Post by Becca on Mar 26, 2016 22:43:19 GMT 2
Pointsit sille, joka tän oikeesti jaksaa lukea läpi..
Becca Leanne Kemp, Jätkän hoitaja
LUONNE:
Becca on... outo. Jos tuntee hänet kulissien ulkopuolella, voi sanoa, että hän on todellakin ihan omituinen. Becca on todella huumorintajuinen ja rakastaa hauskanpitoa. Hän saattaa lähettää lentosuukkoja tuntemattomalle tai vinkata silmää randomille hepulle baarissa. Hänellä synkkaa vähän kaikkien kanssa, hän ihastuu milloin keneenkin ja milloin mistäkin syystä. Naikkonen tutustuu uusiin henkilöihin helposti, tai pikemminkin saa vaikuttamaan häneen itseensä tutustumisen todella helpolta ja kannattavalta. Hän osaa pönkittää keskustelukumppaninsa egoa ylöspäin jos keskustelu ei ole luistaa, mutta muuten hän pitää huomion keskipisteenä olemisesta, niin kauan kun huomio on positiivista.
Becan huumorintaju on todellakin yksi hänen parhaista puolistaan, vaikka hän liioittelee paljon asioita. Becalla on taipumus saada muut ihmiset tykästymään itseensä, koska hän pystyy teeskentelemään uskottavasti ja on hyvin itseironinen ihminen. Hän ei myöskään odota muilta ihmisiltä liikoja ja ulkoisesti esiintyy aika rentona, varsinkin jos on kyse velvollisuuksista.
Becalla on todella kestävä pokka, joten aina ei ole ihan selvää, mitä hän sanoo humoristisessa mielessä, mitä tosissaan. Becca on erinomainen pajunköyden sepittäjä, ja jos häneltä kysytään jotain, hän saattaa vastata jotain omituista niin hyvällä pokerinaamalla, että kysyjä oikeasti uskoo häntä. Hän on kuitenkin huono olemaan paljastamatta itseään, kun hän vetää toisia nenästä. Joskus Becan huoleton käyttäytyminen johtaa joskus siihen, että ihmiset alkavat luulemaan, että Becan mieltä ei voi pahoittaa mitenkään. Hänelläkin on tunteet, vaikka hän vaikuttaisikin ottavan kaiken kepeästi ja ei itse ole niitä henkilöitä jotka puhuisivat vakavasti tunteistaan. Becca tuntee olonsa hieman epämukavaksi aina keskustelun liikkuessa vakavampiin aiheisiin. Hän ei ole kovin hyvä avautumaan omista tunteistaan ja asioistaan, koska hänellä on pelkoja sen suhteen. Ne ovat aika perättömiä, mutta saavat naisen pysymään vitsikkäämmissä aiheissa ja välttelemään ilottomampia aiheita.
Becca ei ole käynyt lukiota tai ammattikoulua, minkä vuoksi hän ei ole ihan se penaalin terävin kynä. Koulu ei ikinä ollut hänen suurin kiinnostuksenkohteensa, ja hän oli aina parempi taide- kuin reaaliaineissa. Koulu kun ei maistunut edes silloin, kun sitä lusittiin, ja Becca oli niitä jälki-istunnossa usein lorvivia ilmaisutaidon harrastajia. Matikka oli hänen suurin vihollisensa, eikä Suomeen muuttaminen muuttanut tätä. Becca on kyllä ihan fiksu vaikka hän ei ole kirjaviisas, mutta hänen yleissivistyksessään ja päässälaskutaidoissaan on aikamoinen aukko. Nainen ei ole myöskään kirjan käytännöllisin hahmo, ja maalaisjärkeä hänellä ei ole melkein ollenkaan.
Tyttö on epäilemättä melkoinen huithapeli, ei ikinä porukan välkyin tyyppi, mutta hän osaa näytellä todella uskottavasti fiksua. Se on itseasiassa vähän pelottavaakin. Hän saattaa hankkiutua helposti tilanteisiin, joissa muut odottavat häneltä liikoja.
Becca flirttailee paljon melkein kaikkien kanssa sukupuolesta riippumatta, ja hänestä saa usein vain hauskan ja aika puheliaan puolen, joka on itsevarma ja tulee toimeen kaikkien kanssa. Becca on kyllä hyvin itsevarma...niin no, joissain asioissa. Hän on oikeastaan aika vähän varma mistään, eikä hän epäröi tositilanteen tullen olla perääntyvä pelkuri, joka ei yhtäkkiä osaakkaan mitään omillaan. Ainakin tämä on niin kauan, kun paikalla on joku muu, joka voisi mahdollisesti ottaa ohjat. Becca on panikointiin taipuvainen kriisitilanteissa.
Hän on yleensä iloinen ja onnistuu vaikuttamaan muidenkin mielialaan, mutta hänelläkin on pahantuulisia kausia ja päiviä, joskus hän näyttää jopa ulkoisesti niin jännittyneeltä, ettei kukaan halua lähestyä häntä. Sellaisina aikoina hän haluaa viettää aikaa omissa kätköissään, murjottaen maailmalle.
Becca kuluttaa alkoholia...Ei paljon, mutta ei ihan vähänkään, ja hän pitää siitä. Päissään hän on kyllä oikein viehättävä ja hauska, kunnes sammuu varoittamatta ja herää seuraavan kerran kahta kärttyisämpänä ja usein muistinsa sumeana. Hänellä on harvoin muistikuvia siitä, mitä on tehnyt humalassa, mutta intohimoiset rakkaudentunnustukset ventovieraille tai tutuille eivät ole mitenkään tavattomia. Yleensä Becca on hyvin häpeissään, jos saa kuulla, mitä kaikkea erikoista hän on tehnyt alkoholin alaisena, mutta hän pääsee siitä aina suhteellisen nopeasti yli.
Becasta luulee usein, että hän on aina vahva, hyväntuulinen ja jaksaa olla näppärä sanoistaan, mutta hän on oikeastaan lähemmäs epävarma ja hermoilee paljon, varsinkin jos hän on vähänkin oman - joskin laajan - mukavuusalueensa ulkopuolella. Hän on lapsellinen. Ja tulee helposti mustasukkaiseksi tai kateelliseksi, vetäytyen. Hän on vähän itsekeskeinen. Ei ehkä tarkoituksella, mutta hän vain unohtaa muut omien pikkuvaivojensa keskellä. Hänellä on myös taipumusta valittaa paljon. Hermostuneena tai syyllisyyttä tuntevana Becca sortuu usein ostamaan kenkäparin jos useammankin, kittaamaan giniä normaalia enemmän ja syömään hallitsemattomammin muffinsseja ja muita leivoksia. Hänen mielialansa seilaavat aika vapaasti ja vähän liiankin nopeasti ääripäästä toiseen.
Becca on omalla tavallaan itsekäs, kuten kuka tahansa joskus. Hän ei vain aina tule ajatelleeksi, että muutkin ovat olemassa ja kaikilla on omat tarpeensa. Hän ajattelee ja toimii suurimmaksi osaksi oman parhaansa hyväksi, mutta ne hetket, kun hän toimiikin vilpittömästi muiden parhaan vuoksi, ovat hänen parhaita hetkiään ja osoittavat positiivista kehitystä.
Becca ei useinkaan tunne kykenevänsä kantamaan tekojensa seurauksia, vaan pakenee ahdistavista tilanteista ja keksii kömpelöitä tekosyitä käytökselleen, suurimmaksi osaksi vakuuttaakseen itsensä toimintansa järjellisyydestä ja oikeuttaakseen sen. Usein Becca vain haluaa välttää jälkiselvittelyä ja ahtaita paikkoja, eikä hän siksi ole vielä kovin aikuistunut tai kypsä henkilö, jolla on kaikkia käsityksiä vastaan aika kömpelö parisuhdekokemus taustallaan. Tämä voi tarkoittaa myös epämiellyttäväksi koettujen asioiden ennalta välttelyä, tai ihan kirjaimellista pakojuoksua. Becca on ehkä täysi-ikäinen, mutta ei se hänestä tee kovin paljon järkevämpää kuin pahaisesta teinistä.
Hän on sen verran nuori, ettei oikein ymmärrä tulevaisuudenhaaveiden päälle tai välttelee ajattelemasta niitä. Hän tekee roppakaupalla vääriä päätöksiä vääristä syistä ja päätyy myöhemmin pyörtämään mielensä, jättäen jälkeensä sekasortoa. Ehkä se johtuu vähän hänen lapsellisesta persoonastaankin, ja kaiken edes mahdollisesti pysyvän pakoilemisesta. Nainen elää hetkessä, koska pelkää tilanteita, joista tulee peruuttamattomia. Hän ei ole ajatellutkaan perheen perustamista, ainakaan kovin syvällisesti, koska elämässä on vielä niin paljon muutakin hupia ja ei ole sellaista valintaa tullut eteen. Sitoutuminen saattaa ollakin hieman vaikeaa Becalle missä tahansa tilanteessa, mutta kukapa tämän hänestä tietäisi. Hän vaikuttaa usein niin erilaiselta verrattuna siihen, millainen hän on omassa seurassaan.
Becasta saa niin hyvän ja kivan kuvan, että jos hänen kanssaan ei elä päivittäin, ei välttämättä huomaa miten keskeneräinen ihminen hänkin oikeasti on. Kukaan ei ole täydellinen, ja Becca ehkä vähiten. Siitä hän tunteekin sisimmässään jonkin verran painoa, koska hänen pirteä olemuksensa ja itsevarmuutensa perustuvatkin syvemmällä aika hauraan itsetunnon ja virheiden päälle.
Sisimmässään Becca ei toivo satuttavansa ketään ympärillään eikä todellakaan nauti olostaan, jos onnistuu loukkaamaan jotakuta vastuuttomalla käytöksellään. Yleensä hän yrittää vielä korjata tekoaan jälkikäteen, tuntien vahvaa syyllisyyttä teon pahuudesta huolimatta.
Becca haluaisi olla elokuvanäyttelijä, mutta toistaiseksi hän on näytellyt vain teattereissa. Ja siellä hän on jumissa niin kauan, kun ei saa oikeaoppista teatterikoulutusta. Toista puolta Becca ei ole ehkä kunnolla miettinyt - hän ei oikeastaan välttämättä edes tiedä, miten paljon televisiossa näyttely eroaa lavalla näyttelystä. Onhan naisella kuitenkin haaveensa, olivat ne kuinka hupaisia tai vähän suunniteltuja tahansa.
ULKONÄKÖ:
Vaikka Becca onkin jo täysi-ikäinen, hän on jämähtänyt 155 senttimetriin ja on muutenkin pienikokoinen. Jos hän jotain haluaisi ulkonäössään muuttaa, se olisi lisäpituutta kahdenkymmenen sentin edestä. Becca on aina ollut katkera pituutensa suhteen, mutta hän ei pidä asiasta numeroa ellei vitsaillakseen.
Naisella on kapeat mutta pehmeänmuotoiset, melkein ovaalit kasvot ja kapea kaula. Becan iho ei ole kalpea vaan vähän rusehtavan kellertävä. Hänen pikkuriikkisyytensä huomaa varmaankin parhaiten nilkoista ja ranteista ja niiden luisevuudesta. Becca ei ole mikään lauta, hänellä on kehonrakenteeseensa suhteessa sopivat, pienikokoiset rinnat ja vähän leveämpi lantio. Kaikenkaikkiaan Becca pyrkinyt näyttäytymään aina kovin itsevarmana omasta kehostaan, oli totuus mikä tahansa. Hänen jalkansa ovat kapeat, mutta reidet paksummat.
Becalla on huolitellut, värjättyjä hiuksiaan tummemman sävyiset kulmakarvat, jotka ovat vahvan sävyiset ja muotoilun avuin parannellut, sillä muuten ne rehottaisivat. Hänen silmänsä ovat aukinaisina virittyneet ja jokseenkin kissamaiset, tumman rommin väriset ja oikeastaan melkein mantelin muotoiset. Niitä ympäröivät ruskeat, vahvarakenteiset ja lyhyet ripset, jotka ovat usein tumman meikkikerroksen vahvistamat. Becan nenänvarsi on lyhyt, eikä hänen nenänsä ei ole täydellinen tai ihanteellinen, mutta se sopii hänen kasvoihinsa. Hänen huulensa eivät ole mitenkään erityisen täyteläiset, mutta niissä on ainakin purtavaa, koska nainen puree huuliaan paljon. Ne ovat väriltään usein vaaleanpunertavat, mutta eivät erityisen tummat. Hampaat ovat hyvin hoidetut, ja vaikka ne eivät ole täydellisessä rivissä, lapsuusaikojen hammasrauta-ajanjakson jälkeen purenta on ollut suorassa. Becca kiinnittää ulkonäköönsä paljon huomiota, ja hän tykkää laittautua melkein aina, kun aikaa ja jaksamista on.
Becan hymy on omaperäinen ja muuttaa hänen kasvonpiirteensä paljon sädehtivämmiksi kuin normaalisti. Becan ilmeallas onkin melko kattava, ja hänen kasvonsa kuvastavat helposti voimakkaita tunteita.
Naisen luonnollinen hiustensävy on tummanruskea, mutta ne hän on värjännyt sittemmin vaaleamman ruskeiksi. Kuluneen värjäyksen alta pilkistävät jo vanhat hiukset, joiden tummanruskea sävy näkyy selvästi mm. hiusjuuressa. Hiukset ovat usein vähän sotkussa, aaltoilevat ja yltävät suunnilleen yläselän keskiosaan vapaina. Hiukset ovat vaaleammat latvoja kohti, jotka ovat usein kuivemmat ja huonommassa kunnossa. Etujakaus vaihtelee, mutta Becan otsahiukset ovat melko pitkät ja sivuille pyyhkäistyt, periaatteessa pois kasvatetut. Hän pitää mielellään hyvää huolta vahvoista hiuksistaan, mutta latvoissa on jo kaksihaaraisia. Silloin, kun hän ei jaksa panostaa ulkonäköönsä, hän pitää hiuksiaan hoitamattomina ja korkealla ponnarilla. Becca käyttää monia eri kampauksia, mutta useinmiten hänen hiuksensa ovat tavalla tai toisella auki.
Joskus vapaapäivinä Becca pitää päällään verkkareita tai lökäpöksyja ja löysää, naisten mallia olevaa t-paitaa. Hän kiinnittää ihmisten ilmoilla ulkonäköönsä huomattavasti enemmän huomiota, meikaten kevyen näköisesti ja pukeutuen oman tyylinsä mukaisesti. Hän ostaisi varmaan paljon erilaisempia vaatteita, jos hänellä olisi varaa moiseen, mutta nykyisten varojensa vuoksi hän joutuu uudelleenkäyttämään vaatekaappinsa sisältöä aika moniin eri asusteisiin.
Becca sonnustautuu paljon erilaisiin asuihin, jotka sisältävät kuitenkin ripauksen Beccamaisuutta. Hänen tavaramerkkinsä taitavat kuitenkin olla kaikenlaiset paksukorkoiset kiilakorot. Ne saavan hänet näyttämään ehkä pidemmältä, mutta nainen pitää niistä muutenkin - varsinkin sellaisista sandaalityyppisistä, joiden korko on korkea, mutta koko kengänpohjan laajuinen eikä mikään piikkikorko. Hän on myös paljon itsevarmempi pienellä lisäkorolla, mikä nyt on ymmärrettävää.
Farkkumuoti saattaa hänen päällään vaihdella kivipestyistä ja vaaleista pillifarkuista revittyihin ja hieman löysempiin kappaleihin. Joskus hän pitää korkeavyötäröisiä hameita, jotka yltävät puolireiteen. Myös polvisukkia hän pitää toisinaan. Paitamuoti onkin vaihtelevampaa, hän pitää erityisesti kerrostetuista silkkitopeista ja valkoisista yläosista. Joskus hänellä on todella paksu huivi, ylisuuri villapaita, ruudullisia flanellikauluspaitoja tai muita, mutta harvoin kesäisin. Häneltä löytyy myös mustat farkkuhenkselihousut, joita hän soveltaa monissa asukokonaisuuksissa. Huppareita hän ei pidä melkein koskaan, ellei hän lainaa joltakulta.
Vaikka Becca onkin piirteiltään ihan nätti, hän ei näytä yhtä säväyttävältä ilman meikkiä. Hänen meikkaustyylissään ei ole kamalasti vaihtelua toisin kuin hius- tai vaatetyylissä, mutta joskus hän käyttää hieman kevyempää meikkausta, joskus vahvempaa. Naisen varpaiden kynnet ovat maalattu usein viininpunaisella kynsilakalla, jotka ovat kuluneet kengissä ja sukissa puoliksi pois. Hänen sormissaan usein olevat kynsilakan jäänteet ovat kuluneet siitä, kun hän pureksii niitä hermostuksissaan.
MENNEISYYS:
Becca Leanne Kemp syntyi kaksi viikkoa etuajassa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä automatkalla sairaalaan Mainen osavaltiossa Yhdysvalloissa. Hänen syntymäpäivänsä oli 14. marraskuuta 1994, ja hänen toinen nimensä tuli hänen äitinsä äidin nimen mukaan.
Becca on syntyjään yhdysvaltalainen, äidin suvun puolelta suomalainen. Hän puhuu sujuvasti suomea ja englantia, mutta ei osaa muita kieliä. Hän asui pienenä normaalinoloisessa perheessä Yhdysvalloissa, ja aloitti peruskoulun käymisen siellä. Becca ei ollut kovin kiinnostunut koulusta ja se oli hänelle aikamoista pakkopullaa tytön taiteellisista taipumuksista huolimatta. Hän piti näyttelemisestä ja laulamisesta, mitä hän harrastikin paljon jo nuorena. Hän oli yläasteella ilmaisutaidon kerhossa, missä näyttelemisinto sai tuulta alleen.
Becca muutti äitinsä kanssa Pariisiin 12-vuotiaana, Becan isän odottamatta kuoltua tapaturmassa. Becalle kuolinhetken tapahtumat olivat aina jääneet hieman epäselviksi, sillä kukaan tuttu ei ollut ollut paikalla, ei edes tyttö itse. Becalle tämä oli vaikeaa, koska hän oli aina enemmän isän tyttö, eikä tullut toimeen aina äitinsä kanssa, joka ei ymmärtänyt tai kannustanut hänen luovia harrastuksiaan ja lahjoja.
Becca kävi peruskoulun loppuun Suomessa, mutta ei ikinä mennyt lukioon, vaan pääsi töihin teatteriin. Becan hyvinkoulutettu ja tiettyjä arvoja elämässä arvostava äiti ei hyväksynyt tytön päätöstä kiertää jatko-opinnot kokonaan. Hän yritti saada tytön takaisin koulun penkeille, mutta Becca ei koskaan suostunut. Lukio ei kiinnostanut häntä, kun maailmassa oli muutakin, kuten musiikki ja näytteleminen.
Becca rakasti musikaaleja ja ilmaisutaitoa. Kuitenkin tytön ollessa lähes 17, päätti äiti laittaa pillit pussiin ja ilmoitti, ettei kotiin ollut tulemista, ennen kuin Becca lopettaisi "huonoon suuntaan" kallistuvan elämänsä ja menisi opiskelemaan. Hän oletti, että Becca ottaisi varotuksesta vaarin, mutta tyttöpä päätti itsepäisenä jatkaa sitä, mitä rakasti tehdä. Hänellä oli hyvät välit erään teatterin pitäjään, joten hän onnistui keplottelemaan sieltä itselleen majapaikan, kun ei ollut kotiin menemistä. Becca nukkui kahden vuoden päivät teatterin välinevarastossa tai muissa teatterin tiloissa. Päivät hän työskenteli teatterissa, keräten itselleen arvokasta kokemusta. Hän sai teatterin kautta laulunopettajan ja oppi laulamaan oikeaoppisesti. Becca ei ikinä sanonut kaipaavansa äitiään, mutta hänellä kävi monesti mielessä palata, vaikka hän piti aina pintansa ja hylkäsi ajatuksen. Hän itsenäistyi huimasti teatterivuosiensa aikana, eikä häntäkään ilmeisesti kotona kaivattu, sillä poliisi ei ikinä häirinnyt häntä. Kahdeksantoista täytettyään ei poliisilla ollut enää oikeuttakaan siihen.
Kaksikymppisenä Becca onnistui löytämään vihdoin oman asunnon, joka oli ihan kivalla paikalla, kadun kulmassa vanhassa kerrostalossa. Becan asunto oli todella pieni solukämppä. Talon yhteiset suihkutilat olivat erikseen ja vaikka Becan asunnossa oli keittiöntapainen tiskipöytä lavuaarilla, se ei ollut kunnon keittiö jossa olisi voinut kokata ruokaa. Nykyään Becca asuu kerrostalossa yhdessä kolmen ystävänsä kanssa, ja saa näin vuokransa helposti maksettua. Hän on töissä kahvilassa ja teatterissa, muttei silti erityisesti tienaa mitään.
• Omistaa kosolti lempinimiä - suurin osa teatteripiireissä saatuja - mm. "Sunshine Barbie", "Becky", "Hobitti" ja "Bee"
• Becalla on järkyttävästi erilaisia (korko)kenkiä, ja ne tuntuvat olevan hänen tavaramerkkinsä. Hän pitää erityisen paljon kiilakorkokengistä, joissa on tietenkin hillitön korko. Hän pukee päälleen melkein mitä tahansa jos se näyttää hyvältä ja on mukavan tuntuinen...vaikka mukavuus ei tunnu kenkien kohdalla merkitsevän.
• Pitää juhlimisesta ja erilaisista alkoholijuomista, mutta ei edes koske viineihin. Hän ei voi sietää punaviiniä. Baareissa hän tykkää kokeilla erilaisia drinkkejä. Becalla ei ole riippuvuussuhdetta alkoholiin, mutta hän ei kyllä luopuisi litkusta helpolla.
• Becca flirttailee vähän kaikkien kanssa, sukupuolesta riippumatta. Hän ei ole melkein koskaan tosissaan, mikä mutkistaa tilannetta joskus, jos hän onnistuu lähettämään vääränlaisia signaaleita toisille.
• Becca on pienikokoinen, minkä vuoksi hän mahtuu paljon paremmin esimerkiksi ahtaisiin paikkoihin kuin muut. Häntä kiusoitellaan usein tästä.
• Becalla on keskinkertainen korkeanpaikankammo ja hematofobia - hän kokee voimakasta pelkoa ja pahoinvointia oman tai toisen verta nähdessään. Joskus myös verestä puhuminen onnistuu laukaisemaan mielikuvilla reaktion. Ei ole myöskään piikkien ja neulojen ystävä.
• Becca laulaa usein tietämättään, mikä saattaa olla tytön miellyttävästä lauluäänestä huolimatta joskus rasittavaa. Hänellä on myös taipumusta alkaa soittelemaan "cup-songia" lähes millä tahansa sopivalla kupilla, joka sattuu käteen.
• Becalla on erinomainen, värikäs lauluääni. Hän pääsee melko korkealle, mutta myös matalalle ja ääni on varsin tunnistettava jos sitä on kuunnellut monia kertoja. Hän ei ole kuitenkaan sopraano, ja laulaa vapaa-ajallaan vähän huolettomammin, joten hän ei välttämättä hyräile aina täysin vireessä, pysy nuotissa tai ole tehnyt äänenavausta sekä hengitys- ja suuharjoituksia ennen, kuin aloittaa laulamaan.
• Becca vaihtaa tyyliään melkein joka päivä, hän ei pidä hiuksiaan kiinni samalla tavalla koskaan kahdesti peräkkäin.
• Huonoina päivinä Becan saa hyvälle tuulelle musiikilla ja kahvilla sekä leivoksilla. Ihme kyllä, nainen ei pidä suklaasta sellaisenaan.
• Becca rakastaa karaokeja.
• Becca on puhunut suurimman osan elämästään Englantia, sillä vaikka hän Amerikassa asuessaan opetteli Suomeakin, hän oli erittäin laiska siinä. Tämän vuoksi innostuessaan tai pelästyessään tai muun vahvan tunnetilan vallassa Becca saattaa alkaa puhumaan englantia. Hän saattaa vaihtaa kielien välillä kesken lauseen, mikä on ehkä hieman huono juttu. Hän myös kiroilee ja sadattelee usein toisella äidinkielellään.
• Hänellä on tapana ihastua vähän vääriin henkilöihin ja olla huomaamatta ne, jotka oikeasti välittävät hänestä, mikä on aika ikävä ominaisuus hänessä.
• Becca sai ensisuudelmansa tytöltä, ensimmäisenä vuonnaan Suomessa. Becca oli tuolloin 12-vuotias. Suudelma jäi suudemaksi, mutta oli romanttisessa mielessä jaettu - joskin tämän jälkeen Becca ja kyseinen tyttö eivät enää nähneet toisiaan. "Paras suudelmani ikinä", tapaa Becca sanoa joskus huumorimielessä. Mutta se oli kyllä hyvä muisku.
• Becca arvostaa alitajuntaisesti ihmisissä niitä piirteitä, jotka hänessä itsessään ovat puutteellisia. Tietoisesti hänen mies- ja naismakunsa sisältää aika usein vain ne todella hyvännäköiset, luonteeltaan lähes "täydelliset" tyypit, jotka ovat vahvoja ja osaavat ottaa johtajan paikan vaikeissa tilanteissa. Hän on ehkä vähän liikaakin mallivartaloiden perään. Vähän "tavallisemmat" tyypit, jotka eivät täytä Becan ihanteita viehättävällä tasolla, jäävät usein kaverin paikalle tytön silmissä. Yleensä se tarkoittaa vain, että kaikki, jotka sopivat Becan ihanteisiin, jäävät ennen pitkää vain ihastuksiksi.
Mutta se, minkälaisia tyyppejä nainen pitää viehättävänä ei tarkoita, etteikö hänen näkemyksensä voisi vielä kasvaa ja kehittyä.
• Becan ensimmäinen poikaystävä oli Daniel - tunnetummin "Dan" - Harmann. He tapasivat Becan ollessa vain 16. Dan oli 18, ja suuri ikäero herätti epäilyksiä monissa, mutta Danin taiteilijanomainen luonne sai Becan ihastumaan palavasti. 17-vuotiaana he alkoivat seurustella, mikä oli juttuna hieman epämääräinen, mutta lähimpänä vakavaa suhdetta, missä Becca on ollut. Dan ei ollut itse kovin kouluja käynyt, eikä hänestä Becankaan tarvinnut olla siellä nyt, kun he seurustelivat ja tytöllä oli lahjoja muualla. Suhde päättyi paria kuukautta myöhemmin. Dan ei ollut paljastunut niin mukavaksi kuin oli aluksi vaikuttanut - hän oli seksistinen, painostava ja omistushaluinen. Hän ei antanut suhteen loppuvaiheilla Becan tavata ystäviään ja liikkui itse epäilyttävissä piireissä. Becca yrittää unohtaa Danielin kokonaan, joten hän ei paljon edes muistele tätä. Hän ei tiedä, missä mies liikkuu nyt, mutta häpeää kyseistä episodia elämässään ja puhuu siitä hyvin harvoin. Becca ei suostu puhumaan siitä, miten Daniel kohteli häntä, mutta ei näytä olevan kovin sujut asian kanssa. Danilla on ollut suuri vaikutus siihen, millainen Becca on ja miten hän nykyään käyttäytyy, vaikka koko mies on ollut jo pitkään menneisyydessä.
• Kertonut pitäneensä pienenä Hello Kittystä.
• Vihasi pienenä farkkuja niin paljon, ettei suostunut pukemaan moisia ylleen mistään hinnasta. Nykyään neidin vaatekomero on pullollaan erilaisia farkkuja.
• Becca ei ole todellakaan aamuihminen. Hän tykkää nukkua pitkään ja rauhassa.
• Becan isä kuoli tytön ollessa melkein 12. Becca ei ole päässyt täysin yli kuolemasta sillä hän ei ole koskaan käsitellyt asiaa, mutta hän oli läheinen isänsä kanssa verrattuna suhteeseen äitinsä kanssa. Becan isän kuoleman jälkeen tämä ei kuitenkaan tullut enää paljoakaan puheeksi, ja asia hautautui menneisyyteen.
• Amerikassa asuessaan kävi isänsä kanssa pizzeriassa ja sai valita täytteet, muun muassa ananaksen. Pitsasta tuli niin kuvottavan makuinen, että Becca alkoi inhota ananasta pitsassa.
• Suuttuu hyvin harvoin, mutta tulisen luonteensa vuoksi Becca saattaa loukkaantua tai tulistua helposti, jos hän ymmärtää asioita väärin. Hänellä on myös ikävä tapa tehdä omia johtopäätöksiä asioista ennen, kuin hän tietää koko totuutta.
• Ärsyttävät maneerit & tavat:
- Becca rummuttelee sormillaan vapaita pintoja aina musiikkia kuunnellessaan tai yksin laulaessaan.
- Jos kaupassa päättääkin olla ostamatta jotain, jättää Becca tuotteen satunnaiselle (ja väärälle) hyllylle palauttamatta sitä oikeaan paikkaan.
- Pureskelee lyijykynien päitä (jopa muilta lainattuja).
- Istuu tuoleilla vinottain ja vie muidenkin jalkatilan vaikka ei tuntisi vieressäistujiaan.
- Ei siisti suutaan edes pikkulasten läsnäollessa (saattaa kiroilla tms., epähuomiossa kuitenkin).
- jättää aina ruokaa lautaselleen ja juomat kesken.
- Häpeilemättä varastaa kavereiltaan ruokaa lautaselta ja syö muroja käsin ilman maitoa.
Becca Leanne Kemp, Jätkän hoitaja
LUONNE:
Becca on... outo. Jos tuntee hänet kulissien ulkopuolella, voi sanoa, että hän on todellakin ihan omituinen. Becca on todella huumorintajuinen ja rakastaa hauskanpitoa. Hän saattaa lähettää lentosuukkoja tuntemattomalle tai vinkata silmää randomille hepulle baarissa. Hänellä synkkaa vähän kaikkien kanssa, hän ihastuu milloin keneenkin ja milloin mistäkin syystä. Naikkonen tutustuu uusiin henkilöihin helposti, tai pikemminkin saa vaikuttamaan häneen itseensä tutustumisen todella helpolta ja kannattavalta. Hän osaa pönkittää keskustelukumppaninsa egoa ylöspäin jos keskustelu ei ole luistaa, mutta muuten hän pitää huomion keskipisteenä olemisesta, niin kauan kun huomio on positiivista.
Becan huumorintaju on todellakin yksi hänen parhaista puolistaan, vaikka hän liioittelee paljon asioita. Becalla on taipumus saada muut ihmiset tykästymään itseensä, koska hän pystyy teeskentelemään uskottavasti ja on hyvin itseironinen ihminen. Hän ei myöskään odota muilta ihmisiltä liikoja ja ulkoisesti esiintyy aika rentona, varsinkin jos on kyse velvollisuuksista.
Becalla on todella kestävä pokka, joten aina ei ole ihan selvää, mitä hän sanoo humoristisessa mielessä, mitä tosissaan. Becca on erinomainen pajunköyden sepittäjä, ja jos häneltä kysytään jotain, hän saattaa vastata jotain omituista niin hyvällä pokerinaamalla, että kysyjä oikeasti uskoo häntä. Hän on kuitenkin huono olemaan paljastamatta itseään, kun hän vetää toisia nenästä. Joskus Becan huoleton käyttäytyminen johtaa joskus siihen, että ihmiset alkavat luulemaan, että Becan mieltä ei voi pahoittaa mitenkään. Hänelläkin on tunteet, vaikka hän vaikuttaisikin ottavan kaiken kepeästi ja ei itse ole niitä henkilöitä jotka puhuisivat vakavasti tunteistaan. Becca tuntee olonsa hieman epämukavaksi aina keskustelun liikkuessa vakavampiin aiheisiin. Hän ei ole kovin hyvä avautumaan omista tunteistaan ja asioistaan, koska hänellä on pelkoja sen suhteen. Ne ovat aika perättömiä, mutta saavat naisen pysymään vitsikkäämmissä aiheissa ja välttelemään ilottomampia aiheita.
Becca ei ole käynyt lukiota tai ammattikoulua, minkä vuoksi hän ei ole ihan se penaalin terävin kynä. Koulu ei ikinä ollut hänen suurin kiinnostuksenkohteensa, ja hän oli aina parempi taide- kuin reaaliaineissa. Koulu kun ei maistunut edes silloin, kun sitä lusittiin, ja Becca oli niitä jälki-istunnossa usein lorvivia ilmaisutaidon harrastajia. Matikka oli hänen suurin vihollisensa, eikä Suomeen muuttaminen muuttanut tätä. Becca on kyllä ihan fiksu vaikka hän ei ole kirjaviisas, mutta hänen yleissivistyksessään ja päässälaskutaidoissaan on aikamoinen aukko. Nainen ei ole myöskään kirjan käytännöllisin hahmo, ja maalaisjärkeä hänellä ei ole melkein ollenkaan.
Tyttö on epäilemättä melkoinen huithapeli, ei ikinä porukan välkyin tyyppi, mutta hän osaa näytellä todella uskottavasti fiksua. Se on itseasiassa vähän pelottavaakin. Hän saattaa hankkiutua helposti tilanteisiin, joissa muut odottavat häneltä liikoja.
Becca flirttailee paljon melkein kaikkien kanssa sukupuolesta riippumatta, ja hänestä saa usein vain hauskan ja aika puheliaan puolen, joka on itsevarma ja tulee toimeen kaikkien kanssa. Becca on kyllä hyvin itsevarma...niin no, joissain asioissa. Hän on oikeastaan aika vähän varma mistään, eikä hän epäröi tositilanteen tullen olla perääntyvä pelkuri, joka ei yhtäkkiä osaakkaan mitään omillaan. Ainakin tämä on niin kauan, kun paikalla on joku muu, joka voisi mahdollisesti ottaa ohjat. Becca on panikointiin taipuvainen kriisitilanteissa.
Hän on yleensä iloinen ja onnistuu vaikuttamaan muidenkin mielialaan, mutta hänelläkin on pahantuulisia kausia ja päiviä, joskus hän näyttää jopa ulkoisesti niin jännittyneeltä, ettei kukaan halua lähestyä häntä. Sellaisina aikoina hän haluaa viettää aikaa omissa kätköissään, murjottaen maailmalle.
Becca kuluttaa alkoholia...Ei paljon, mutta ei ihan vähänkään, ja hän pitää siitä. Päissään hän on kyllä oikein viehättävä ja hauska, kunnes sammuu varoittamatta ja herää seuraavan kerran kahta kärttyisämpänä ja usein muistinsa sumeana. Hänellä on harvoin muistikuvia siitä, mitä on tehnyt humalassa, mutta intohimoiset rakkaudentunnustukset ventovieraille tai tutuille eivät ole mitenkään tavattomia. Yleensä Becca on hyvin häpeissään, jos saa kuulla, mitä kaikkea erikoista hän on tehnyt alkoholin alaisena, mutta hän pääsee siitä aina suhteellisen nopeasti yli.
Becasta luulee usein, että hän on aina vahva, hyväntuulinen ja jaksaa olla näppärä sanoistaan, mutta hän on oikeastaan lähemmäs epävarma ja hermoilee paljon, varsinkin jos hän on vähänkin oman - joskin laajan - mukavuusalueensa ulkopuolella. Hän on lapsellinen. Ja tulee helposti mustasukkaiseksi tai kateelliseksi, vetäytyen. Hän on vähän itsekeskeinen. Ei ehkä tarkoituksella, mutta hän vain unohtaa muut omien pikkuvaivojensa keskellä. Hänellä on myös taipumusta valittaa paljon. Hermostuneena tai syyllisyyttä tuntevana Becca sortuu usein ostamaan kenkäparin jos useammankin, kittaamaan giniä normaalia enemmän ja syömään hallitsemattomammin muffinsseja ja muita leivoksia. Hänen mielialansa seilaavat aika vapaasti ja vähän liiankin nopeasti ääripäästä toiseen.
Becca on omalla tavallaan itsekäs, kuten kuka tahansa joskus. Hän ei vain aina tule ajatelleeksi, että muutkin ovat olemassa ja kaikilla on omat tarpeensa. Hän ajattelee ja toimii suurimmaksi osaksi oman parhaansa hyväksi, mutta ne hetket, kun hän toimiikin vilpittömästi muiden parhaan vuoksi, ovat hänen parhaita hetkiään ja osoittavat positiivista kehitystä.
Becca ei useinkaan tunne kykenevänsä kantamaan tekojensa seurauksia, vaan pakenee ahdistavista tilanteista ja keksii kömpelöitä tekosyitä käytökselleen, suurimmaksi osaksi vakuuttaakseen itsensä toimintansa järjellisyydestä ja oikeuttaakseen sen. Usein Becca vain haluaa välttää jälkiselvittelyä ja ahtaita paikkoja, eikä hän siksi ole vielä kovin aikuistunut tai kypsä henkilö, jolla on kaikkia käsityksiä vastaan aika kömpelö parisuhdekokemus taustallaan. Tämä voi tarkoittaa myös epämiellyttäväksi koettujen asioiden ennalta välttelyä, tai ihan kirjaimellista pakojuoksua. Becca on ehkä täysi-ikäinen, mutta ei se hänestä tee kovin paljon järkevämpää kuin pahaisesta teinistä.
Hän on sen verran nuori, ettei oikein ymmärrä tulevaisuudenhaaveiden päälle tai välttelee ajattelemasta niitä. Hän tekee roppakaupalla vääriä päätöksiä vääristä syistä ja päätyy myöhemmin pyörtämään mielensä, jättäen jälkeensä sekasortoa. Ehkä se johtuu vähän hänen lapsellisesta persoonastaankin, ja kaiken edes mahdollisesti pysyvän pakoilemisesta. Nainen elää hetkessä, koska pelkää tilanteita, joista tulee peruuttamattomia. Hän ei ole ajatellutkaan perheen perustamista, ainakaan kovin syvällisesti, koska elämässä on vielä niin paljon muutakin hupia ja ei ole sellaista valintaa tullut eteen. Sitoutuminen saattaa ollakin hieman vaikeaa Becalle missä tahansa tilanteessa, mutta kukapa tämän hänestä tietäisi. Hän vaikuttaa usein niin erilaiselta verrattuna siihen, millainen hän on omassa seurassaan.
Becasta saa niin hyvän ja kivan kuvan, että jos hänen kanssaan ei elä päivittäin, ei välttämättä huomaa miten keskeneräinen ihminen hänkin oikeasti on. Kukaan ei ole täydellinen, ja Becca ehkä vähiten. Siitä hän tunteekin sisimmässään jonkin verran painoa, koska hänen pirteä olemuksensa ja itsevarmuutensa perustuvatkin syvemmällä aika hauraan itsetunnon ja virheiden päälle.
Sisimmässään Becca ei toivo satuttavansa ketään ympärillään eikä todellakaan nauti olostaan, jos onnistuu loukkaamaan jotakuta vastuuttomalla käytöksellään. Yleensä hän yrittää vielä korjata tekoaan jälkikäteen, tuntien vahvaa syyllisyyttä teon pahuudesta huolimatta.
Becca haluaisi olla elokuvanäyttelijä, mutta toistaiseksi hän on näytellyt vain teattereissa. Ja siellä hän on jumissa niin kauan, kun ei saa oikeaoppista teatterikoulutusta. Toista puolta Becca ei ole ehkä kunnolla miettinyt - hän ei oikeastaan välttämättä edes tiedä, miten paljon televisiossa näyttely eroaa lavalla näyttelystä. Onhan naisella kuitenkin haaveensa, olivat ne kuinka hupaisia tai vähän suunniteltuja tahansa.
ULKONÄKÖ:
Vaikka Becca onkin jo täysi-ikäinen, hän on jämähtänyt 155 senttimetriin ja on muutenkin pienikokoinen. Jos hän jotain haluaisi ulkonäössään muuttaa, se olisi lisäpituutta kahdenkymmenen sentin edestä. Becca on aina ollut katkera pituutensa suhteen, mutta hän ei pidä asiasta numeroa ellei vitsaillakseen.
Naisella on kapeat mutta pehmeänmuotoiset, melkein ovaalit kasvot ja kapea kaula. Becan iho ei ole kalpea vaan vähän rusehtavan kellertävä. Hänen pikkuriikkisyytensä huomaa varmaankin parhaiten nilkoista ja ranteista ja niiden luisevuudesta. Becca ei ole mikään lauta, hänellä on kehonrakenteeseensa suhteessa sopivat, pienikokoiset rinnat ja vähän leveämpi lantio. Kaikenkaikkiaan Becca pyrkinyt näyttäytymään aina kovin itsevarmana omasta kehostaan, oli totuus mikä tahansa. Hänen jalkansa ovat kapeat, mutta reidet paksummat.
Becalla on huolitellut, värjättyjä hiuksiaan tummemman sävyiset kulmakarvat, jotka ovat vahvan sävyiset ja muotoilun avuin parannellut, sillä muuten ne rehottaisivat. Hänen silmänsä ovat aukinaisina virittyneet ja jokseenkin kissamaiset, tumman rommin väriset ja oikeastaan melkein mantelin muotoiset. Niitä ympäröivät ruskeat, vahvarakenteiset ja lyhyet ripset, jotka ovat usein tumman meikkikerroksen vahvistamat. Becan nenänvarsi on lyhyt, eikä hänen nenänsä ei ole täydellinen tai ihanteellinen, mutta se sopii hänen kasvoihinsa. Hänen huulensa eivät ole mitenkään erityisen täyteläiset, mutta niissä on ainakin purtavaa, koska nainen puree huuliaan paljon. Ne ovat väriltään usein vaaleanpunertavat, mutta eivät erityisen tummat. Hampaat ovat hyvin hoidetut, ja vaikka ne eivät ole täydellisessä rivissä, lapsuusaikojen hammasrauta-ajanjakson jälkeen purenta on ollut suorassa. Becca kiinnittää ulkonäköönsä paljon huomiota, ja hän tykkää laittautua melkein aina, kun aikaa ja jaksamista on.
Becan hymy on omaperäinen ja muuttaa hänen kasvonpiirteensä paljon sädehtivämmiksi kuin normaalisti. Becan ilmeallas onkin melko kattava, ja hänen kasvonsa kuvastavat helposti voimakkaita tunteita.
Naisen luonnollinen hiustensävy on tummanruskea, mutta ne hän on värjännyt sittemmin vaaleamman ruskeiksi. Kuluneen värjäyksen alta pilkistävät jo vanhat hiukset, joiden tummanruskea sävy näkyy selvästi mm. hiusjuuressa. Hiukset ovat usein vähän sotkussa, aaltoilevat ja yltävät suunnilleen yläselän keskiosaan vapaina. Hiukset ovat vaaleammat latvoja kohti, jotka ovat usein kuivemmat ja huonommassa kunnossa. Etujakaus vaihtelee, mutta Becan otsahiukset ovat melko pitkät ja sivuille pyyhkäistyt, periaatteessa pois kasvatetut. Hän pitää mielellään hyvää huolta vahvoista hiuksistaan, mutta latvoissa on jo kaksihaaraisia. Silloin, kun hän ei jaksa panostaa ulkonäköönsä, hän pitää hiuksiaan hoitamattomina ja korkealla ponnarilla. Becca käyttää monia eri kampauksia, mutta useinmiten hänen hiuksensa ovat tavalla tai toisella auki.
Joskus vapaapäivinä Becca pitää päällään verkkareita tai lökäpöksyja ja löysää, naisten mallia olevaa t-paitaa. Hän kiinnittää ihmisten ilmoilla ulkonäköönsä huomattavasti enemmän huomiota, meikaten kevyen näköisesti ja pukeutuen oman tyylinsä mukaisesti. Hän ostaisi varmaan paljon erilaisempia vaatteita, jos hänellä olisi varaa moiseen, mutta nykyisten varojensa vuoksi hän joutuu uudelleenkäyttämään vaatekaappinsa sisältöä aika moniin eri asusteisiin.
Becca sonnustautuu paljon erilaisiin asuihin, jotka sisältävät kuitenkin ripauksen Beccamaisuutta. Hänen tavaramerkkinsä taitavat kuitenkin olla kaikenlaiset paksukorkoiset kiilakorot. Ne saavan hänet näyttämään ehkä pidemmältä, mutta nainen pitää niistä muutenkin - varsinkin sellaisista sandaalityyppisistä, joiden korko on korkea, mutta koko kengänpohjan laajuinen eikä mikään piikkikorko. Hän on myös paljon itsevarmempi pienellä lisäkorolla, mikä nyt on ymmärrettävää.
Farkkumuoti saattaa hänen päällään vaihdella kivipestyistä ja vaaleista pillifarkuista revittyihin ja hieman löysempiin kappaleihin. Joskus hän pitää korkeavyötäröisiä hameita, jotka yltävät puolireiteen. Myös polvisukkia hän pitää toisinaan. Paitamuoti onkin vaihtelevampaa, hän pitää erityisesti kerrostetuista silkkitopeista ja valkoisista yläosista. Joskus hänellä on todella paksu huivi, ylisuuri villapaita, ruudullisia flanellikauluspaitoja tai muita, mutta harvoin kesäisin. Häneltä löytyy myös mustat farkkuhenkselihousut, joita hän soveltaa monissa asukokonaisuuksissa. Huppareita hän ei pidä melkein koskaan, ellei hän lainaa joltakulta.
Vaikka Becca onkin piirteiltään ihan nätti, hän ei näytä yhtä säväyttävältä ilman meikkiä. Hänen meikkaustyylissään ei ole kamalasti vaihtelua toisin kuin hius- tai vaatetyylissä, mutta joskus hän käyttää hieman kevyempää meikkausta, joskus vahvempaa. Naisen varpaiden kynnet ovat maalattu usein viininpunaisella kynsilakalla, jotka ovat kuluneet kengissä ja sukissa puoliksi pois. Hänen sormissaan usein olevat kynsilakan jäänteet ovat kuluneet siitä, kun hän pureksii niitä hermostuksissaan.
MENNEISYYS:
Becca Leanne Kemp syntyi kaksi viikkoa etuajassa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä automatkalla sairaalaan Mainen osavaltiossa Yhdysvalloissa. Hänen syntymäpäivänsä oli 14. marraskuuta 1994, ja hänen toinen nimensä tuli hänen äitinsä äidin nimen mukaan.
Becca on syntyjään yhdysvaltalainen, äidin suvun puolelta suomalainen. Hän puhuu sujuvasti suomea ja englantia, mutta ei osaa muita kieliä. Hän asui pienenä normaalinoloisessa perheessä Yhdysvalloissa, ja aloitti peruskoulun käymisen siellä. Becca ei ollut kovin kiinnostunut koulusta ja se oli hänelle aikamoista pakkopullaa tytön taiteellisista taipumuksista huolimatta. Hän piti näyttelemisestä ja laulamisesta, mitä hän harrastikin paljon jo nuorena. Hän oli yläasteella ilmaisutaidon kerhossa, missä näyttelemisinto sai tuulta alleen.
Becca muutti äitinsä kanssa Pariisiin 12-vuotiaana, Becan isän odottamatta kuoltua tapaturmassa. Becalle kuolinhetken tapahtumat olivat aina jääneet hieman epäselviksi, sillä kukaan tuttu ei ollut ollut paikalla, ei edes tyttö itse. Becalle tämä oli vaikeaa, koska hän oli aina enemmän isän tyttö, eikä tullut toimeen aina äitinsä kanssa, joka ei ymmärtänyt tai kannustanut hänen luovia harrastuksiaan ja lahjoja.
Becca kävi peruskoulun loppuun Suomessa, mutta ei ikinä mennyt lukioon, vaan pääsi töihin teatteriin. Becan hyvinkoulutettu ja tiettyjä arvoja elämässä arvostava äiti ei hyväksynyt tytön päätöstä kiertää jatko-opinnot kokonaan. Hän yritti saada tytön takaisin koulun penkeille, mutta Becca ei koskaan suostunut. Lukio ei kiinnostanut häntä, kun maailmassa oli muutakin, kuten musiikki ja näytteleminen.
Becca rakasti musikaaleja ja ilmaisutaitoa. Kuitenkin tytön ollessa lähes 17, päätti äiti laittaa pillit pussiin ja ilmoitti, ettei kotiin ollut tulemista, ennen kuin Becca lopettaisi "huonoon suuntaan" kallistuvan elämänsä ja menisi opiskelemaan. Hän oletti, että Becca ottaisi varotuksesta vaarin, mutta tyttöpä päätti itsepäisenä jatkaa sitä, mitä rakasti tehdä. Hänellä oli hyvät välit erään teatterin pitäjään, joten hän onnistui keplottelemaan sieltä itselleen majapaikan, kun ei ollut kotiin menemistä. Becca nukkui kahden vuoden päivät teatterin välinevarastossa tai muissa teatterin tiloissa. Päivät hän työskenteli teatterissa, keräten itselleen arvokasta kokemusta. Hän sai teatterin kautta laulunopettajan ja oppi laulamaan oikeaoppisesti. Becca ei ikinä sanonut kaipaavansa äitiään, mutta hänellä kävi monesti mielessä palata, vaikka hän piti aina pintansa ja hylkäsi ajatuksen. Hän itsenäistyi huimasti teatterivuosiensa aikana, eikä häntäkään ilmeisesti kotona kaivattu, sillä poliisi ei ikinä häirinnyt häntä. Kahdeksantoista täytettyään ei poliisilla ollut enää oikeuttakaan siihen.
Kaksikymppisenä Becca onnistui löytämään vihdoin oman asunnon, joka oli ihan kivalla paikalla, kadun kulmassa vanhassa kerrostalossa. Becan asunto oli todella pieni solukämppä. Talon yhteiset suihkutilat olivat erikseen ja vaikka Becan asunnossa oli keittiöntapainen tiskipöytä lavuaarilla, se ei ollut kunnon keittiö jossa olisi voinut kokata ruokaa. Nykyään Becca asuu kerrostalossa yhdessä kolmen ystävänsä kanssa, ja saa näin vuokransa helposti maksettua. Hän on töissä kahvilassa ja teatterissa, muttei silti erityisesti tienaa mitään.
• Omistaa kosolti lempinimiä - suurin osa teatteripiireissä saatuja - mm. "Sunshine Barbie", "Becky", "Hobitti" ja "Bee"
• Becalla on järkyttävästi erilaisia (korko)kenkiä, ja ne tuntuvat olevan hänen tavaramerkkinsä. Hän pitää erityisen paljon kiilakorkokengistä, joissa on tietenkin hillitön korko. Hän pukee päälleen melkein mitä tahansa jos se näyttää hyvältä ja on mukavan tuntuinen...vaikka mukavuus ei tunnu kenkien kohdalla merkitsevän.
• Pitää juhlimisesta ja erilaisista alkoholijuomista, mutta ei edes koske viineihin. Hän ei voi sietää punaviiniä. Baareissa hän tykkää kokeilla erilaisia drinkkejä. Becalla ei ole riippuvuussuhdetta alkoholiin, mutta hän ei kyllä luopuisi litkusta helpolla.
• Becca flirttailee vähän kaikkien kanssa, sukupuolesta riippumatta. Hän ei ole melkein koskaan tosissaan, mikä mutkistaa tilannetta joskus, jos hän onnistuu lähettämään vääränlaisia signaaleita toisille.
• Becca on pienikokoinen, minkä vuoksi hän mahtuu paljon paremmin esimerkiksi ahtaisiin paikkoihin kuin muut. Häntä kiusoitellaan usein tästä.
• Becalla on keskinkertainen korkeanpaikankammo ja hematofobia - hän kokee voimakasta pelkoa ja pahoinvointia oman tai toisen verta nähdessään. Joskus myös verestä puhuminen onnistuu laukaisemaan mielikuvilla reaktion. Ei ole myöskään piikkien ja neulojen ystävä.
• Becca laulaa usein tietämättään, mikä saattaa olla tytön miellyttävästä lauluäänestä huolimatta joskus rasittavaa. Hänellä on myös taipumusta alkaa soittelemaan "cup-songia" lähes millä tahansa sopivalla kupilla, joka sattuu käteen.
• Becalla on erinomainen, värikäs lauluääni. Hän pääsee melko korkealle, mutta myös matalalle ja ääni on varsin tunnistettava jos sitä on kuunnellut monia kertoja. Hän ei ole kuitenkaan sopraano, ja laulaa vapaa-ajallaan vähän huolettomammin, joten hän ei välttämättä hyräile aina täysin vireessä, pysy nuotissa tai ole tehnyt äänenavausta sekä hengitys- ja suuharjoituksia ennen, kuin aloittaa laulamaan.
• Becca vaihtaa tyyliään melkein joka päivä, hän ei pidä hiuksiaan kiinni samalla tavalla koskaan kahdesti peräkkäin.
• Huonoina päivinä Becan saa hyvälle tuulelle musiikilla ja kahvilla sekä leivoksilla. Ihme kyllä, nainen ei pidä suklaasta sellaisenaan.
• Becca rakastaa karaokeja.
• Becca on puhunut suurimman osan elämästään Englantia, sillä vaikka hän Amerikassa asuessaan opetteli Suomeakin, hän oli erittäin laiska siinä. Tämän vuoksi innostuessaan tai pelästyessään tai muun vahvan tunnetilan vallassa Becca saattaa alkaa puhumaan englantia. Hän saattaa vaihtaa kielien välillä kesken lauseen, mikä on ehkä hieman huono juttu. Hän myös kiroilee ja sadattelee usein toisella äidinkielellään.
• Hänellä on tapana ihastua vähän vääriin henkilöihin ja olla huomaamatta ne, jotka oikeasti välittävät hänestä, mikä on aika ikävä ominaisuus hänessä.
• Becca sai ensisuudelmansa tytöltä, ensimmäisenä vuonnaan Suomessa. Becca oli tuolloin 12-vuotias. Suudelma jäi suudemaksi, mutta oli romanttisessa mielessä jaettu - joskin tämän jälkeen Becca ja kyseinen tyttö eivät enää nähneet toisiaan. "Paras suudelmani ikinä", tapaa Becca sanoa joskus huumorimielessä. Mutta se oli kyllä hyvä muisku.
• Becca arvostaa alitajuntaisesti ihmisissä niitä piirteitä, jotka hänessä itsessään ovat puutteellisia. Tietoisesti hänen mies- ja naismakunsa sisältää aika usein vain ne todella hyvännäköiset, luonteeltaan lähes "täydelliset" tyypit, jotka ovat vahvoja ja osaavat ottaa johtajan paikan vaikeissa tilanteissa. Hän on ehkä vähän liikaakin mallivartaloiden perään. Vähän "tavallisemmat" tyypit, jotka eivät täytä Becan ihanteita viehättävällä tasolla, jäävät usein kaverin paikalle tytön silmissä. Yleensä se tarkoittaa vain, että kaikki, jotka sopivat Becan ihanteisiin, jäävät ennen pitkää vain ihastuksiksi.
Mutta se, minkälaisia tyyppejä nainen pitää viehättävänä ei tarkoita, etteikö hänen näkemyksensä voisi vielä kasvaa ja kehittyä.
• Becan ensimmäinen poikaystävä oli Daniel - tunnetummin "Dan" - Harmann. He tapasivat Becan ollessa vain 16. Dan oli 18, ja suuri ikäero herätti epäilyksiä monissa, mutta Danin taiteilijanomainen luonne sai Becan ihastumaan palavasti. 17-vuotiaana he alkoivat seurustella, mikä oli juttuna hieman epämääräinen, mutta lähimpänä vakavaa suhdetta, missä Becca on ollut. Dan ei ollut itse kovin kouluja käynyt, eikä hänestä Becankaan tarvinnut olla siellä nyt, kun he seurustelivat ja tytöllä oli lahjoja muualla. Suhde päättyi paria kuukautta myöhemmin. Dan ei ollut paljastunut niin mukavaksi kuin oli aluksi vaikuttanut - hän oli seksistinen, painostava ja omistushaluinen. Hän ei antanut suhteen loppuvaiheilla Becan tavata ystäviään ja liikkui itse epäilyttävissä piireissä. Becca yrittää unohtaa Danielin kokonaan, joten hän ei paljon edes muistele tätä. Hän ei tiedä, missä mies liikkuu nyt, mutta häpeää kyseistä episodia elämässään ja puhuu siitä hyvin harvoin. Becca ei suostu puhumaan siitä, miten Daniel kohteli häntä, mutta ei näytä olevan kovin sujut asian kanssa. Danilla on ollut suuri vaikutus siihen, millainen Becca on ja miten hän nykyään käyttäytyy, vaikka koko mies on ollut jo pitkään menneisyydessä.
• Kertonut pitäneensä pienenä Hello Kittystä.
• Vihasi pienenä farkkuja niin paljon, ettei suostunut pukemaan moisia ylleen mistään hinnasta. Nykyään neidin vaatekomero on pullollaan erilaisia farkkuja.
• Becca ei ole todellakaan aamuihminen. Hän tykkää nukkua pitkään ja rauhassa.
• Becan isä kuoli tytön ollessa melkein 12. Becca ei ole päässyt täysin yli kuolemasta sillä hän ei ole koskaan käsitellyt asiaa, mutta hän oli läheinen isänsä kanssa verrattuna suhteeseen äitinsä kanssa. Becan isän kuoleman jälkeen tämä ei kuitenkaan tullut enää paljoakaan puheeksi, ja asia hautautui menneisyyteen.
• Amerikassa asuessaan kävi isänsä kanssa pizzeriassa ja sai valita täytteet, muun muassa ananaksen. Pitsasta tuli niin kuvottavan makuinen, että Becca alkoi inhota ananasta pitsassa.
• Suuttuu hyvin harvoin, mutta tulisen luonteensa vuoksi Becca saattaa loukkaantua tai tulistua helposti, jos hän ymmärtää asioita väärin. Hänellä on myös ikävä tapa tehdä omia johtopäätöksiä asioista ennen, kuin hän tietää koko totuutta.
• Ärsyttävät maneerit & tavat:
- Becca rummuttelee sormillaan vapaita pintoja aina musiikkia kuunnellessaan tai yksin laulaessaan.
- Jos kaupassa päättääkin olla ostamatta jotain, jättää Becca tuotteen satunnaiselle (ja väärälle) hyllylle palauttamatta sitä oikeaan paikkaan.
- Pureskelee lyijykynien päitä (jopa muilta lainattuja).
- Istuu tuoleilla vinottain ja vie muidenkin jalkatilan vaikka ei tuntisi vieressäistujiaan.
- Ei siisti suutaan edes pikkulasten läsnäollessa (saattaa kiroilla tms., epähuomiossa kuitenkin).
- jättää aina ruokaa lautaselleen ja juomat kesken.
- Häpeilemättä varastaa kavereiltaan ruokaa lautaselta ja syö muroja käsin ilman maitoa.