|
Post by Mila on Nov 5, 2016 12:02:10 GMT 2
Perjantaina 11.11. klo 17:00 HOITOTUNTI (tunnin maksamalla voit kuitata marraskuun hoito- ja vuokramaksut) maneesissa
Hevosvaihtoehdot: Hermione, Hyrrä, Jätkä, Kessu (+ 1 yksityinen ratsukko) Mainitse osallistumisesi yhteydessä 2 ratsutoivetta!
Osallistujat Sara - Hermione Rasmus - Benkku € Veera - Kessu €
Kuvaile omin sanoin, miten tunti sujui. Sisällytä tarinanpätkään sana kaasupallo.
|
|
|
Post by Veera Ruusula on Nov 13, 2016 17:00:06 GMT 2
Aukaisin tarhanportin narahtaen. Bambi tuli minua iloisesti tervehtimään, kun puolestaan Kessu käänsi enemmän peppua minua kohti heinäpaalilta. Silitin hajamielisesti Bambia ja lähdin talsimaan lumisen tarhanpoikki kohti poniruunaa. Kessu veti korvansa hieman luimuun, mutta olin Iipan kanssa tottunut hieman huonompaankin käytökseen, joten en välittänyt pienikokoisen ruunan murjotuksesta. "Äläs kuule yritä näyttää pelottavalta, tunnille vaan.", lörpöttelin ruunalle. Bambi jäi levottomana ravamaan tarhaan, kun suuntasimme Kessun kanssa kohti talleja.
Karsinassa riisuin ruunalta talviloimen ja kiikutin sen satulahuoneeseen. Nappasin harjapakin kainalooni ja lähdin takaisin kohti karsinoita. "Mikä ihmeen kaasupullo vuoto täällä on ollut.", nyrpistin nenääni, kun saavuin Kessun karsinalle. Poni oli päästänyt ilmoille mitä tujuimman paukun, en ollut kyllä koskaan haistanut näin pahaa piereskelyä hevoselta. Irrotin riimunnarun kaltereista ja kiikutin ponin käytävälle. Sara tuli kummastelemaan Hermionen karsinasta touhujani. "Kessu päästi ihanat kaasu aromit karsinaan, ei siellä kestä olla.", valittelin ja kaivelin harjapakista sopivia harjoja. Harjaaminen oli nopeasti suoritettu, samoin varusteiden pukeminen ruunalle, vaikka satulavyön vetäminen ensimmäiseen reikään tuotti vähän vaikeuksia. "Olet sit päättänyt lihottaa vara rasvakerrokset talven pimeneviin iltoihin.", valittelin ruunalle. Vedin ohjat ruunan korvien yli ja lähdimme kohti maneesia.
Talutin Kessun maneesin keskelle ja kapusin pikkuruisen ruuna selkään. Sara ja Rasmus olivat omien ratsujensa kanssa jo uralla kävelemässä. Painoin hellästi pohkeet kiinni Kessun kylkiin, johon ruuna vastasi hieman hitaasti. Uralle päästyään ruunalta pääsi taas kamalan hajuiset pierut. "Sä olet ihan kamala kaasukone tänään", marmatin puoliksi itsekseni. Helena vain naureskeli meille maneesin laidalta ja käski ottamaan ohjat tuntumalle. Lähdimme tekemään alkulämmittelyksi jokaiseen kulmaan voltit ja pitkille sivuille pysähdykset. Kessu pysähtyi hyvin, mutta voltit olivat epäsymmetrisiä ja eri kokoisia. Kääntävät avut eivät milläään meinanneet tänään upota, vaan Kessu puksutti pää suorana ja taipumattomana. Toistojen jälkeen aloin saada ruunaan vähän muotoakin. Pysähdyksissä ruuna päästeli taas muutamat tuhnut, mutta tämä jäi onneksi alktunnit riesaksi. "Mitä sä olet Veera sille syötellyt", Sara huikkasin Hermionensa selästä huvittuneena. "Tietäisinkin miks tää on ollut tänään tällainen kaasupullopommi. Eihän sitä karsinassakaan pystynyt hoitamaan.", huikkasin takaisin.
Tuntia jatkettiin ravi kolmikaarisella, jonka jälkeen vuorossa oli laukka ja tunnin päätti alkutunnin volttiharjoitus, askellajina ravi. Kessu puksutti tyyneesti eteenpäin ja sain suoritettua sen kanssa tehtävät. Ei poni ihan täydellisesti mennyt, pää hieman alhaalla ja ajottain hidas pohkeelle, mutta saatiin kaikki tehtävät suoritettua. Tunnin päätteeksi sainkin sitten tietää, että tämä taisi olla viimeinen tunti Kessun kanssa. Hieman haikeahan fiilis siitä jäi, mutta onneksi olin kerinnyt tutustumaan siihen.
|
|
|
Post by Mila on Nov 14, 2016 10:51:47 GMT 2
Ratsastetaan. Hoitotunti meinaa sitä, että sen maksamalla kuittaa kuluvan kuukauden.
|
|
|
Post by Veera Ruusula on Nov 19, 2016 13:09:34 GMT 2
Tarina raapustettu loppuun.
|
|
|
Post by Rasmus on Nov 28, 2016 10:02:42 GMT 2
Periaatteessa oli ihan hauskaa päästä pitkästä aikaa Benkun kanssa Milan tunnille. Tai ehkä olisi ollut, jos ruuna ei olisi tuntunut mun alla lähinnä kaasupallolta, joka saattoi hetkenä minä hyvänsä ottaa kipinän jostain ja räjähtää taivaan tuuliin tuhoten mennessään koko maneesin. Onneksi meitä ei ollut tunnilla kuin kolme, niin meillä oli hyvin tilaa sekoilla menemään.
Benkku oli ollut viikon vähän kevyemmällä mun flunssan takia ja koska se oli sellainen hevonen että sille ei tauko tehnyt ikinä hyvää, oli sillä ihan älyttömästi liikaa energiaa. Mä yritin olla roikkumatta ohjassa mutta oli se vähän vaikeaa, kun Bengt oli täysin valmis lähtemään lentoon. Tasapainoisista siirtymisistä ja meistä ei voinut puhua oikein samassa lauseessakaan, vaikka Mila kuinka yritti antaa hyviä vinkkejä. Mä en vain saanut hevoseen kontaktia eikä se todellakaan tehnyt mitään vahingossakaan oikein ilman sitä.
Tunnin ensimmäinen puolikas menikin lähinnä selviytymistaisteluksi, mutta niin vaan olin hengissä vielä siirtymistreenien jälkeen. Sitten Benkku jostain syystä sai sekoilusta tarpeekseen ja asettui. Se hyväksyi ohjastuntuman ja rentoutti vähän niskaa ja kappas vaan, oli ihan kiva ratsastaa. Mä en laskenut sitä omaksi ansiokseni mutta ei se mua kyllä haitannutkaan, päinvastoin. Lopputunnista Mila pääsikin keskittymään mun istunnan korjailuun, mikä teki hyvää. Könötyksestä ja käsistä huomasi heti, milloin en ollut käynyt vähään aikaan koulutunnilla.
Loppukäynneissä Benkku pärskähteli itseensä hyvin tyytyväisenä ja mä olin läpimärkä hiestä. Ehkä se tästä taas, joskus.
|
|