua. Vaikka toki voin itsekkin myöntää viinaksien jo hieman nouseen päähän.
"Oho, Nellakin osaa olla sosiaalinen", Jesse hekottaa minun tanssiessani Innan synttäribiisin, Cola Songin tahtiin. Hihitän hieman ja askel hieman horjahtaa. Pyry nappaa äkkiä kädestä kiinni etten ihan lentelisi miten sattuu pitkin lattioita. "Ei tässä mitään, tasapaino vähän kadoksissa", rauhoittelen tilannetta.
Ensimmäiset paikalta poistuvat ovat Jannica ja Veera, heillä on kuulemma aamulla jotain menoa, ettei ihan voisi ranttaliksi vetää. "Nellahan tulee tekemään aamutallia mun kanssani huomenna!" Mila hekottaa samalla röhnöttäen lasi kädessä sohvalla. "Voidaan kärsiä kahdestaan, teen vaikka koko päivän tallia, ei mulla mäkkäriin ole vuoroa huomiselle", vastaan, enkä selkeästikkään ajattele kunnolla vastailujani.
Porukka alkaa pikkuhiljaa vähenemään, jolloin jäljelle jäävät vain minä, Mila, Sara, Julia, Pyry, Inna sekä Markus. Sarikin oli eksynyt käymään pippaloissa, mutta lähti melkein yhtä nopeasti kotiin..
"Lähdetään hei baariin!" "Eii, siellä menee niin paljon rahaa.." "Älä valita rahoistas, minä soitan taksin!"
"Mehän voidaan törmätä Erkkiin", Julia tajuaa taksissa. "Niin kehen..?" Kysyn. "Me kerrotaan ja näytetään!" Ja ei mennyt kauaa, kun tiesinlähes kaiken tästä Erkistä, ja toden totta, kyllähän me siihen törmättiinkin.
|
|
|
Post by Jesse on Dec 19, 2016 8:57:06 GMT 2
Salli laukkasi maltillisesti pitkin lumista metsätietä Tuikkeen perässä. Lumi vain pöllysi ja pikkupakkanne nipisteli nenän päätä. Mutkan saavuttaessamme Mila ilmoitti, että hidastetaan ravin kautta käyntiin ja pidätin ruunikkoa tammaani, jotta se ei olisi törmännyt mustan tamman takamukseen. "Jokos me käännytään kotia kohti?" Annan selässä istuva Sari huikkasi ja Mila ilmoitti, että kävisimme vielä pienen kiekan lenkkipolulla ennen kotia palaamista. Itse olisin jo ollut valmis kotimatkalle, sillä nälkä kurni massun pohjassa enkä voinut olla ajattelematta herkullista jouluruokaa, joka odotti kotona.
Takaisin tallille päästyämme hoidin Sallin pikaisesti ennen kuin syöksyin sisälle taloon haaveena päästä lämpimään saunaan. Mila, Nella ja muutama muu olivat kuitenkin olleet minua nopeampia ja olivat vallanneet saunan, räkätyksestä päätellen. Liekkö jo pari olutta kaatunut eukkojen kurkusta alas. Annoin naisväen saunoa rauhassa ja päätin, että voisin itse käydä illemmalla pesulla.
Tuomo-pukki ojensi minulle pehmeän paketin, josta ilmestyi villapaita sekä villasukat. Vihreät sukat vedin heti jalkoihini ja onnekseni ne olivat minulle sopivat. Paita kyllä oli hieman liian pieni, mutta Mila varasti sen itselleen ja näytti puolestaan hukkuvan paidan sisään. Tosin naisen pyykinpesutaidot tietäen, paita sopisi parin pesun jälkeen jopa Helenan tyttärelle. Ja siitä seuraavan pesun jälkeen Markuksen ja Sarin Viiville...
"Noh, oletkos puhunut Innan kanssa mitään?" kysyi, kun istuimme Tuomon kanssa saunan lämmössä ja Pyry katosi suihkun puolelle sillä välin, kun Markus oli naku-uinnilla lumihangessa. Tuomo viskasi löylyä ja pudisti päätään: "Eipä oo hirveästi puhuttavaa." Hörppäsin oluestani ja tuijottelin kiuasta mietteliäänä. Mila oli kovasti yrittänyt minulta udelta, mitä täällä on tapahtunut, kun Inna kiukuttelee, Tuomo murjottaa ja minä yritän kiemurrella pois tilanteista, joissa Mila minua sinisillä silmillään tuijottaa yrittäen murtaa kielenkantani. "Kyllä mä vielä saan selville mitä te ootte siellä pippaloissanne touhunneet!" nainen oli lopulta ilmoittanu ja lähtenyt niskojaan nakellen koirien kanssa lenkille. Minun ja Tuomon aika yksipuolinen juttutuokio loppui siihen, kun Markus juoksi takaisin saunaan huutaen, kuinka kivekset jäätyy ja Pyrykin ilmestyi takaisin lauteille istumaan.
Hörppäsin oluen loppuun, kävin suihkussa ja liityin sitten muiden joukkoon ennen kuin osa porukasta luovutti ja osa lähti baariin.
|
|
|
Post by Veera Ruusula on Dec 20, 2016 9:22:37 GMT 2
Isä arvosti, kun pehmolelu tungettiin auton takapenkille.
|
|
|
Post by Inna on Dec 20, 2016 19:26:05 GMT 2
Korjasin loimea Hazelin selässä niin, että se peitti jalkani. Olihan minulla toppahousut jalassa, mutta pieru kuinka kylmä täällä oli! Olin käärinyt kaulahuivin melkein koko naamani eteen jättäen vain silmäni näkyviin. Hengitykseni sai kasvoni hikoamaan, mutta muuten olisin aivan jäässä, kun palaisimme tallille. Hazel liikehti malttamattomana allani, kun seisotin sitä vielä paikallaan. Mila vasta nousi nuoren Tuikeen selkään, kun valmistauduimme maastoon. Meitä oli kymmenen henkeä lähdössä maastoilemaan.
Kun kaikki olivat hevostensa selässä, ratsastin Hazelin Pyryn ja Criminalin taakse jonoon. Takanani tuli uusi tallityöntekijä, Nella, Hyrrän kanssa. Kaikkien ollessa jonossa, suuntasimme maastoon ensin käynnissä. Maastoreissu sujui hyvin kaikkien osalta. Hazel oli innokas kirpsakan pakkasen takia ja melkein lähti käsistä pariin otteeseen. Muutama pelottava rasahdus sai tamman säpsähtämään, mutta selvisimme koko reissusta hengissä. Pakko kyllä sanoa, että olin ihan tyytyväinen palatessamme takaisin tallille ja laskeuduttuamme selästä. Tollon kanssa olisi ehdottomasti saanut rauhallisemman maastoreissun.
Talutimme pakastuneet hevoset talliin. ”Hei, Inna”, Julia huikkasi Hazelin viereisestä karsinasta, kun nappasin loimen syliini. ”Mihin Sofia niin yhtäkkiä lähti?” nainen kysyi ja tuhahdin. ”Totesi varmaan, että ei saanut täältä mitä etsi”, vastasin. ”Ilmoitti vain, että lähtisi. En oikeastaan edes tiedä mihin se lähti.” ”Just”, Julia sanoi. Sainpahan vähemmän harmaita hiuksia, kun yksi Paakkanen oli vähemmän. Nappasin Hazelilta varusteet pois ja kädet täynnä lähdin varustehuonetta kohti. Olin juuri saamassa otettani ovesta, kun joku takaani veti oven auki. Vilkaisin auttajaani ja murahdin. ”Ei tarvitse auttaa, olisin saanut oven ihan itsekin auki”, sanoin Jesselle, jolla ei ollut mitään käsissä. ”Oletko oikeasti vieläkin vihainen siitä, mitä sanoin?” Jesse kysyi. ”Olen!” kivahdin ja menin varustehuoneeseen.
Porukka oli laittamassa hevosten varusteita paikoilleen, joten varustehuoneessa oli kova puheensorina. Omassa rauhassa asetin Hazelin satulan paikoilleen, käärin pintelit, paketoin suitset ja heitin korvahupun paikalleen. Sen jälkeen kävin pukemassa Hazelille loimen päälle ja lähdin talolle vaihtamaan vaatteita. Koputtelin lumet pois kengistä eteisessä ja työnsin koiria kauemmas. Pakkasen takia mokomia ei saanut pois jaloista edes tarhaan.
Tervehdin Stinaa, joka latoi vielä herkkuja ruokapöydälle ja kipitin sitten yläkertaan. Iines ja Launo jäivät kerjäämään Stinalta herkkuja, joten sain kerrankin ihan rauhassa vaihtaa vaatteet. Saunakin olisi lämmitetty, mutta minua ei nyt huvittanut mennä sinne muiden kanssa. Sen sijaan vedin vain villasukat farkkujen kanssa ja paidan päälle. Hiukseni vedin ponnarille ja iskin naamaan jonkinlaista meikkiä.
Ilta eteni hyvän joulumusiikin tahtiin. Miehet olivat tietysti pakkautuneet yhteen paikkaan keskenään juttelemaan ja me kaikki naiset toiseen paikkaan. Porukka muuttui yhdeksi samaksi sakiksi vasta, kun ovelta kuului koputus, ja Jesse meni avaamaan oven. Kaikki muut naureskelivat, kun Tuomo asteli sisään joulupukinvaatteissa. Minua riipaisi, kun Tuomo vilkaisi minua ja siirtyi sitten jakelemaan joululahjoja. ”Inna seuraavaksi!” Mila hihkaisi, kun tuli vuoroni. ”Istahdapa Inna joulupukin syliin!” Jesse sanoi ja mulkaisin miestä. ”En istu. En ole mikään lapsi”, sanoin.” ”Istu siihen nyt vain äläkä vikise”, Pyry sanoi naurahtaen ja työnsi minut Tuomon syliin. Punastuin varmasti paloauton väriseksi, kunnes sain koottua itseni. Tuomo ojensi minulle summanmutikassa säkistään pehmeän paketin ja otin sen nopeasti käteeni. Nousin ylös miehen sylistä ja lähdin sivummalle avaamaan pakettiani. Kontakti Tuomon kanssa oli saanut mahassani lentelemään perhoset, puhumattakaan miehen tuoksusta, joka iski kuin raipanisku. Hittolainen. Revin lahjasta joulupaperin pois ja lähinnä vain katsoin siellä olevia villasukkia, jotka jätin eteisen lipastolle.
Tuomo lähti pian pois joulupukkina ja palasi itsenään takaisin, kun aloitimme niin sanotut aikuisten juhlat. Ilolla kaadoin viiniä lasiin ja leiriydyin Stinan ja Sarin kanssa olohuoneen sohvalle. Hiljalleen koko porukka alkoi olla ensin hiprakassa ja pian jo tansahteli muusikin tahtiin. Porukka päätti jossain kohtaa lämmittää saunan uudelleen ja pian porukka meni hihkuen saunomaan. Itse tunsin oloni jo väsyneeksi, että kieltäydyin jälleen ja menin sen sijaan keittiöön syömään kaikki joulutortut.
Myöhemmin osa porukasta päätti lähteä baariin ja minut käytännössä raahattiin mukaan väkisin. Baarissa törmäsimme jälleen vanhaan tuttuun Erkkiin, joka yritti flirttailla. Ilmeisesti ei kaivannut enää paitaansa. Siinä vaiheessa, kun kieltäydyin kärkkäästi miehen kosiskeluista, suuntasin ulos ja hetken mielijohteesta kaivoin käsilaukustani puhelimeni. Epäröin hetken ja liu’utin sormeani oikealle kosketusnäytöllä. Puhelin alkoi soittaa ja nostin luurin korvalleni. ”Hei, Tuomo… voisimmeko jutella hetken?” pyysin, kun kuulin epäilevän tervehdyksen.
|
|